Ajan hermoilla

[Alien Weird]

Kyllä tuo öljyn hinta tuntuu tilipussissa,kun on sillä lämpiävä talo :evil:

Joko olette ajatelleet siirtymistä johonkin muuhun lämmitystapaan ?

Ilmalämpöpumppu tuli hommattua,
Vielä ei tiedä mitä säästöjä sähkölaskuun tulee.
Pumppu on kyllä toiminut tehokkaasti ja erillismittauksen mukaan vie vain vähän sähköä,
mutta näyttää siltä että talon muu sähkönkulutus kulutus on vielä melkoista.
Pitäisi tutkia lähemmin minne se sähkö oikein menee  ........ kun viitsisi.

Meillä lämpiää lisäksi puulla ja säästää jonkun verran.Mutta ilmalämpöpumppu on ollut harkinnassa meilläkin.Odotellaan vielä siitä lisää kokemuksia .Esim toimiiko kovilla pakkasilla,millaiset on huoltokulut ja voiko itse huoltaa,kestävyys,melutaso jne.

Puitahan on mukava polttaa talven pakkasilla, niin meilläkin tehdään.
Pakkaspäiviä tosin on varsin niukasti, sellaisia että kylmä huokuu seinistä ja tuntuu kylmältä vaikka termostaatit eivät eivät reagoi.
Pakkasella pitää siisälämpötilaa nostaa jotta viihtyvyys säilyy.  Noilla kaikkein kovimmilla pakkasilla lämpöpumpyn käyttö ei tuo säästöjä. Laite sinänsä toimii vaikka ei se pysty kovilla pakkasilla lämpöä tuottamaan samaa määrää kuin pikkupakkasilla.

Hultokustannuksia tulee jonkin verran. Laitteen toimintavarmuus säilyy jos kylmäainetta lisätään. Tekniikkahan on sama kuin jääkaapeissa, pakastimissa ja auton sisätilojen jäähdyttimissä.  Minä olen kerran huollattanut 10v. vanhan toyotani ilmastointilaitteen mutta en osaa sanoa paraniko toiminta huollon yhteydessä. Saattoi olla turha toimi sekin huolto.  

Laitteen tärkeimmälle osalle eli kompressorille näytetään nykyisin annettavan jopa 5 v. takuita joten aika luotettavia ovat.  Minun laitteeni takuuaika on 2v. Näitä pumppujahan on etelämmässä käytetty jäähdytykseen vuosikymmenet  yhtä suuressa mittakavassa kuin meillä käytetään sähköä lämmitykseen, joten tekniikka on tuttua ja koeteltua. Se että laitetta nykyään käytetään energian säästöön täällä pohjoisemmassa on uudempai asia ja pohjoisen olosuhteet asettavat laitteille uusia erilaisia vaatimuksia.

Näin kesällä hellekausina laite nostaa kodin mukavuustasoa pitämällä paikat viileinä. Kotona on nyt yhtä hyvä olla ja työskennellä kuin ilmastoiduissa kaupoissa ja toimistoissa, eikä öisin tarvitse valvoa kuumissaan ja hikoilla lakanoita läpimäriksi. Laite poistaa myös ilmasta ylimääräisen kosteuden tehokkaalla tavalla ja suodattaa huoneilmaa siitepölystä ja muista epäpuhtauksista. Minun koneessani on tehokas plastmasuodatus jonka pitäisi poistaa myös pienhiukkaset, sellaiset jotka voivat laukaista allergiaoireita niillä jotka ovat allergisia.

On se oikein hyvä laite vaikka herättää tietenkin muutosvastarintaa kuten kaikki uusi tekniikka. Hinnat on tulleet alas viime vuosina ja nekin alkaa olla vähitellen kutakuinkin kohdallaan.  Asennustyön osuudesta voi tehdä kotitalousvähennyksen mikä ei ole pikkusumma. Mulla se teki miltei neljänneksen laitteen hankintakustannuksista.



.

[Aakku]

Pakkasella pitää siisälämpötilaa nostaa jotta viihtyvyys säilyy.  Noilla kaikkein kovimmilla pakkasilla lämpöpumpyn käyttö ei tuo säästöjä. Laite sinänsä toimii vaikka ei se pysty kovilla pakkasilla lämpöä tuottamaan samaa määrää kuin pikkupakkasilla.

Koko lämpöpumpun käytön idea on siinä, että sen pitää tuottaa enemmän lämpöenergiaa sisätilaan kuin mitä se kuluttaa sähköenergiaa, eli ns. tehokertoimen pitää olla suurempi kuin ykkönen. Jos tehokerroin, esim. kovalla pakkasella, jää alle ykkösen, on suora sähkölämmitys edullisempi.



Tässä on lämpöpumpun periaate --> lämpömäärä QC absorboidaan matalammasta lämpötilasta työn W avulla [kompressori+sähkömoottori] ja korkeampaan lämpötilaan siirretään lämpömäärä QH. Pelkillä lämpötiloilla ilmotettu on ideaalisen, nk. käänteisen Carno'tn tehokerroin, johon mikään reaalinen lämpöpumppu ei pääse. Käytännössä tehokertoimet ovat 25 - 35 % ideaalisesta ja HUOM. lämpötilat ovat Kelvin-asteina, jolloin esiintyy vain positiivisia lukuja.



Tässä taas jäähdytyskoneen periaate - laitteen "syyläri" pitää asettaa jäähdytettävän kohteen, esim. asunnon, ulkopuolelle - muutoin lopputulos on se, että laite vain kohottaa sisälämpötilaa

Spontaanisti lämpöenergia virtaa aina korkeammasta lämpötilasta matalampaan kunnes ns. terminen tasapaino on saavutettu. Käänteinen on mahdollista vain ulkoisen työn avulla.

Näin kesällä hellekausina laite nostaa kodin mukavuustasoa pitämällä paikat viileinä. Kotona on nyt yhtä hyvä olla ja työskennellä kuin ilmastoiduissa kaupoissa ja toimistoissa, eikä öisin tarvitse valvoa kuumissaan ja hikoilla lakanoita läpimäriksi. Laite poistaa myös ilmasta ylimääräisen kosteuden tehokkaalla tavalla ja suodattaa huoneilmaa siitepölystä ja muista epäpuhtauksista. Minun koneessani on tehokas plastmasuodatus jonka pitäisi poistaa myös pienhiukkaset, sellaiset jotka voivat laukaista allergiaoireita niillä jotka ovat allergisia.

Minä olen etsiskellyt, kuten sanoin, sellaista pientä ja helppohintaista siirrettävää hilisvimpulaa, jota voisi käyttää mökillä makuukammarissa ja kotona tässä pikku työhuoneessani kesällä - juuri nyt ei ole tarvetta, mutta hellekausina tässä tarkenee istua vain kalsarit jalassa

Niissä pienemmissä vehkeissä syylärinpuoleinen kuuma ilma johdetaan letkua pitkin ulos, esim. vaikka ikkunasta ja toimiessaan laite myös poistaa luonnollisesti vettä ilmasta erilliseen tyhjennettävään säiliöön. Ilman maksimikosteus riippuu lämpötilasta ja siksi jäähdytyslaitteessa vettä tiivistyy kaasusta nesteeksi ... vrt. jääkaapista kostealla ilmalla otettu kaljapullo, eli "huurteinen" --> pullon pinnassa mennään ns. kastepisteen alapuolelle ja ilmassa oleva vesihöyry tiivistyy ...

On se oikein hyvä laite vaikka herättää tietenkin muutosvastarintaa kuten kaikki uusi tekniikka. Hinnat on tulleet alas viime vuosina ja nekin alkaa olla vähitellen kutakuinkin kohdallaan.  Asennustyön osuudesta voi tehdä kotitalousvähennyksen mikä ei ole pikkusumma. Mulla se teki miltei neljänneksen laitteen hankintakustannuksista.

- varmaan takana on maallikon ajatus, että miten hemmetissä muka pakkasilmasta voisi ottaa lämpöä taloon, mutta näin se vain toimii ! Toimii, kunhan se tehokerroin pysyy ykköstä suurempana - sen alle mentäessä siis on käytettävä vaikka suoraa sähkölämmitystä. Voitaisiin ajatella rakennusta, jossa olisi useita vaihtoehtoisia lämmitysmuotoja, keskusyksikkö [tietokone], joka valitsisi kulloinkin edullisimman lämmitysmuodon ja kesällä vastaavasti kytkisi systeemin ilmastoinnin puolelle... ennaltamäärättyyn lämpötilaan.

[THL tiedottaa]

Meillä on talossamme nyt kahdeksatta vuotta maalämpöpumppu.

Se tuottaa jokaista kuluttamaansa kilowattia kohden tehoa noin kolme kilowattia. Eli suhde on 1:3.

Meillä kuluu (tavanomainen omakotitalo) lämmitykseen ja lämpimän veden valmistukseen alle 5 000 kW vuodessa. Mikäli käyttäisimme suoraa sähkölämmitystä ja sähkölämmitteistä boileria, olisi kulutus noin 15 000 kW.

Maalämpöpumppu on investoinneiltaan suorasähkölämmitystä huomattavasti kalliimpi. Nykyisillä sähkönhinnoilla ja lainakoroilla tämä hinnanero tulee takaisin alle kymmenessä vuodessa. Tapauksesta riippuen takaisinmaksuaika vaihtelee: mitä hatarampi ja suurempi talo, sitä lyhyemmässä ajassa maalämpöratkaisu on edullisempi muita ratkaisuja. Energian hinta ja korkotaso tietenkin myös vaikuttavat takaisinmaksuaikaan: mitä kalliimmaksi sähkö tulee (ja tuleehan se!), sitä lyhemmässä ajassa maalämpö muuttuu kannattavaksi.

Huom.! Mitään huoltoa (nesteiden vaihtoa tms.) maalämpöpumppu ei vaadi. Ellei se sitten kertakaikkiaan hajoa, jolloin kyse onkin jo sitten korjaamisesta.

Maalämpöpumppua voikin hyvällä syyllä verrata MacIntoshiin. (Tämä Aakulle!)    :lol:


.

[Aakku]

Maalämpöpumppua voikin hyvällä syyllä verrata MacIntoshiin. (Tämä Aakulle!)    :lol:

Tuossa systeemissäsi on hyvä tehokerroin !

Systeemiä voisi myös verrata Linux-koneeseen --> Mac OS on kometotasolla 1:1 Linuxin kanssa ... tietty, koska molemmat ovat Unix-johdannaisia. Jossain toisaalla mainitsin, että ajattelin pistää tähän koneeseen Mac OS X:n, mutta se ei kuulemma onnistu - PC-koneiden BIOS on erilainen kuin Mac:eissa. Olisin saanut ehdan piraattikopion aivan ilmaiseksi.

Jos taas joskus hommaan Mac:n, ei sitten ole välttämätöntä asentaa siihen Linuxia, joskin se kyllä onnistuu - esim. tästä Ubuntusta on myös Mac:eille sopiva versio.

Kunhan kännykkäänsopiva PC-suite tulee Linuxille, niin sitten tästä teen 100% Miroscoft-vapaan ja jos vielä työspostissa tulee sellaisia doc-tiedostoja, joita ei saa auki OpenOfficella, vastaan niihin odt-formaatilla Nekin saa auki M$-officessa, vaan ei ilman verta, hikeä ja kyyneleitä... ainakin sellainen Pentti Peruskäyttäjä on huuli pyöreänä...

Palataksemme lämpöpumppuun, on se energiaasäästävä ratkaisu - maasta voi pumpata lämpöenergiaa taloon ilman pelkoa ikiroudasta ... meillä, maapallon termodynaamisesti suljetussa systeemissä [ei siis eristetty, eikä avoin], aurinko pukkaa energiaa - ilmakehän yläosissa noin 1400W per neliömetri. Maan pinnalla vähemmän ilmakehän absorption takia.

[rapevainaa]

.
Meikäläinen on alkanut lämmittää kesämökkiä yhä enemmän puilla.

Lämpölähteenä toimii 50 vuotta vanha kotiliesi. 15 euron tuulettajalla ajan keittiöstä lämpöä naapurihuoneeseen. Se toimii oikein hyvin.

[Perjantai]

MAalämpöön täällä maalla on muutama naapuri siirtynyt ja kehuvat halvaksi.SIihen vaan pitää käsittääkseni tehdä aika laajoja kaivauksia tuohon pihalle ja se hieman harmittaa.Toisaalta viemäröintiä on pakko uusia vuoteen 2013 mennessä,kun nuo meidän kaivotkaan ei ole nykysäädösten mukaiset,niin silloin joutuu kuitenkin kaivamaan pihan auki.....
Nämä on niitä omakotitalossa asuvan huolenaiheita....ja pitää miettiä,mikä olisi paras,ettei mene ojasta allikkoon :roll:

[rapevainaa]

.
Millaiset aurinkolasit nyt Paris Hiltonilla

Tärkeä kysymys. Aurinkolaseja tarvitaan kaupungilla jotta voi ihan rauhassa tuijottaa kauniiden tyttöjen kasvoja, - mitään itsestään menettämättä.

Mutta millaiset lasit?  Paris Hilton on expertti aurinkolasien käytössä mutta en löytänyt June 2008 kuvaa guuklesta.

[rapevainaa]

.
Kuka Carola Häggkvist?

Melkein saman ikäinen kuin Jari sillanpää.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Carola_H%C3%A4ggkvist

[rapevainaa]

.
Kuulin tänään uuden termin POTENTIAALINEN MAHDOLLISUUS