Uutiset:

Outomaa on outo maa.

Mobiili päämenu

Henkiset prosessit - ajattelu?

Aloittaja Muisto Keijo Kullervo, 02.12.12 - klo:10:08

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

risto

.
Hitler, Mao ja skitsofrenian synty


Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim

2005;121(17):1807-8


Jussi Huttunen

Kolumni




Skitsofrenia on eräs vaikeimmista ja haastavimmista ihmiskunnan sairauksista. Se vaikuttaa haitallisesti kognitiivisiin ja emotionaalisiin toimintoihin sekä käyttäytymiseen. Tyypillisiä oireita ovat harhaluulot, aistiharhat, puheen ja käyttäytymisen hajanaisuus sekä ns. negatiiviset oireet, kuten tunteiden latistuminen, puheen köyhtyminen ja tahdottomuus. Skitsofrenian esiintyvyys Suomessa on noin 1,2 %, mutta maan eri osien välillä on eroja. Sairastuvuus on mahdollisesti vähenemässä (Duodecim 2000:116;925), mutta skitsofrenia on edelleen yksi yleisimmistä työkyvyttömyyden aiheuttajista etenkin alle 45-vuotiailla.

Skitsofreniaan liittyy varhain alkava keskushermoston kehityshäiriö. Kuvantamistutkimuksissa todetaan usein aivokammioiden suurenemista, aivojen kokonaistilavuuden pienenemistä ja muutoksia monissa aivojen rakenteissa. Sikiökaudella alkavan häiriön puolesta puhuu se, että lievät epämuodostumat ovat skitsofreniapotilailla selvästi yleisempiä kuin muussa väestössä. Monet alan asiantuntijat ajattelevat, että kyseessä on neuronaalisten yhteyksien sairaus (»a disease of neuronal connectivity»), ja sen syyt ovat mekanismeissa, jotka ylläpitävät ja muokkaavat aivojen signaalijärjestelmiä ja muodostavat yhteyksiä aivojen osien välille (Ann Med 2003;35:86).

Skitsofrenian etiologia on monitekijäinen. Perimällä on suuri merkitys ja altistavia geenejä saattaa olla kymmeniä. Osa perintötekijöistä näyttää kuitenkin toimivan tekemällä yksilön alttiiksi fyysiseen ja sosiaaliseen elinympäristöön ja elintapoihin liittyville vaaratekijöille. Syntyminen talvi- tai kevätkuukausina lisää myöhempää sairastumisriskiä. Selitykseksi on tarjottu äidin sairastamia virusinfektioita raskauden ensi kolmanneksen aikana tai auringonvalon vaihtelun vaikutuksia D-vitamiiniaineenvaihduntaan. Monet raskauteen ja synnytykseen liittyvät komplikaatiot ja äitiin kohdistuva stressi näyttävät lisäävän lapsen myöhempää riskiä sairastua skitsofreniaan. Myös synnytyksen jälkeen vaikuttavat tekijät ovat todennäköisesti tärkeitä, sillä keskushermoston kehitys jatkuu aikuisiällä.

Mutta miten Hitler ja Mao liittyvät skitsofreniaan ja sen syntyyn? Nämä herrat ovat syypäitä kahteen tapahtumasarjaan, joiden seurauksena skitsofrenian ilmaantuvuus kohdeväestössä kaksinkertaistui seuraavien vuosikymmenien aikana. Natsit estivät lokakuusta 1944 toukokuuhun 1945 ruokakuljetukset Hollannin länsiosiin rangaistuksena hollantilaisten osallistumisesta liittoutuneiden hyökkäykseen. Tilannetta pahensi kylmä talvi, ja alueella puhkesi ankara nälänhätä. Viisikymmentä vuotta myöhemmin osoitettiin, että niiden äitien lapsilla, joiden raskaus oli alkanut nälänhädän aikana, oli yli kaksinkertainen vaara sairastua skitsofreniaan lapsuus-, nuoruus- ja aikuisiässä (Arch Gen Psychiatry 1996;53:25). Myös eräiden muiden psykoottisten häiriöiden yleisyys lisääntyi selvästi (Am J Epidemiol 1998;147:213).

Hollantilaisessa aineistossa oli tapauksia verraten vähän, ja siksi jäi epävarmaksi, oliko kyseessä ravinnon puutteesta, ruoan korvikkeista (nälänhädän aikana syötiin mm. tulppaanin sipuleita) vai pitkäaikaisesta henkisestä paineesta johtuva ilmiö. Äskttäin on julkaistu toinen tutkimus, jossa toistuivat Hollannin nälkävuoteen liittyvät havainnot toisessa väestössä, toisissa olosuhteissa ja toisessa kulttuurissa. Tässäkin tapauksessa nälänhädän aiheuttaja oli ihminen.

Vuonna 1959–61 Kiinaa koetteli nälänhätä, joka on yksi 20. vuosisadan pahimmista koko maailmassa. Taustalla olivat Maon kulttuurivallankumous ja »Suuri harppaus», joiden osana maatalous kollektivisoitiin. Stalinin suosikin »geneetikko» Lysenkon menetelmät otettiin käyttöön maanviljelyssä ja peltoalaa supistettiin radikaalisti. Samanaikaisesti maata koetteli kuivuus. Kiinalaiset ja brittiläiset tutkijat osoittavat vakuuttavasti, että kaksi vuotta kestänyt nälänhätä lisäsi sen aikana syntyneiden lasten myöhemmän skitsofreniariskin lähes 2,5-kertaiseksi (JAMA 2005;294:557). Nälänhädän loputtua vaikutus hävisi nopeasti. Skitsofrenian alkamisiässä ei ollut eroa nälkävuosina ja »hyvinä» vuosina syntyneiden välillä, ei myöskään perheittäisten tapausten osuudessa kaikista tapauksista.

Sikiöaikaisen ravinnonpuutteen vaikutus monien myöhemmällä iällä ilmenevien kroonisten sairauksien syntyyn – Barkerin hypoteesi – on yksi viime vuosien jännittävimmistä lääketieteen teorioista (Duodecim 2003;119:1655). Äidin niukka ravitsemus lisää sepelvaltimotaudin, verenpainetaudin, aikuistyypin diabeteksen ja mahdollisesti muidenkin sairauksien vaaraa. Näiden sairauksien joukkoon näyttää kuuluvan myös skitsofrenia, ainakin silloin, kun kyseessä on vaikea ravinnonpuute.

JAMA:n kiinalaista tutkimusta koskevassa pääkirjoituksessa (2005;294:621) pohditaan nälänhädän ja skitsofrenian yhteyden mekanismia. Onko kyse energian, proteiinin ja suojaravinteiden puutteen aiheuttamasta laajasta kehityshäiriöstä vai spesifisestä yhteen tai muutamaan avainravintoaineeseen liittyvästä ongelmasta? Jos jälkimmäinen vaihtoehto on oikea, voi asialla olla merkitystä myös teollistuneissa maissa, joissa energiaa saadaan yleensä riittävästi mutta suojaravinteiden saanti voi olla hyvinkin niukkaa. Yksi kriittinen ravintotekijä voisi olla foolihappo, jonka puutteen tiedetään aiheuttavan keskushermoston kehityshäiriöitä. Äiteihin kohdistuvan stressin vaikutusta (Arch Gen Psychiatry 1978;35:429) ei tässäkään tutkimuksessa voitu kokonaan sulkea pois.

Hollannin nälkätalvi ja Kiinan suuri nälänhätä ovat menneisyyttä, mutta ihmisen aiheuttama nälänhätä ei ole vieras ilmiö tämänkään päivän maailmassa. Juuri nyt hätä on suurin Etelä-Darfurissa Sudanissa, mutta nälkää nähdään myös Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Megakaupunkien ghetoissa elää ihmisiä nälässä tai nälän rajalla. Kehittyneiden maiden velvollisuutena on huolehtia siitä, että nälän aiheuttamat välittömät ja pitkän aikavälin katastrofit torjutaan kaikkialla, niin kehitysmaissa kuin teollistuneissa maissa.

Muisto Keijo Kullervo

#11
Vanhaa ja tuttua kirjoitelmaa edellä (luin nuoruusvuosinani monia psykologiaa käsitteleviä kirjoja ja tutustuin myös psykiatriaan)...

Olen oman elämäntieni kulkenut ja tiedän oman elämäntarinani puitteet...

Voihan sitä yleistää, mutta totuus On yksityisissä eikä yleistyksissä...


Älykkyysosamäärä On metka juttu:

"Minulla on vasemman aivopuoliskon älykkyysosamäärä 85 ja myös oikean aivopuoliskon 85... Onko siis älykkyysosamääräni 170? Vai laskenko väärin?"

Ystävällisesti...

K.K.
"Tie, Totuus ja Elämä?"

risto

Mikäs siinä kun on pärjäillyt.

Sapuskaa täällä mökillä on mutta lämpö ei tahdo pysyä.

Ulkona on -15C

THL tiedottaa

Lainaus käyttäjältä: K.K. - 02.12.12 - klo:22:41


Älykkyysosamäärä On metka juttu:

"Minulla on vasemman aivopuoliskon älykkyysosamäärä 85 ja myös oikean aivopuoliskon 85... Onko siis älykkyysosamääräni 170? Vai laskenko väärin?"

Ystävällisesti...

K.K.

Huumoriosasto on tuolla jossain toisessa paikassa.

Ei noista muiden puheista kannata välittää.



AveLazio

At a narrow passage there's no brother, no friend

Pikavastaus

Varoitus: tähän aiheeseen ei ole vastattu yli 356 päivään.
Jollet ole varma, että haluat vastata juuri tähän, harkitse uuden aiheen aloittamista.

Huomioi: tämä viesti näytetään vasta, kun valvoja on sen hyväksynyt.

Nimi:
Sähköposti:
Varmistus:
Ole hyvä ja jätä tämä laatikko tyhjäksi:

Oikotiet: paina ALT+S lähettääksesi viestin tai ALT+P esikatsellaksesi sitä