Uutiset:

Outomaa on outo maa.

Mobiili päämenu

Juulin Ikioma

Aloittaja juuli, 13.08.12 - klo:17:14

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 6 Vieraat katselee tätä aihetta.

Juuli Hukkaskukka 1

#1060



KOIVU

Kevät viimat talviset karkoittanut
poissa  on pakkaset, hanget.
Ma  istun alla koivupuun keväisen.
On pukenut ylleen viitan vihreän.
On kuin morsian silkeissään.

Olet kaunis , herkkä, tuoksuva.
Kevätahava varttasi hellii.
Vuokkoniitty sun allasi kukkiva
sinisilmin ne suojaasi etsii.

Keväistä säveltä urpusi soittaa.
Sinä  katselet tyyneen veteen.
Vesi,  pilvet, kuvasi heijastaa
sinipilviin luo Taivaan Isän.

Isä kuvaasi katselee,  virkkaa :
" Kukoistaa saat vain  kesäisin.
Routa, halla sun lehtesi surmaa
Mut kesän  sa lapset  ihmisten,
kaiken kauneudellasi hurmaat. "

Olet siunattu koivuni kesäinen
rannalla veden sinisen.


juuli
aino hukkanen

Juuli Hukkaskukka 1




LINNUNSILMÄ

Minäkin olen keväinen
minä kukka pikkuinen.
Kun aurinko lehtoa lämmittää
minä nousen vihertämään.

Ei minua oikein huomaakaan
minä ruohoon sulaudun.
Melkein vihreita ovat kukinnot
kun kukoistamaan nousen.

Vaan lapsonen pieni kuin minäkin
huomaa,  alkaa iloitsemaan
hei, tulkaa kaikki katsomaan
on kukka kaunein päällä maan
täällä yksin piilossaan.

Lapsijoukko ympärillä
minä kainosti hymyilen.
Eniten ystäviä minulla
on koko lehdossa.

Minä olen sIlmä lintusen.


juuli
aino hukkanen

Juuli Hukkaskukka 1

#1062



RAKKAANI

Kesken alkavaa kevättä
pimeni kaunis aurinkopäivä.
Tuli sysimusta, synkkä yö.

Luulin tuntevani surun.
Nyt ymmärsin etten ollut tiennyt mitään.
Vain  hiuksenhienon, mitättömän  palan.

Painajaisuneksi luulin.
Ei ollut.
Olin valveilla.
Yksin.
Rakkkaani oli  poissa.

Kevään tuulessa kuulen kuiskauksesi,
sinivuokossa näen katseesi.

Rakkaani.
Sinua onnenvuosista kiitän.

Sanomattomasti ikävöiden

juuli
aino hukkanen

Suti

Pelottaa. Juuli osui hermoon.
päivä kerrallaan

Muisto Keijo Kullervo

Taiteilijan työtä runosi...

Muisto Keijo Kullervo

PS. Tosi kova tunne sisältyi sanoihin.
"Tie, Totuus ja Elämä?"


Amanda


Kaunis runo!

Kuolema on vakava kriisi, jos kysymys on läheisestä henkilöstä.
Mutta aika parantaa, minulla meni vuosi isän yllättävän sairastumisen jälkeen, puoli vuotta jatkuvasti mielessä ja siitä se hiljalleen keveni. Ädin kuolemaa oli pelätty jo pitempään, ja hautajaisissa tarkalleen vuotta myöhemmin kävin kuin zombina.

Mutta elämä voittaa aina.

Frux

Todella upea runo.
Lämmin halaus ja voimia!

Juuli Hukkaskukka 1




Suurkiitos kaikille suureen, mustaan suruuni osaaottaneille. Lämmittää ja varsinkin Angelan omakuva pisti taas, ihme, ihan hymyilemään. Aven aikaisempi ja lähempien toivomus että vallitsisi asian ympärillä hiljaisuus. Joku sen täällä tietoonsa sai joten julkinen siitä kuitenkin tuli. Ainoa lohtu, jos voi lohduksi sanoa että poismeno oli kuin salama. Ei ehtinyt Ave tajuta mitään. Muuten olisi apua huutanut. Kotona lähti suureen tuntemattomaan. Ei tullut elämää letkuissa ekä vuoteessa käänneltävissä. Ei Ave olisi halunnut elää toisten varassa. Oli niin kauan hengittämättä että ensiavun mukaan, mikäli olisi selvinnyt olisi aivot vaurioituneet pahoin.
Minä elän nyt roikkumalla tässä jotenkuten...rauhoittavien varassa vielä. On lopetettava pian nekin ettei jää riippuvuus.

Kiitos velä kerran.

juuli
aino hukkanen

Amanda

#1068
Juuli, olet jo voiton puolella kun hymyilytti!

Mutta vakavasti, rauhoittavat lääkkeet kannattaa lopettaa heti, koska ne adiktoivat arvaamattomasti, tiedän ystäväpiiristä.

Itse en ole ikänäni ottanut mitään rauhoittavia (kolmekymmpiseksi asti en juuri koskaan edes päänsärkyyn mitään), enkä unilääkkeitäkään, vaikka kaiken varalta on kaapissa jotain puhtaasti luonnonmukaista, ja kannattaisi sinunkin vaihtaa niihin.

Ja sitten on nukahtamiseen tarkoitettuja teesekoituksia ja ne auttavat kuulemma myös. En tiedä, mitä teillä siellä on kaupoissa, googletin: esim. Sitruunamelissatee "Sitruunamelissassa on makea, sitruunainen maku. Hauduta sitruunamelissan lehtiä kiehuvassa vedessä ja valmista oma rentouttava juomasi. Marylandin yliopiston mukaan sitruunamelissaa on käytetty unta edistävänä yrttinä ja ahdistuksen lievittäjänä jo keskiajalta lähtien."


Eihän se tieto Aven poismenosta laajalle levinnyt, kun tätä pikkufoorumia ei kukaan seuraa paitsi nämä puolitusinaa jäsentä tässä. Mutta olihan se lehdessäkin.

Suti

Jokunen kyttä Jatkumolla seuraa Outomaata ihan vain vinoillakseen. Yksi kyttä jopa otti asiakseen selvittää Aven nimen ja historian.
Eivät ole vielä kommentoineet Aven poistumista.
päivä kerrallaan