Uutiset:

Outomaa on outo maa.

Mobiili päämenu

Juulin Ikioma

Aloittaja juuli, 13.08.12 - klo:17:14

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 3 Vieraat katselee tätä aihetta.

Muisto Keijo Kullervo

Hyvää Juhannusta Sinullekin...

Muisto Keijo Kullervo
"Tie, Totuus ja Elämä?"

Juuli Hukkaskukka 1

Lainaus käyttäjältä: Keijo Kullervo - 22.06.17 - klo:16:24
Hyvää Juhannusta Sinullekin...

Muisto Keijo Kullervo

Kiitos.
Ei sentään pahemmin tuolla yläkerrassa myllertännyt vaikka mustat pilvet haahuili eestaas.
juuli
aino hukkanen

Juuli Hukkaskukka 1

#1092



SURU

Minun sieluuni syöksähti musta suru
arvaamatta, lupaa kysymättä
toi mukana sisarensa, tumman itkun.
Valtava, syvä, tuhoava suru.
Polttavat kyyneleet.

Tallasi muruiksi ilon, riemun
oven avasi, ne tuuleen sirotteli.

Se asettui  taloksi
suru ovenvartijaksi.
Ei aikoneet poistua.
Kumpikaan.

Se juhli yöt
se juhli päivät
tummat kyyneleet sitä ruokki.

Ulkopuolella kukki ruusu, tulenpunainen
odotti vuoroaan.
Se joutuisi odottamaan kauan... kauan.

Loppuisiko siltä aika...



juuli2017



aino hukkanen

Juuli Hukkaskukka 1

#1093



TASKUSYDÄN

Monta iltaa minä sitä virkkasin
sydäntä
keltaista
en vielä tiennyt rakastitko sinä minua.

Tapasimme ensi kerran
annoin sydämeni
sujautit sen farkkujesi taskuun
niiden rispaantuneiden.

Sanoit
et koskaan sitä pois ottaisi
sydämeni seuraisi sinua  ikuisuuksiin.

Lähtösi jälkeen pakkasin tavaroitasi
farkut huomasin
laitoin  käteni taskuusi
sydämeni ei ollut siellä
olit pitänyt lupauksesi

sydämeni seurasi sinua ikuisuuksiin.



juuli2017

aino hukkanen

Juuli Hukkaskukka 1

#1094



YLPEÄ SURU

Meren rantaniityllä astelin
kivelle istahdin.
En kesän kukkia huomannut
en sirkan siritystä kuullut.
Rakastani kaipasin, itkin.

Viereeni istahti outo perhonen
haastella alkoi,kielellä perhojen.

" Katso, mitä olet minulle tehnyt
Oli siipeni mustat ennen
nyt väri vain reunassa hehkuu
surusi vei värini
kun itseltäsi väri musta loppui.

Sinä suret suruasi, et rakasta nää
Et muista kuinka viisas, kiltti,
hän sinua rakasti.
Palvoi maata alla jalkojesi,
hyvän kaiken sinulle antoi.

Sa muuta surusi toiseksi
muuta suruksi ylpeäksi
se antaa ylpeyden kaipuuseen
et sure suruasi enää. "

Pois lennähti perho
Minä pyyhin kyyneleeni.

Nyt suren ylpeästi.



juuli2017
aino hukkanen


Muisto Keijo Kullervo

Kaunis, mutta haikea runo...

Muisto Keijo Kullervo
"Tie, Totuus ja Elämä?"

Juuli Hukkaskukka 1

Lainaus käyttäjältä: Keijo Kullervo - 18.07.17 - klo:12:20
Kaunis, mutta haikea runo...

Muisto Keijo Kullervo

Kiitos.
aino hukkanen

Juuli Hukkaskukka 1

#1097



MEREN KUKKA

Olen meren kukka
meren usvapilvellä utuilen
nosti tuuletar utupilvet
taivaan syvyyksiin.

Meren, taivaan sini on värini
kuvakseen ne minut loi
sinensä lahjoitti.

Katselen merta kimaltavaa
lumihuippuisia aaltoja
kultavalkeita hiekkarantoja
atolleja turkooseja
joen suistoa hopeista
saaria vihreitä.
Tiiran huudon ma kuulen.

Yön tuikkivat tähdet on ystäviäin
kuuntyttäret kultasillalla kisailee
kukinnoistani seppeleen sitoo.

Auringon nousun purppura
minut aamulla  herättelee.
Sen säteet minua kuljettaa
hämärään aikojen taa.

Meren tytär, kukka sininen
vain  hetken ma olla  saan.



juuli2017


aino hukkanen

Juuli Hukkaskukka 1

#1098



VEDEN NEITI

Ulpukka, veden neiti, keltatukka,
aurinkoinen aaltojen
järven sinisen. Joen suvannon.

Aamuun heräilet
sinipilviin katselet
korentoinen lehdelläsi
päivää paistattelee.

Veden syli pehmeä
laineet keinuttaa
tuuli kesän hyväilee
kaislat kuiskailee.

Hyvä olla on, ilo silmien
veden neiti, keltatukka
ulpukkainen
aurinkoinen aaltojen.

Lemmikki laineiden.


juuli2012
aino hukkanen

Juuli Hukkaskukka 1

#1099



SURUSIIVET

Ne oli surun utusiivet
mi sydämeen  liejaili.
Valkeat kuin lumi
kuin sinipilvet hauraat.

Kun oli tuska tuhoisin
ne siivet sulki.
Surun muruiksi
ne pohjaan sielun
piilotti.

Vain hetkiseksi.

Päivisin muuttui  suru
arki vaati askareensa
Saapuessa illan suru mielen valtasi.
Tiukkaan nuppuun surusiivet
sulkeutui.
Vain pieni  surun säde  esiin pääsi
uneen tunkeutui.

Milloin kokonaan pois veisi surun
edes muruja
avaruuteen leijuisi.

Ei enää tukehduttaisi.



juuli2017
aino hukkanen