Äänimaailma

[Aakku]

Jo on aikoihin eletty! :shock:
Aakku se meinaa pelotella plikkoja jollain karvaooppelin kuvalla!  On se ainakin niin vanha, niiltä ajoilta, kun sellaisia vielä oli liikenteessä.

:lol: taisin myöhästyä ... se Halloween meni jo - eihän "vanhassa kostajassa" ole karvoja Hmmm... muistaakseni hevosvetoisia kärryjä sanottiin esikampakeraamisella kaudella karvaooppeleiksi.

En minä pelottele - ei sentään ... hyvä ihminen kun olen.

[Aakku]

No Aakku ei mullekaan ihan varppina ole auto "sen" jatke :? eihän se nyt oikein olisis mahdollistakaan ilman sukupuolen vaihdos leikkausta  :wink:

Yllättävää kyllä, uskon tämän.

Minulle auton tulee ja pitää olla semmoinen mahdollisemman luotettava ja erittäin vähällä vaivalla kulkeva vehe ...eli siis uudenkarhea.Täältä maalta kaupunkiin ei edes pääse linja-autolla,kun eivät oikein kulje tänne taajaman ulkopuolelle ,joten kunnon auto on tärkeä välttämättömyysväline.Töissäkin "puutarhurina" joudun sitten ajelemaan sinne ja tänne ajopäiväkirjaa täyttäen,enkä haula siihenkään mitään  epävarmoja birssejä sotkemaan aikataulua.

Aika vähällä vaivalla Ooppelinikin kulkee - virta-avaimesta kääntää ja lähtee sinne pisteeseen B [siis pisteestä A]... se on sellainen vanhankarhea :? Sinulla on sitten työssäsi [divarin varaston puutarhurina] oman auton käyttöoikeus ...

Eikö 20-v ooppeli ole jo museoauto :wink:

Ei vielä - museoautoksi pitää olla 25 vuotta ikää vähintään ... siinäkin on sellainen jippo, ettei museoauton statusta saa pelkällä remontilla ajokelpoiseksi --> ajopeli pitää entisöidä siihen kuntoon kuin se oli aikanaan tehtaalta valmistuessaan Tunnen parikin tällaista harrastajaa ... myös moottoripyöriä montteeraavat - toisella on museorekisteröitynä ajokelpoinen amerikkalainen Indian-moottoripyörä vuodelta 1930 !

[Ztara]

Ajoin sitten Essolle ja poika lisäsi öljyä ja tuulilasinpesunestettä ja neuvoi minulle vielä ystävällisesti miten suoriudun seuraavasta kerrasta, aineita jäi nyt takakonttiin varastoonkin. Näämmä siellä oli pänikkä vanhaankin. Pissapoikasäiliössä on onneksi siipparin kuva, siitä muistaa jatkossa hyvin. Palvelevaa huoltoasemaa ei vain ole ihan yksinkertaista löytää nykyisin. Eikä erottaa vetelehtivän näköistä asiakaspalvelijaa baarista muiden asiakkaiden joukosta  :roll: ...no, takista tunnistin.

Tuulilasinpyyhkijöittenkin napsauttaminen paikoilleen maksoi muuten varaosaliikkeessä 5 euroa. Nyt osaan jo senkin tehdä itse. Nimittäin pyyhkijänsulka oli likainen ja irtosi matkalla eilen yrittäessämme puhdistaa sitä näämmä liian kovakouraisesti. Vietimme siinä naisystäväni kanssa tovin bussipysäkillä perehtyen sen kiinnityslogiikkaan. Se olikin muuten todella yksinkertainen juttu. Keksimme ennen sen oikean tekniikan oivaltamista kymmenittäin erilaisia pujotus/vetämismenetelmiä. Hämmästyimme tosiaan asian yksinkertaisuutta! Sen jälkeen ajelimme muutamankymmentä kilometriä eteenpäin, miettien voisiko tuolla elättää itsensä - kiinnittelemällä ihmisille pyyhjilänsulkia. Kylmäkoskella tulimme siihen tulokseen ettei volyymi riitä kuitenkaan, vaikka saisikin vitosen per napsautus.

Uusi auto olisi hyvä ja huoleton asia Perjantain vinkin mukaan, mutta minulla ei ole niin paljoa rahaa, enkä halua ottaa velkaakaan...eli se siitä haaveesta. Köröttelen tuolla 10-vuotiaallani toistaiseksi.

Ja että Mozartin musiikki on vihreää? Vihreä taitaa olla parantava väri.
Ja Sibelius appelsinin väristä...oranssia? Tätä pitääkin miettiä vielä, voisiko se olla nin kepeää ja iloistakin...hmmm...? Minä näkisin Vivaldin keltaisena tai oranssina , tulen siitä iloiselle mielelle  . Mutta toisaalta se ei riitele punaistenkaan marmorikynttilöitten kanssa, vaikka onkin enempi sellaista tuikkumusaa.

[Indigo]

Tuo Kullervo ooppera on todella hieno projekti...mutta kestänyt tuo harjoittelu jo jonkin aikaa ...ja alkaa jotenkin vaatia perheenjäseniltä tiettyä kärsivällisyyttä :?
Ja kuuntelisin mielellään jotain muutakin välillä :wink: Tai sitten hiljaisuuskin välillä olisi mukava yllätys :lol:

Kas Kullervo, Kalervon poika on aina vaatinut kärsivällisyyttä osakseen, luulen.


Se oli surma nuoren miehen,
Kuolo Kullervo urohon,
Loppu ainakin urosta,
Kuolema kovaosaista.
__Silloin vanha Väinämöinen,
Kunpa kuuli kuolleheksi,
Kullervon kaonneheksi,
Sanan virkkoi, noin nimesi:
"Elkötte, etinen kansa,
Lasta kaltoin kasvatelko
Luona tuhman tuuittajan,
Vierahan väsyttelijän!
Lapsi kaltoin kasvattama,
Poika tuhmin tuuittama
Ei tule älyämähän,
Miehen mieltä ottamahan,
Vaikka vanhaksi eläisi,
Varreltansa vahvistuisi."

36. runo


Lähetän sitä voimaa kärsivällisyyteen tässä hiukan ohessa, asia on hyvä.


Jos synnymme kivipeltoon
onko ikuisuus ilmaa?
Onko salama säihkyvä kekäle
maailman sydänuumenista?

Jos synnymme pilveen
puhaltaako tuuli kumuna korvaamme
elämän salaisuuden?

Jos synnymme vaahtopäille
kuka kuulee kutsumme
kujerruksen meren myrskyssä?

Maailma syntyy vasta kun
kivet nousevat vedestä siivilleen
ja taivas - taivas alkaa livertää




Indigo

4.7.2004

[Ztara]

.....

Maailma syntyy vasta kun
kivet nousevat vedestä siivilleen
ja taivas alkaa hiljaa visertää

Aihan ihana, nyyh  :cry:  :cry:  :wink: !

[Indigo]

.....

Maailma syntyy vasta kun
kivet nousevat vedestä siivilleen
ja taivas alkaa hiljaa visertää

Aihan ihana, nyyh  :cry:  :cry:  :wink: !

hmm vanha runo... piti alkaa oikein etsimään, että miksi se tuntui niin tutulta, siinä oli jotain lainattu Tabermannilta... nyt löysin sen. Ajatus ja neljä sanaa vähän muokattuna oli näköjään hänen yhteen runoonsa. Niinkin voi näköjään käydä kun jokin koskettaa.

Tabermannin runo:
Yksinäisyyksien välillä

....On puu jota ei voi nähdä, sen
lehvät suojaavat vain rakastavia.
On niitty jolla ei voi kävellä,
mutta joka on pakko ylittää.
On kukka joka on vain tuoksua,
jota kukaan ei voi yksin poimia.

Vihdoinkin, miten paljon odotusta,
miten monta haavaa tarvitaankaan
ennen kuin kaksi ihmistä voi
hipaista toisiaan kuin
latvukset kovassa tuulessa
kietoutua nopeaan kukintaan.

Eikä mikään, mikään ole liikaa
kun kivet alkavat hiljaa visertää.
Levoton silmä hetken puoleksi
ummessa uniensa perillä
mihinkään kiirehtimättä.

[Indigo]

Ja että Mozartin musiikki on vihreää? Vihreä taitaa olla parantava väri.
Ja Sibelius appelsinin väristä...oranssia? Tätä pitääkin miettiä vielä, voisiko se olla nin kepeää ja iloistakin...hmmm...? Minä näkisin Vivaldin keltaisena tai oranssina , tulen siitä iloiselle mielelle  . Mutta toisaalta se ei riitele punaistenkaan marmorikynttilöitten kanssa, vaikka onkin enempi sellaista tuikkumusaa.

Niinkai vihreä on hoitava väri, se hoitaa rakkaudella. Ai koet että Mozartin musiikki olisi vihreää. hmmm... jostain syystä olen aina pitänyt Mozartia jotenkin anarkistina... tai ainakin se on helppoa kuunneltavaa.. tarkoitan että hän on saanut sen kuulostamaan helpolta, en tiedä; ehkä Suokkis osaisi analysoida, minä en osaa, vain kuuntelen. Mutta että vihreä? Vihreä on kasvun väri ja itse koen sen jotenkin tylsän rauhallisena. Paitsi hiirenkorvan vihreän.
Sibelius on jotenkin minusta taivaallista, ehkä siitä siksi tulee mieleen kaikki taivaan värit kesäpäivästä ukkosmyrskyyn.
Onpa kummaa, jostain syystä minulle ei jää Vivaldista koskaan mitään mielikuvaa... ehkä se ei ole minulle tarkoitettua musiikkia?

Indigo

[Ztara]

No johan, luin tämä alla olevan kirjoituksesi ja päättelin Sinun pitävän Mozartia vihreänä.

Kiitos kuitenkin kukista. Nypin siitä pois nuo kuusenoksat ja laitoin maljakkoon. Ostin muuten juuri samanvärisen kynttilän, sopivat yhteen mainiosti mozartin musiikin kanssa.

Sitten rupesin kaikkia kirjoituksia lukematta innoissani miettimään säveltäjien musiikin värejä, ja olittekin juuri puhuneet tästä asiasta  :oops: . Ei pitäisi tälleen pomppia tekstin yli ja vain koohottaa omiansa. Sibelius on minusta kimaltavan hopean väristä musiikkia joka tapauksessa, muista minulla ei niin selvää mielikuvaa olekaan. No, Kriegillä on vähän samanlaisia maalailuja noissa tunnetuimmissa teoksissaan, mutta hän on selvästi vihreä johon sekoittuu hiukan keltaista  :wink: .

[Indigo]

Minähän se olin koohottanut kun en ollut lukenut mitä olin tullut kirjoittaneeksi    Tarkoitin siis, että otin kuusenoksat pois ja laitoin vaaleanpunaiset kukat maljakkoon.

Hopea! Hopea on juuri oikea Sibeliukselle.


Indigo

[THL tiedottaa]

Ai koet että Mozartin musiikki olisi vihreää. hmmm... jostain syystä olen aina pitänyt Mozartia jotenkin anarkistina... tai ainakin se on helppoa kuunneltavaa.. tarkoitan että hän on saanut sen kuulostamaan helpolta, en tiedä; ehkä Suokkis osaisi analysoida, minä en osaa, vain kuuntelen.

Indigo

No, jopas! Haasteita heitellään siitä vaan, yhtään ajattelematta, miten vaikeita, mahdottomia!  

Ansiokasta pohdintaa on monellakin musiikin kuuntelemisen luomista värimaailmoista. Minä en kyllä menisi niputtamaan kenenkään säveltäjän koko sävellystuotantoa: jopa Wagnerilla ja eräällä tunnetulla nykyvirolaisella ve-----eeny----yytys-sssssäveltäjällä (Pärt) on sen verran monipuolista tuotantoa, ettei niitä voi yhdellä ainoalla värillä tai laatusanalla määritellä. Puhumattakaan Mozartista, joka sävelsi pienimuotoisista harjoituskappaleista valtaviin megamuotoihin ja kaikkea siitä väliltä. Monille eri soitinkokoonpanoille, monenlaista tunnetta herättävää etydeistä oopperoihin.

Indigo!

Kaivapa jostain esiin C. P. E. Bachin muutama sävellys ja kuuntelepa niitä! Carl Philipp Emanuel Bach ja Wolfgang Amadeus Mozart olivat hyviä kaveruksia ja Mozart on myöntänyt, siis silloin kun vielä eli  , oppineensa paaaaaljon juuri C.P.E.:ltä. Tulet huomaamaan, että Mozart on vielä varsin kesyttä...

Kipin kapin Tampereen kaupunginkirjaston musiikkiosastolle, kyllä ne tädit ja sedät sit siellä neuvoo!

No, annetaan ny sitten lupa muillekin: mars, mars...

------------

C. P. E. Bach oli eräs Johann Sebastian Bachin lukuisista pojista... tunnetumpi kuin isä-Bach konsanaan. C. P. E. Bachia kutsuttiinkin hänen elinaikanaan nimillä "Hampurin Bach" tai "Suuri Bach".


.
.