Uutiset:

Outomaa on outo maa.

Mobiili päämenu

Aika kiihtyy

Aloittaja Canardian, 22.04.11 - klo:10:27

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Canardian

Yritin tossa äsken laskea 17 sekuntia normaali sekuntinopeudella, mikä on jäänyt muistoihin kouluajoilta. Huomasin että 17 sekuntia vastaa 20 sekuntia nykyaikaa.

Kuvittelepa mielessäsi kun katselit koulun tai rautatieaseman sekuntiviisaria, ja kuinka mukavaan ja luonnoliseen tahtiin se liikkui.
Sitten vertaa sitä tahtia nykyajan kelloihin. Nykyajan kellot on hysteerisen ja epämukavan nopeita, eikä vastaa oikeata ajannopeutta ollenkaan.

Tämä johtuu lähinnä siitä että universumi laajenee, joilloin ajan pitää nopeutua.
Joskus 80 luvulla maapallon Schumann resonanssi oli vielä 7.8 Hz, nykyään se on jo 12 Hz, ja ensi vuonna se on 13 Hz ja aika alkaa alusta, jolloin se palautuu tuohon mukavaan ja oikeaan 7.8 Hz.

Millähän keinolla nykyaikaa voisi verrata oikeaan aikaan? Kaikenlaiset heiluritkin lienee ylinopeita, koska kaikki noudattaa nykyaikaa, ainoastaan ihmisen keho pyörii vielä oikeassa ajassa.
I am Metatron, bringer of the good news!
www.toiveet.fi   www.wishforum.com

karpalo

Lainaus käyttäjältä: Lumooja - 22.04.11 - klo:10:27
. Nykyajan kellot on hysteerisen ja epämukavan nopeita, eikä vastaa oikeata ajannopeutta ollenkaan.


Tuntuu vaan siltä. Aikaisemmin sen ensimmäisen miljoonansa ihminen keräili takataskuun ihan rauhassa, 20-30:ssä vuodessa.

Nyt on Helvetillinen kiire joka suuntaan aina.,  pitäisi nuorilla ihmisilla olla heti 2-3:n vuoden avioliitonkin  jälkeen kaikki hankittuna ja pankissa vielä 1-2 milj Eur ylimääräistä.



See on sitä Casinopelielämää, kun mennään lappuset silmillä.


Itse tykkään enemmän tosta Wanhasta leppoisasta Kellopeli-ajastimesta.



Kiire, kiire.

Canardian

Tottakai ympäristön meininkikin vaikuttaa, mutta silti ajan nopeuden eron huomaa myös kun on ihan yksikseen ilman ulkomaailman vaikutuksia. Ja ympäristön meininki on tietenkin myös ajan nopeuden vaikutuksen alaisena.
I am Metatron, bringer of the good news!
www.toiveet.fi   www.wishforum.com

karpalo

Sata-kaksisataa vuotta on erittäin lyhyt ajanjakso ihmiskunnan koko olemassolo aikaan taustoitettuna.

Kuitenkin tuona aikana ihmisten liikkuminen paikasta toiseen on kiihtynyt räjähdysmäisesti

Jonnekkin täytyy aina mennä ja vauhdilla, autoilla, junilla, lentokoneilla, perätruuppareilla lujaa, lujaa tukka putkella.

Tuottaa joskus harmia hkökohtaisestikin, tuli mieleen "Dzei Dzei" Järvilehto ja holvisillan kiviset reunapielet. Olisiko syytä, ainakin joillakin hieman hidastaa vauhtia, että ne aivotkin toimisivat mukana.

Isommassa skaalassa vaikka Islannin Landsbankenin nousu, uho ja tuho. Näitä esimerkkejä ajan hektisyydestä olisi vaikka minkä verran.

Nyt hieman pidempään aikaan, Pitkäänperjantaihin. - Iisi nau -

mrsFox

Olis aika kiihtyy,
mut myös rauhoittuu.

Sitä paremmin viihtyy,
kun aikaa jää.
Ota hetki anna hetki,
pois jätä turha muuuuuu..


hemonen

#5
Koko ajan pitää juosta jonnekkin nykyään ja tuntee itsensä huonoksi ihmiseksi jos vaan lepää tekemättä mitään...aika on kyllä kultaa kalliimpaa :(

Slörde

#6
Niinpä. Jatkuvasti näitä sosiaalisia velvoitteita, jos ei käy/mene niin ne suuttuu.. kuin suuren suvun kihlajaisia, häitä, joku tullut ulkomailta lomalle kotiin, tai lähtemässä takaisin, ollut sairaana ym. ym. ja kaikissa tilanteissa pitää käydä katsomassa!


Muoks.
Unohtamatta vauvojen syntymiä .. ja kuolintapaukset, silloin pitää käydä pari kertaa peräkkäin.

S

Olen jo pitkään huomannut että jatkuva kiire aiheuttaa monilla ihmisillä ajankäytön ongelmia, niin työelämässä kuin vapaa-ajallakin. Elämä on katkonaista, eikä osata aina pysähtyä edes hetkeksi tämän hektisen menon keskellä. Aika tuntuu koko ajan nopeutuvan, kun kuvitellaan että on tehtävä enemmän mihin aikaa todellisuudessa edes riitäisi. 

Ajan nopeutuminen on myös suoraan ihmisen näennäiskiireisen käyttäytymisen seurausta. On luotu harhakäsitys että joka paikkaan on ehdittävä, lähes jokaiseen tilaisuuteen tartuttava, kun kerran sopimuksenvaraiset kulttuurisidonnaiset vaatimukset näin velvoittavat. Aikaa hyödynnetään jatkuvasti tiivistahtisesti, sillä paikalleen asettumisesta ei osata kunnolla nauttia.

Ihmisten luoma hektinen aikakäsitys onkin epälineaarisuudessaan jokseenkin vääristävä. Nykymeno on samalla asettanut epäterveen kilpailuyhteiskunnan mukanaan tuomat kynnykset ihmisen jaksamiselle. Jos näitä tiukkoja sosiaalisia vaatimuksia ei täytä, on yhteisön mielestä auttamattomasti ulkona kuvioista.

- Onneksi on mahdollisuus omien valintojensa myötä välillä tarkoituksella vetäytyä näistä kuvioista syrjemmälle; hiljentyä omaan rauhaansa - rauhoittua hetkeksi, ehkä pitemmäksikin aikaa - olla läsnä tässä hetkessä, kiirehtimättä mihinkään. Tämä on etuoikeus, josta kannattaa sen saavuttaessaan pitää tiukasti kiinni.

- On todella syytä elämässään pysähtyä lopulta olennaisuuksien äärelle, miettiä mitä elämältään tosissaan haluaa. Vain näin voi löytää oman mielenrauhansa, juoksematta päättömästi jokaisen eteen tulevan jutun perässä, mihin ympäristö koittaa itseä jatkuvasti painostaa.  Elämää ei siis kannata tuhlata turhaan hosumiseen, kyllä tästä olemisen hektisyydestä selviää vähemmälläkin tempoilulla...?!     
- Tiedon jyvät versovat viisautta -

Canardian

#8
Se myös johtaa siihen että koska kaikilla on kiire, se ei ole enää mikään ainutlaatuinen asia, ja sen kiireen arvo on täysin mitätön ihmiselle. Ihminen arvostaa nykyään täydellistä rauhaa, yksinäisyyttä ja hiljaisuutta jossain suomen luonnossa. Ennen se oli itsestäänselvyys ja sitä oli runsaasti ja jokaisella, jolloin se ei ollut minkään arvoista.

Toisaalta jos PerusSuomalaisten maahanmuuttopolitiikka tekee suomesta taas oikean suomen, niin kaikki arvostaisivat sitä. Mutta myös maastapoismuuttopolitiikkaa on mietittävä pian, ja siinä valtio voisi avustaa niiden poismuuttoa esim. itärajalle, jotka eivät tee töitä.
I am Metatron, bringer of the good news!
www.toiveet.fi   www.wishforum.com

S

#9
Valitettavasti kiireestäkin on tullut monille ihmisille jonkinlainen itseisarvo - arkipäiväinen itsestäänselvyys, josta ei osata irtautua edes silloin kun rauhoittumiselle olisi aihetta. Kyse on pikemminkin omista arvovalinnoista, tavoista, tottumuksista, sekä mieltymyksistä yleensäkin, jotka omalla tavallaan pakottavat toimimaan tietyllä opitulla tavalla.

- Elämä onkin monesti loputonta sopeutumista yhteisölliseen samankaltaisuuteen, jota samalla leimaa kilpailuyhteiskunnan jatkuva suorituskeskeisyys. Vaikka yritetään olla paikalla, ei kuitenkaan osata olla täysin läsnä. Tästä kaikesta näennäisosallisuudesta huolimatta, jää loppujen viimeksi varsin irrallinen vaikutelma, jossa ihmisyys itsessään kärsii.

- Elämänlaatukaan ole silloin parasta mahdollista, kun tai jos joutuu tekemään asioita vastentahtoisesti, muita miellyttääkseen. Omaa rauhaa arvostavat osaavatkin parhaimmillaan tasapainoilla toiminnan sekä rauhoittumisen välillä. Koko ajan ei ole pakko suorittaa, toimittaa, tai tehdä jotakin. Tietä voi myös sopivassa määrin tasoittaa ääripäiden & välitilojen välimaastossa.

- Kun oppii ajan kanssa hitaasti kulkemisen taidon, osaa myöskin nauttia ympärillään olevista asioista entistä syvällisemmin. Mielessä on vain matka, joka on täynnä elämyksiä, missä on lisäksi tilaa ajatella/mietiskellä syntyjä syviä. Matkantekoon ei tarvita muuta kuin sisäisen rauhan saavuttaminen - oivallus huomata, sekä erottaa ollennainen epäoleellisesta!  
- Tiedon jyvät versovat viisautta -

Pikavastaus

Varoitus: tähän aiheeseen ei ole vastattu yli 356 päivään.
Jollet ole varma, että haluat vastata juuri tähän, harkitse uuden aiheen aloittamista.

Huomioi: tämä viesti näytetään vasta, kun valvoja on sen hyväksynyt.

Nimi:
Sähköposti:
Varmistus:
Ole hyvä ja jätä tämä laatikko tyhjäksi:

Oikotiet: paina ALT+S lähettääksesi viestin tai ALT+P esikatsellaksesi sitä