Keijo Kullervon ketju

[Suti]

Vastaukset ovat jo löytyneet kohdaltani ja kohdalleni ko. taajuussanastoista.
Haluaisin vain tietää sen, että miten toiset - muut - kokevat ko. lauseen?

Mitä sinä sillä tiedolla teet mitä muut ajattelevat? Et ole koskaan välittänyt toisten puheista.
Itseriittoinen taajuussanastolla pölläily ovat Keijon vastauksia kysyi toinen mitä tahansa.

[Amanda]

Jokainenhan meistä rakastaa itseään - tai ainakin pyrkii rakastamaan. Silloin kun elämä on kohdellut ihmistä huonosti, hän on saanut ns. huonot lähtökohdat elämään, silloin saattaa olla, että ihminen ei pystykään rakastamaan itseään niin kuin pitäisi. Silloin hän saattaa tuntea, että hän on niin huono, ettei häntä voi rakastaa kukaan, ei edes hän itse. Seurauksena saattaa olla ihmisen tuhoutuminen tavalla tai toisella, esim. itsemurhan kautta.

Mitä sitten tarkoittaa, että rakasta lähimmäistäsi kuin itseäsi? Jos et rakasta itseäsi, et pysty rakastamaan lähimmäistäsikään. Suomalaisissa orpokodeissa ja koulukodeissa on joutunut kasvamaan monia sellaisia lapsukaisia, jotka ovat oppineet vain vihaamaan sekä lähimmäistään että itseään. Toivottavasti sellaisia kasvatusmenetelmiä ei enää nykyään sallita. Tunsin kerran erään pienen pojan, joka joutui alakouluikäisenä koulukotiin eli ns. kasvatuslaitokseen. Hänellä on nyt kolme lasta, joista heidän äitinsä ovat pitäneet huolta, onneksi. Tuo pieni poika, joka ei koskaan pystynyt rakastamaan itseään eikä lähimmäistään, on jo kauan sitten menehtynyt, oman käden kautta, huumeiden yliannostukseen erään tavaratalon WC:ssä. Rakastakaamme itseämme ja toisiamme!

Ei siitä ole kauan, kun lapsia piti kurittaa, koska oli se mielikuva, että ilman vitsaa heistä ei tule kunnon ihmisiä..
Juuri viikolla laitoin kotiseudun FB-ryhmään artikkelin, jossa kerrotaan yhdestä kohtalosta. Onneksi tämä nainen selvisi ilman pahimpaa traumaa, mutta monet muut varmaan eivät.

Niinhän se on, jos ei pysty rakastamaan itseään, niin ei muitakaan.
Eikä itseään rakastamatta voi olla onnellinen, eikä pidä myöskään odottaa, että joku muu tekisi onneliseksi (kuin esim. puoliso!), kun siihen pystyy vain itse ja lähimmäiset vain ovat avuksi siinä   Itsetunnosta se alkaa..

"Rakasta lähimmäistäsi kuin itseäsi" tarkoittaa juuri, mitä sanat merkitsevät. Ottaa lähimmäiset huomioon ja kohdella heitä, kuin itseään haluaisi kohdeltavan.. kuulostaa ihan uskonnontunnilta kuulluksi, ja onhan se, minulla oli pappi opena, ja vaimonsa taiteen opena.

Yläneen pelätyn tyttökodin entinen oppilas Eila kertoo tarinansa

[Suti]

"Rakasta lähimmäistäsi kuin itseäsi" tarkoittaa juuri, mitä sanat merkitsevät.

Tarkoittaa, että kaikki lähtee sinusta ja siitä, mitä sinä pidät hyvänä. Miten ajatus toimii syvästi masentuneen ihmisen tapauksessa?

Älä tee toiselle sitä mitä et toivo itsellesi tehtävän. Älä esim. jätä syrjään.

[Muisto Keijo Kullervo]

Onneksi juuri Sinä olet muistanut koko netissä olo aikanani minua?

En ole tosiaankaan jäänyt yhtään sivuun ajatuksistasi - totta.

Kateellisuus vai Kristusko siellä kommentoi?

Uteliaana

Muisto Keijo Kullervo

[karpalo]

Olet kuvassa väsyneen oloinen, tai sitten vähän jälki mainingeissa, ts. hutikassa ?

Väsyttääkö sanastosi selailu, vaiko palstoilla notkuminen omakehuisena ja virheettömänä ?

Uteliaana,

Karpis Kapseloinen, himself.

[Suti]

Turha on Keijon uikuttaa, kaikki tapahtuu Luojan tahdon mukaan. Oletan. Rukoile vaan sinnikkäämmin.

[Muisto Keijo Kullervo]

Toivon vain, että uutta ns. talvisotaa ei enää tulisi Suomen ja Venäjän välille.
Ei nyt, eikä myöhemminkään...
Kun jupistaan puolueettomuuden haitoista, vedetään aina Venäjän ja Suomen talvisota mukaan ja myöhemmin jatkosotakin.
Eiköhän ko. aikoina ollut syitä sysissä ja sepissäkin.
Hitlerin armeija hööki toisaalla ja toisaalla pienemmät valtiot olivat tukkanuottaisilla milloin kenenkin kanssa.
Tietänet sen itsekin?
Nyt on kuitenkin elettävä nykyaikaa ja nykyajan erilaisia kohtaamisia. Niin ministerien kuin myös ihan tavallisten ihmisten kohtaamisia netissä keskustelupalstoilla.
Se joka haluaa revanssia - yleensä saa sen?
Niin urheilussa kuin myös muissakin kiistakysymyksissä.
Itse vanhempana henkilönä olen kiinnostunut UKK:n lauseitten rakentelusta kuten:
"Yhdessä asiassa en ole puolueeton. Olen aina rauhan puolella sotaa vastaa."

Muisto Keijo Kullervo

PS. Itse sodan aikana Rauhan päivänä syntyneenä 1941

[Muisto Keijo Kullervo]

Kyllä, kyllä ja kyllä - Esko Kivikoskea lainatakseni.
Kyllä Hitler muutti käsitystään - meidän onneksemme - ja aloitti valitettavasti suursodan kahdella rintamalla... Myös Suomi teki puolustustaistelua Neuvostoliittoa vastaan.
Silti jatkosota oli syytä seurausta Talvisodan menetyksistä.
Jatkosotaa pidetään ihan yleisesti SuurSuomen hankkimisen mahdollistavana.
Molotov-Ribbenttop-sopimus oli ja on yhä edelleen kuvottava sopiminen pienten valtioiden kustannuksella.
Se ei poista sitä, että jatkosodassa alettiin esittää toiveita Uralille pääsystä asein. Jonka kyllä Mannerheim joukkoineen torppasi huomattuaan sodan kääntyvän ympärysvaltojen voitoksi.
Mannerheimin ansioksi on sanottava, että juuri Hänen päättäväisyytensä mahdollisti rauhan Suomen ja N:liitonvälillä - tietysti joukkojensa tuella.
"Voitimme rauhan - vaikka hävisimme sodan."
Niin ei käynyt monelle muulle pikku valtiolle?
Ystävällisesti

Muisto Keijo Kullervo

[Amanda]

"Voitimme rauhan - vaikka hävisimme sodan."

Ihan hyvin, että noin kävi. Joskus pitää hävitä voittaaseen!

JK,
Hyvää lauantaita foorumille! Poistin muuten taas spämmääjän, joka oli päässyt sisälle, kyllä on sisukasta porukkaa..

[Muisto Keijo Kullervo]

Vuonna 2013 kirjoitettuna...
Ennen halveksin ja syyttelin itseäni, kun huomasin sanasokeudesta johtuvan kirjoitusvirhetulvan... Jouduin julkaisemisen jälkeen korjailemaan kirjoitustani hyvin usein... Halveksin ja inhosin itseäni, varsinkin, kun olin kirjoittanut mielestäni oikein, mutta kun julkaisin tekstin, alkoi löytymään silmissäni useita kirjaimien puuttumisia, kirjaimet olivat väärässä järjestyksessä ynnä muuta vastaavaa...
Yritin A-tarkistuksen kautta välillä, mutta ongelmana olivat yhdyssanat joka kyseinen nettioikoluku erotteli toistaan ja sain monen vastaajan irvailemaan kirjoituksilleni...
No! Pikkuhiljaa kylläännyin virheisiini, enkä kadottanut mielenmalttiani, vaan jatkoin kirjoitusteni korjaamista alinomaa...
Itsehalveksuntani On nyt ohi ja ajattelen 'aina roiskuu kun rapataan' (arvatkaapa kuinka kauan kotisivuni korjaaminen kesti kirjoitusvirheistä ja vielä siinä On niitä virheitä, vaikka kuinka olin yrittänyt oikolukea itse kirjoittamaani)...
Meissä jokaisessa On omat pikku (suuretkin) virheemme, mutta ei kannata hermostua.. Maailma ei ole vielä valmis, vaikka sitä yritämme tehdä sellaiseksi?
En halveksi ketään enää, en edes itseäni, mutta tartun aina jutunjuureen kun sellaisen havaitsen toisten ihmisten kirjoitusten pohjalta...
K.K.
PS. Entä Sinä lukijani? Oletko itseä halveksiva tyyppi vai oletko ottanut kannan, että virheitä tulee, mutta kannattaa ottaa opiksi ja yrittää uudemman kerran paremmalla onnella?