Outomaa

Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Kirjautuaksesi anna tunnus, salasana ja istuntosi pituus

Uutiset:

Outomaa on outo maa.


Sivuja: 1 ... 47 [48]   Siirry alas

Kirjoittaja Aihe: Suomalaisten juuret  (Luettu 101036 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Jaskax

  • Täysjäsen
  • Poissa Poissa
  • Viestejä: 20
Vs: Suomalaisten juuret
« Vastaus #1175 : 17.09.15 - klo:04:54 »

Tämä minua on aina askarruttanut suuresti:

Kielisukulaisuus / geneettinen sukulaisuus


Uralilainen sukulaisuus perustuu kielten keskinäisiin vastaavuussuhteisiin. Uralilaisten kielten kieliopissa ja perussanastossa on runsaasti yhteisiä aineksia, jotka on peritty yhteisestä kantakielestä. Saamelaisten geeniperimä on muista Euroopan kansoista poikkeava. On oletettu, että tämä olisi yhteydessä Fennoskandian pohjoisosien asuttamiseen alun perin lännestä kivikaudella mannerjään reunaa pitkin, kun taas muut suomalais-ugrilaisia kieliä puhuvat kansat ovat levinneet nykyisille puhuma-alueilleen idästä. (Wikipedia)

Miten saamelaiset olisivat voineet periä tai saada kontaktien kautta uralilaisen kielioppinsa ja sanastonsa, jos he olisivat tulleet aivan muualta kuin muut kielisukulaiset ja jos täällä heidän asuinsijoillaan ei vielä olisi ollut samojedia tai uralilaista kantakieltä puhuvia ihmisiä? Mielestäni saamelaiset ja nganasanit muistuttavat elämäntavoiltaan ja kulttuuritaustaltaan suuresti toisiaan, mutta jos saamelaiset tulivatkin lännestä, samojedit ja nganasanit eivät olisi koskaan olleet kosketuksissa toisiinsa.
Kielet eivät toki leviä joen yli huutamalla, vaan tarvitaan muuttajia, heidän "sekoittumistaan" alkuväestöön ja kaksikielisiä perheitä levittämään kieltä suositummaksi alueella. Yksikin geenilinja riittänee, ja saamelaisilla on useampikin sopiva: isälinja N1c:n jokin haara varmasti liittyy uralilaisen kielen leviämiseen, ja lisäksi saamelaisissa on nuoria, kaukaa idästä tulleita äitilinjoja kuten Z1a ja D5a3a.
http://www.elisanet.fi/alkupera/Aitilinjat.pdf

Isä- ja äitilinjojen leviäminen länteen on tapahtunut siten, että askel askeleelta niiden kantajat ovat autosomaalisesti olleet aina pykälän verran läntisempiä johtuen jatkuvista sekaliitoista. Siksi suomalaisissa ja saamelaisissa ei ole paljonkaan siperialaisuutta genominlaajuisesti, vain noin 10 % suuruusluokassa.

Mitenkähän paljon esimerkiksi Suuret kuolonvuodet ovat vaikuttaneet suomalaisten geeneihin? Pohjois-Eurooppaa koetteli harvinaisen kylmien vuosien jakso vuosina 1695–1697, jolloin varsinkin Suomessa neljännes tai jopa kolmannes väestöstä kuoli nälkään ja tauteihin. Sato tuhoutui monena vuonna peräkkäin, jolloin sadon tuhoutuminen sai ihmiset lähtemään liikkeelle kerjäläisten laumoina, ja lavantauti sekä muut kulkutaudit levisivät. Kun ihmiset liikkuivat eri puolilta maata varakkaammille alueille, saattaa olla että myös perintötekijöiden suhteet muuttuivat ja osa harvinaisista tyypeistä saattoi jopa kadota, vai mitä? "Suuria kuolonvuosia" on saattanut olla jopa useita.
Suurten sotien kaudellakin 1600-luvulla etenkin miesten kuolleisuus oli suurta. Kuitenkaan mitään nuoria pullonkauloja ei näy isä- tai äitilinjoissa. Toki alueellisesti on saattanut joitain hyvin harvinaisia alleeleja kadota.
Ilmoita valvojille   Kirjattu

Esmerkix

  • Täysjäsen
  • Poissa Poissa
  • Sukupuoli: Nainen
  • Viestejä: 1860
  • "Sanasta miestä, sarvesta härkää!"
Vs: Suomalaisten juuret
« Vastaus #1176 : 04.10.15 - klo:14:33 »

Kävin vilkaisemassa uudella juuri perustetulla foorumilla, jossa käsiteltiin mm. sitä, miksi maailmassa on niin paljon erilaisia kieliä ja pitäisikö olla vain yksi. Silloin kaikki ymmärtäisivät toisiaan. Tuskinpa sentään!
Nimittäin ihmiset heidän asuinpaikkojensa lisäksi ovat erilaisia. He ovat kiinnostuneita eri asioista, heillä on ns. erilainen tausta. Kun ihmiset solmivat keskenään erilaisia ja erisuuruisia suhdeverkkoja, näille ryhmille muodostuu myös yhteinen kieli.

Olen monta kertaa kamppaillut englannin kielen kanssa, kun olen yrittänyt löytää selitystä jollekin suomen kielen sanalle, joka kuvaa sellaista ilmiötä, jota ei esim. Australiassa esiinny. Yksi näistä sanoista on lumi. Vaikka englannin kielestä löytyykin sana lumi (snow), niin entäpä näille muille lunta ilmaiseville sanoille:

Esimerkkejä lunta tarkoittavista suomen kielen sanoista.[1]

Polannetta Poikajoen Isterinkoskella Muhoksella.
Kantavaa hankea Yli-Iin Isolla Äijönsuolla.
Huhtikuinen lumipyry Oulun Karjasillalla.ajolumi: tuulen kuljettamaa kuivaa lunta
hanki: paksu maata peittävä lumivaippa tai kantavaksi kovettunut lumivaipan pinta
hankiainen: kantavaksi kovettunut lumivaipan pinta (→ kantohanki, kestohanki, hankikanne, hankikanto)
hiutale, (jää)neulanen, (lumi)kide: lumikiteitä; kide-sana on alun perin tarkoittanut juuri lumikidettä
huove, höty: leudon sään huokoistama lumi
huurre, härmä, kuura: pakkasen ilmankosteudesta eri pintoihin muodostamat kiteet, huurre usein pieniä kiteitä, vrt. huuru, pieniä vesipisaroita, kuura taas isoja
hyöty, hitva, hile: hyvin pieniä lumikiteitä tai näitä pöllyämässä
kalto, kaltto, kallo, jääkallo: jäinen tai iljanteinen kohta tiessä. Jääkallosta on väännetty vaarallisen liukasta talvikeliä tarkoittava nykykielen sana "pääkallokeli".
kinos: pitkänomainen, usein tuulen muodostama lumikasauma
kohva: jään päälle nousseen veden ja lumen jäätynyt seos, kohvajää
kuurankukka: kuuran muodostama poikkeuksellisen iso kide
loska, söltsy, iljanne: todella vetistä lunta, melkein vettä
nietos: tuulisen lumisateen, pyryn tai tuiskun, muodostama kinos
nuoska, suojalumi, suvilumi, rääpäkkä, mätälumi, takkala, huove: leudon sään pehmittämä lumi. Eri murteissa tunnetaan eri sanoja.
pakkaslumi: vesiarvoltaan pientä ja kevyttä lunta, sään kylmetessä ilmankosteudesta tiivistynyttä lunta
polanne: painon alla tiivistynyt ja osin jäätynyt lumikerros
puuteri: jauhemainen lumi (laskettelijoiden käyttämä ilmaisu)
riite, riide, riitta, riitto, kerte, kohma, kahma, hyyde: pian maahan sadettuaan jäätynyt räntä, ohut jääkuori lumen pinnalla. Sanojen suuri määrä johtuu eri murteista ja vivahde-eroista.
räntä: taivaalta satava vetinen lumi, joka maahan pudotessaan muuttuu sohjoksi
siide: hienojakoinen satava lumi tai räntäinen hienojakoinen tihku
sohjo: lunta, johon on sekoittunut runsaasti vettä.
tiera, tilsa, paakku: kavion- tai kengänpohjaan kertyvä lumipaakku
tykkilumi: Keinotekoinen lumi, esimerkiksi laskettelurinteiden lumetukseen tehty lumi
tykkylumi: puun oksille härmistymällä kerääntynyt lumi
vesihyhmä, raskas ja hyvin märkä sohjo tai luminen vesi.
viti, nattura, utukka, höykkälumi: vasta satanut kevyt pakkaslumi
vuotos:, uusi, vasta satanut lumi

Satava lumi:
sataa akanpalloja/rämpsyä/pakkasenhiveniä/siitettä/jalkarättejä/aanelosia: Sataa isoja lumihiutaleita
pyry: sakea lumisade
tuisku: lumisade voimakkaalla tuulella tai voimakkaan tuulen mukana liikkuva lumi

Jälkiä lumessa:
aito: peuralauman lumeen polkema painauma
latu: hiihdetty ura
kieppi, uuttu: metsäkanalinnun lumisuoja

(Lähde Wikipedia: https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_lunta_tarkoittavista_suomen_kielen_sanoista)
« Viimeksi muokattu: 04.10.15 - klo:14:39 kirjoittanut Esmerkix »
Ilmoita valvojille   Kirjattu

Tiistai

  • Valvoja
  • Poissa Poissa
  • Viestejä: 1254
Vs: Suomalaisten juuret
« Vastaus #1177 : 05.10.15 - klo:12:36 »



Ainakin puolet noista lumisanoista näen ensi kertaa, kun ovat tietenkin murteita ja ehkä vanhojakin. Laitoin googleen hakuun snow synonyymejä, muttei niitä montaa tullut.

http://www.thesaurus.com/browse/snow
blizzard  (pyry)
snowfall  (lumisade)
now flurry (kevyt pyry, kun flurry on näköjään tuulenpuuska)

Sitten googlen kääntäjä on mainettaan parempi!
huurre = frost
lumihiutale = snow flake
loska = slush
sohjo olisi pud=puuro!

En viitsi enempää..

Ilmoita valvojille   Kirjattu
"Live from the heart of yourself. Seek to be whole, not perfect." - Oprah Winfrey

Tiistai

  • Valvoja
  • Poissa Poissa
  • Viestejä: 1254
Vs: Suomalaisten juuret
« Vastaus #1178 : 11.08.16 - klo:23:58 »


Suomalaisten juuret ovat mitä todennäköisimmin Afrikassa, Intiassa, Siperiassa tai Uralilla näkökulmasta riippuen. DNA ei valehtele.



Ilmoita valvojille   Kirjattu
"Live from the heart of yourself. Seek to be whole, not perfect." - Oprah Winfrey

Jaskax

  • Täysjäsen
  • Poissa Poissa
  • Viestejä: 20
Vs: Suomalaisten juuret
« Vastaus #1179 : 28.11.16 - klo:00:51 »


Suomalaisten juuret ovat mitä todennäköisimmin Afrikassa, Intiassa, Siperiassa tai Uralilla näkökulmasta riippuen.
DNA ei valehtele.[/url]
Jep, kaikki ihmiset tulevat Afrikasta. Ihmisiä kuitenkin kiinnostaa, miten me eroamme naapureistamme. Geenien osalta koilliseurooppalaisissa on enemmän muinaiseurooppalaista perimää; Etelä- ja Länsi-Euroopassa vallitsevat neoliittisten maanviljelijöiden nuoremmat geenit. (Jopa Skandinaviassa niitä on paljon.) Meillekin on kuitenkin tullut myös nuorempia geenivirtoja, mutta pohjoisempaa reittiä idän suunnalta; nämä eivät sitten ole levinneet Itämeren etelä- ja länsipuolelle. Siperialainen osuus jää suomalaisissa alle 10 %.

Kieli tulee myös idästä, ja edelleen perustelluimman näkemyksen mukaan uralilaisen kielen leviäminen tänne asti on vasta pronssi- ja rautakautinen ilmiö.

Tässä esittelyä historiallisen kielitieteen metodeista; suosittelen erityisesti niille, jotka luulevat, että kielitiedettä tehdään penkomalla summittaisesti eri kielten sanakirjoja tai jotka julistavat suuressa tietämättömyydessään, ettei kielitiede ole tiedettä. 
http://www.elisanet.fi/alkupera/Vertailu.pdf



Ilmoita valvojille   Kirjattu

Tiistai

  • Valvoja
  • Poissa Poissa
  • Viestejä: 1254
Vs: Suomalaisten juuret
« Vastaus #1180 : 28.11.16 - klo:15:27 »

Lainaus
Suomalaisten juuret ovat mitä todennäköisimmin Afrikassa, Intiassa, Siperiassa tai Uralilla näkökulmasta riippuen.

Kun ajattelee näitä isommassa kuvassa, niin ei ole terveellistä degeneroitua pienissä ympyröissä, tarvitaan jatkuvaa geenien cocktailia.

Suomalaiset ovat hitaasti kuolemassa sukupuuttoon johtuen matalasta syntyvyydestä. Pitäisi kohottaa sitä tai hyväksyä vierasta verta,, evoluutio tykkää siitä ja vain siksi ollaan nyt täällä näppäimistölläkin .. yhtä hyvin voisimme vielä tapella kepein luolan suulla. Tuolloin sodittiin elintilasta ja ravinnosta ja raahattiin vihollisten naiset omaan leiriin..  siitä se varmaan lähti  ;)


Minulla on se mielikuva, ettei kieli välttämättä seuraa geenejä, vaan se opitaan ympäristöltä..  maallikko tässä ja kunhan höpisee.
Exmerkix hoi! ..Ave hoi!


Ilmoita valvojille   Kirjattu
"Live from the heart of yourself. Seek to be whole, not perfect." - Oprah Winfrey

Suti

  • Täysjäsen
  • Poissa Poissa
  • Viestejä: 3039
  • Herrasmies
Vs: Suomalaisten juuret
« Vastaus #1181 : 28.11.16 - klo:15:57 »

Kyllä kieli opitaan. Se mikä on kielen oppimiskyky riippuu myös geeneistä vrt. esim. musikaalisuus.
Puhuminen riippuu geeneistä sen verran että esim. apinat eivät oikein pysty päästelemään ääniä niinkuin ihmiset eivätkä ihmiset niinkuin ryhävalaat, mutta kun kieli on myös kirjoitettua asiaa...
Ilmoita valvojille   Kirjattu
päivä kerrallaan

Jaskax

  • Täysjäsen
  • Poissa Poissa
  • Viestejä: 20
Vs: Suomalaisten juuret
« Vastaus #1182 : 28.11.16 - klo:19:29 »

Lainaus käyttäjältä: Tiistai
Minulla on se mielikuva, ettei kieli välttämättä seuraa geenejä, vaan se opitaan ympäristöltä..  maallikko tässä ja kunhan höpisee.
Exmerkix hoi! ..Ave hoi!
Juuri niin: kieltä ei voi nähdä geeneistä. Siksipä juuri kielen historia on usein aivan erilainen kuin väestön historia. Epätieteellisesti on joskus ajateltu, että kieli voidaan vetää geenien mukana, samaan aikaan samalta suunnalta. 
Ilmoita valvojille   Kirjattu

Tiistai

  • Valvoja
  • Poissa Poissa
  • Viestejä: 1254
Vs: Suomalaisten juuret
« Vastaus #1183 : 30.11.16 - klo:14:47 »


 Epätieteellisesti on joskus ajateltu, että kieli voidaan vetää geenien mukana, samaan aikaan samalta suunnalta.

Aika epätieteellistä, jos noin on Suomessa ajateltu! Nykypäivänä tarvitsee vaan kasella noita multikulturellisia lapsia, jotka puhuvat jo ennen kouluikää ihan itsestään kahta ja kolmeakin kieltä ja kaikkia ilman vierasta korostusta. Kun siihen ikään sen oppii korvan kautta.. vasta noin 10. ikävuoden jälkeen alkaa pänttääminen ja vierasta korostustakin puhumiseen voi jäädä ja jota ei edes itse huomaa..

Muoks,
koska opin oikolukemaan  8)
« Viimeksi muokattu: 01.12.16 - klo:11:49 kirjoittanut Tiistai »
Ilmoita valvojille   Kirjattu
"Live from the heart of yourself. Seek to be whole, not perfect." - Oprah Winfrey

Esmerkix

  • Täysjäsen
  • Poissa Poissa
  • Sukupuoli: Nainen
  • Viestejä: 1860
  • "Sanasta miestä, sarvesta härkää!"
Vs: Suomalaisten juuret
« Vastaus #1184 : 11.12.16 - klo:11:38 »


 Epätieteellisesti on joskus ajateltu, että kieli voidaan vetää geenien mukana, samaan aikaan samalta suunnalta.

Aika epätieteellistä, jos noin on Suomessa ajateltu! Nykypäivänä tarvitsee vaan kasella noita multikulturellisia lapsia, jotka puhuvat jo ennen kouluikää ihan itsestään kahta ja kolmeakin kieltä ja kaikkia ilman vierasta korostusta. Kun siihen ikään sen oppii korvan kautta.. vasta noin 10. ikävuoden jälkeen alkaa pänttääminen ja vierasta korostustakin puhumiseen voi jäädä ja jota ei edes itse huomaa..

Muoks,
koska opin oikolukemaan  8)

Tekisi mieli teettää geenitesti, jotta voisin vähän päätellä, mistä kaikista populaatioista sitä ollaan lähtöisin. Sukututkimus on mielenkiintoista. Kielellistä lähtökohtaa on aika vaikea päätellä muuta kuin lähisukulaisten osalta. Yleensä kun muutettiin jollekin alueelle, niin muutamassa (kymmenessä) vuodessa entinen kieli unohtui ja omaksuttiin uuden alueen kieli; paitsi jos muuttajia oli niin paljon, että alueen entiset kielet voitiin syrjäyttää.
Ilmoita valvojille   Kirjattu

Jaskax

  • Täysjäsen
  • Poissa Poissa
  • Viestejä: 20
Vs: Suomalaisten juuret
« Vastaus #1185 : 11.12.16 - klo:19:10 »

Tekisi mieli teettää geenitesti, jotta voisin vähän päätellä, mistä kaikista populaatioista sitä ollaan lähtöisin. Sukututkimus on mielenkiintoista. Kielellistä lähtökohtaa on aika vaikea päätellä muuta kuin lähisukulaisten osalta. Yleensä kun muutettiin jollekin alueelle, niin muutamassa (kymmenessä) vuodessa entinen kieli unohtui ja omaksuttiin uuden alueen kieli; paitsi jos muuttajia oli niin paljon, että alueen entiset kielet voitiin syrjäyttää.
Genominlaajuisen testin ottamisen jälkeen tulos pitää vielä tyrkätä moneen paikkaan ja ajattaa erilaisten laskurien läpi; pelkkä testaus ei vielä anna varsinaista analyysiä geeneistä. Muinainen Suomi -foorumilla näitä käsitellään, ja siellä on myös asiantuntevia neuvojia.

Aikaisemmin massamuutot olivat yleisempiä, nykyään muutetaan yksittäin tai perheittäin. Suurin osa Euraasiasta on muutaman erittäin ekspansiivisen kielikunnan hallussa: indoeurooppalainen, uralilainen, turkkilainen, sino-tiibetiläinen, tunguusilainen, mongolilainen. Samankin kielikunnan sisällä eri kielihaarat ovat voineet levitä eri aikoina samoille alueille. Suomeenkin on aikoinaan levinnyt jokin kadonnut länsiuralilainen kieli (x-kieli), saame ja itämerensuomi.
http://www.elisanet.fi/alkupera/Kielet_Suomessa_kautta_aikain.pdf
Ilmoita valvojille   Kirjattu
Sivuja: 1 ... 47 [48]   Siirry ylös
 

+ Pikavastaus

Pikavastauksessa voit käyttää bb-koodia sekä hymiöitä kuten normaalistikin.
Huomioi: tämä viesti näytetään vasta kun valvoja on sen hyväksynyt.
Nimi: Sähköposti:
Varmistus: