Kesä on muuten vallan ihanaa aikaa vaan yksi siinä on karmea osa, se ukkonen. Salamat jyrinöillä. Mukulana menetteli jotenkuten kun tiesi että äiti nappaa mukulat kainaloon ja syöksyy pienenkin jyrinän kuuluessa kellariin. Ei ehtinyt hoota sanoa kun huomasi istuvansa mehupurkkien ja pullojen seurana . Sinne hyökättiin ainakin kerran naapurin isännän traktoriakin pakoon. Äiti oli lisäksi kuullut että paras suoja on auto. Siinä kun on kumit alla. Veikka oli vielä kotona asuva ja yhteen Veikan autoista joka pihalla seisoi säntäsi äiti kun ukonilma alkoi. Miten sai itsensä sinne lukittua mutta niinvain kävi ettei pois päässyt ennenkuin Veikka tuli töistä. Veikka ihmettelemään  jotta mitä tämä siellä vielä teki kun ukkonen on poistunut jo monta tuntia sitten. Äiti ei selitellyt,  marssi kahvinkeittoon niinkuin olisi jokapäiväistä hupia tämä autossa istuskelu. Onkohan tästä kellarivierailuista säilynyt melkoinen kammotus ukonilmaa kohtaa. Olen oppinut muutamia seikkoja jolla jotenkin saa olonsa jotenkuten turvalliseksi kun ulkona räjähtelee ja jyrisee. Ensiksi varaan hyyskään taskulampun ja kännykän. Kuulosuojaimet jotka jäi partsiremontista on nyt välttämättömät. Ynnä tyynyt ja huovan. Ynnä kessut.  Kun ei tiedä kuinka kauan siellä poterossa täytyy täristä. Eväät, pari reissumiestä tästä aikasyystä mukaan. Radio jos patterit eivät ole loppu. Sinne vaan sitten kun kuuluu ensimmäinen kumina. Olkoon vaikka kuinka kaukana niin sinne  huokumaan.  Varovasti toisella silmällä tiiraan oven raosta , kuulosuojaimeen toista läppää nostellen joko se paholainen on ohi. Jos ei mitään kuulu en suinkaan heti törmää olkkariin vaan odottelen josko se tulisi uudelleen. Se paluu on hyvin mahdollista kun Päijänteen yli se ei pääse ja jää tähän päälle pyörimään. Olen pari kertaa tullut liian aikaisin hyyskästä pois ja kuoliaaksi melkein säikähtänyt kun se ihan katon päällä räjähtää. En tule enää. Olen siellä vaikka yön jos tarve vaatii mutta liian aikaisin en pois tule. Harras toivomus yläkertaan on ettei ihan kovin usein tarvitsisi hyyskässä luimuilla.
Saa nähdä sitten.
juuli

Aurinko, ranta, uiminen siinä ne kesän töppöstely-mukulapäivien tärkeimmät puuhastelut.Töppöstelyajasta ei muistoja ole mutta mukulana sitäkin enemmän.
Uimisen opettelua ei voinut kotijoessa suorittaa vaan äiti kuskasi polkupyörällä töppöstelijä telineessä edessä ja toinen mukula takaritsilla isojärven rannalle missä oli senverran syvään jotta uimisen jalo taito onnistui. Siis sen opettelu. Pkkuveikka töppösteli vielä joten Juuli yksin opetteli.
Siitä ei silloin tullut yhtään mitään. Kun heittäytyi veteen niin kivenä pohjaa kohti painui josta kiireellä tukehtumaisillaan ylös. Tämä toistui ja toistui kiukusta parkumiseen saakka.

Eräänä aamuna toi äiti uutisen maitotonkan vientireissulta jotta naapurin emäntä tiesi uimakoulun alkavan isojärven rannassa. Sinne sitä ja innolla Juulikin ilmottautui. Ilmoittautuminen tapahtui ekapäivänä  rannassa kuka tuli sen opettaja kirjasi ylös jotta  sama määrä poistuikin. Ettei kukaan laumasta jäänyt ahventen ruuaksi.
Yht`aikaa koko mukulalauma veteen ja kuuntelemaan opettajan ohjeita. Ensin piti liukua vedessä eli nostaa jalat pois pohjasta ja veden varaan heittäytyä eteenpäin. Harvempi liukui muuta kuin pohjaa kohti ensiyrityksillä. Vaan vähitellen tuli usko että vesi todella kannattaa. Nyt lisättiin  sammakkotyyli jota sammakkoa kukaan ei ollut uimassa nähnyt,  räpyttely ohjelmaan. Taas painuttiin pohjaan, yskien ja pärskien ylös. Taas lähti luulot veden kannattamisestä . Kun puolisensataa kertaa oli pohjassa käväissyt onnistui kun ihmeeenkaupalla metrin sitä sammakkoa räpiköimään. Aina enemmän ja pidemmälle .
Päivä kesti kolmisen tuntia johon mukaan luettiin evästauko. Eihän kukaan sitä rääkkiä syömättä kestänyt.  Kato kävi ekan päivän jälkeen uimaharjottelijoissa. Osa katsoi ettei opi ja osa katsoi liikaa palelevansa . Ei isojärven vesi koskaan kunnolla lämminnyt . Hampaat loukkua löi kun kauemmin sammakkoa treenasi.
Vaan samoin kävi nytkin eli pohjaan painui kuin liukumisharjoituksissa. Aina paremmin kuitenkin kantoi vesi räpistelijää niin että lopulta uitiin jo kymmenisen metriä. Vihdoin sai suorittaa uimamaisterin tutkinnon jossa oli jo kilometrin verran uitava yhtä kyytiä. Siihen ei kukaan rohjennut alkaa vaikka vene seurasi vierellä.

Tästä uimataidosta ei kotijoessa ollut hyötyä ja samana pysyi ehdoton kielto yksin joen rantaan menosta. Äiti ei sinne joutanut kuin pyykinhuuhtelureissulla. Isojärvelle kuitenkin kuljetti jottei uimataito Juulilla päässyt ihan rapistumaan. Oli se taito kuitenkin jonkinmoinen silloin ollut kun kertoi yhtenä päivänä serkku puhelimessa jotta muistatko kun uit sen järven yli siellä  takamaalla. En muista ja luulen että serkku on nähnyt unta. Viimeisestä uintireissusta on kulunut vuosia ellei ihan kymmeniä. Ei siitä enää samaa osaamisen tunnetta saa kuin mukulana. Vesi on jäistä  vaikka kuinka helteitä olisi niin jääkalikat siellä uiskenteli.
Oletan kuitenkin rantaan pääseväni jos veneestä putoan. Jos ei nyt ihan suurella selällä sattuisi olemaan mutta sieltä ei maisterikaan rantaan selviä. Jätän kuitenkin kokeilematta. Kuvan frisbeetä ei silloin ollut. Eka kerran kun näin luuilin sitä lintujen ruokinta-automaatiksi.
Uikoon sammakot ne on siihen luotu, inehmoa ei.

juuli
.

Tässä on juulin joko iltatee- tai aamukahvitarjotin. Kun ei ole juuli vieläkään saanut koipirepsua kuntoon sen toissakeväisen ruusun jäljiltä. On pari reikää mitkä ei millään taivaan konstilla mene umpeen niinkuin kunnollisten reikien kuuluisi käyttäytyä. Nämä on huonotapaisia mul,,, ilkeitä reikien edustajia.

Hellä hoiva tapahtuu aamulla . Jos sen illalla tekee niin reiät suutahtaa muuttuneista olosuhteista . Aloittavat puoli yötä kestävän särkyoperaation. Kun aamulla niin eivät oikeastaan ole millänsäkään. Mutta teki kummassa hyvänsä niin paranemaan ne ei suostu. Kokeiltu ratamonkin lehtiä pojan pihamaalta . Aluksi ne olivat suosiollisella tuulella nämä reiät mutta sitten kääntyi takki. No hoitoa ei kärsi lopettaa teki koipirepsu mitä hyvänsä tai oli millä tuulella tahansa. Yleensä ilkeällä harvemmin hyvällä. Ei paljon naureskele tämä koipi.  Aamulla kun jotenkuten nukutun yön jälkeen nousen oikealla jalalla, vasemmalla ei kärsi niin tämä hoivailu on heti ennen aamukahvia edessä. Rasvataan kun on side tai laastari vaihdettu . Reikiin ei rasvaa saa mennä. Käytetään ainoastaan allergiamyönteisiä rasvoja eikä mitään volttareenejä jonka takia jouduin treella asuessani viideksi päiväksi tiputukseen tayssiin. Kun tässä voltareenissa olikin hajustetta mitä ei tuubissa mainittu. No, kun on saatu paikoilleen joko laastari tai mepileksi sidelappu alkaa miettiminen millä taas saa tukisukat, ne panssarisemmoiset jalkaan. On siihen erinäisiä apuneuvoja mutta ne eivät olleet kuin haittana joten irvistelemällä, voimien takaa hissukseen sentti kerrallaan hivutetaan sukka jalkaa. Yhtään ryppyä ei saa jäädä ne kun tuppaavat muodostamaan taitteen joka on partaveitsiterävä kun painuu ihoon. Kun kaikki rypyt on siloteltu alkaa useimmiten pähkäily muistinko rasvata jalan. Useimmiten en muista muistinko mutta purkamaankaan en pakettia ala. Tuo keltainen kuvassa on leipäpussi, reissumiehen entinen joka kuuluisi olla nyt ainossa , siellä sivulla sisäpuolella estämässä ainon kastumista kun koipirepsu taas päättää aloittaa sadekauden. Ei se tahdo pussi ainossa pysyä. Kuka se nyt kastua tahtoisi joten sinnillä se ainosta karkaa.  Tässä koipirepsun kanssa hommaillessa vaaditaan tosi sisua ja hullulta tuntuu mutta huumorintaju, edes mini sellainen on hyvinkin tarpeen.Kun ei itku auta ainakaan näillä markkinoilla. Niin,,,kannussa on vettä pesulappujen kasteluun eikä suinkaan mitään kahvia niinkuin outo luulisi.
jees sano ruottalaine.
juuli
.

edellinen taas yhtä soittoa kun yritti mainonta saada jalansijaa. valitan. 

Tuli tehtyä päivän reissu pojan huusholliin. Siihen neljä vuotta vailla satavuotiaaseen punamulta-taloon. Kovin oli kaunis piha. Samanikäisen saunan seurassa,  perinnekasvien ynnä uusien kukkiessa ulkona syötiin savulohikalaa ja uusia perunoita. Kun oli saatu ruokailu pois järjestyksestä lähdettiin  Päijänteen rannalle, uimarannalle.  Samaan jossa juuli kävi uimakoulunsa kymmeniä vuosia sitten. Nyt ranta oli kyläyhdistyksen hoidossa . Oli noussut sauna , pukukopit, laituri. Kun päivään osallistui pojanpoika 7 v niin meno oli melko reipasta. Laiturilla laskivat "pojat" neljä kertaa kolmeen, kolmannella piti loikattavan veteen. Laskivat kolme kertaa kolmeen eikä kumpikaan suostunut hyppäämään. Isältä petti sinni ja neljännellä loikkasi ja pieni mies perässä. Pienempi ei vedessä aikaillut kun säntäsi lennossa laiturille ja kiljui jotta vesi oli kaamean kylmää. Kuitenkin viihtyi ihan pari tuntia kun alkuun pääsi. Juulin oli tyytyminen penkillä istuskeluun ja naureskeluun poikien lystiä katsellessa. Oli ilo irti. Päivä päättyi tämäkin. Tunsi juuli taas itsensä ihmiseksi kun muulloin luukussaan harmaana haamuna hiippaili.
Vieläkin silmissä häilyy Päijänteen sininen vesi,  poikien riemu.
juuli

Ihan vaan tuon kortin takia ilmoitan jotta minulla oli synttärit. Poika soitti ja sanoi jotta pidetään vasta lauantaina ne synttärit. Minä  siihen että mitäs se Sanna-miniä nyt täyttikään. Vähän aikaa vallitsi hiljaisuus,,, poika totesi ettei ne Sannan synttärit ole vaan sinun omasi.
hupsis,,,
juuli

Lainaus käyttäjältä: Juulianna - 26.07.20 - klo:14:43
Ihan vaan tuon kortin takia ilmoitan jotta minulla oli synttärit. Poika soitti ja sanoi jotta pidetään vasta lauantaina ne synttärit. Minä  siihen että mitäs se Sanna-miniä nyt täyttikään. Vähän aikaa vallitsi hiljaisuus,,, poika totesi ettei ne Sannan synttärit ole vaan sinun omasi.
hupsis,,,
juuli

Onneksi olkoon!
Minullakin on pian synttärit, tasavuosia täytän. Nyt saisi pysähtyä tuo vuosien lisääntyminen. Ehkä täytän tästä lähtien vain kymmenen vuoden välein...

Lainaus käyttäjältä: Esmerkix - 26.07.20 - klo:18:28

Lainaus käyttäjältä: Juulianna - 26.07.20 - klo:14:43
Ihan vaan tuon kortin takia ilmoitan jotta minulla oli synttärit. Poika soitti ja sanoi jotta pidetään vasta lauantaina ne synttärit. Minä  siihen että mitäs se Sanna-miniä nyt täyttikään. Vähän aikaa vallitsi hiljaisuus,,, poika totesi ettei ne Sannan synttärit ole vaan sinun omasi.
hupsis,,,
juuli

Onneksi olkoon!
Minullakin on pian synttärit, tasavuosia täytän. Nyt saisi pysähtyä tuo vuosien lisääntyminen. Ehkä täytän tästä lähtien vain kymmenen vuoden välein...

Kiitos. Yritin aiemmin täyttää määrättyyn rajaan vaan ei se onnistunut. Kun ainakin poika ja äiti muistivat. Nyt tosiaan unohdin . Taas muistettiin joten ei onnistu edelleenkään.

Onnea...

Muisto Keijo Kullervo

Lainaus käyttäjältä: Muisto Keijo Kullervo - 28.07.20 - klo:06:27
Onnea...

Muisto Keijo Kullervo

Kiitos, Kiitos.
.