Onko äärettömyyttä olemassa?

[ville]

On täysin mahdollista liikkua eteenpäin niin että loittonee koko ajan lähtöpaikastaan, joten miten päädytä takaisin lähtöpaikkaasi jos et lähesty sitä missään vaiheessa?

.

no jos avaruus olisi kaareva, tuo loittonija kaartaisi lopulta takaisin. Nyt kuitenkaan havainnot eivät näytä tukevan tuota. Asiasta voi olla oikeastaan mitä mieltä tahansa, koska on periaatteessa mahdollista, että se rupeaa kaartamaan jossain havaittavan avaruuden tuolla puolen.

Jos avaruus on ääretön, pitäisi vielä päättää onko materian määräkin ääretön vai äärellinen. Jos se on ääretön, voi tulla outoja seuraamuksia.

[rapevainaa]

,
kysymyshän on termistä, mitä se tarkoittaa ihmisten välisessä kommunikoinnissa.

no mikä sitten on äärettömän pieni?
Jukriksen jutuista voi sanoa, ei äärtä ei viertä.
Käsitteen merkitys riippuu myös siitä missä käyttötarkoituksessa asiaa tarkastellaan.

webster dictionary on mainio, koska siellä on selostettu esimerkein, miten sanaa käytetään. Mitä on dilemma, terapia tai  logistiikka.

[ville]

Ken lukee, se oppii. Netistähän nyt saisi vaikka mitä oppia, jos viitseisi. Ei kai kannattaisi tuhlata aikaansa näillä palstoilla saati käydä vieraissa.

Se on kuitenkin sanottava, että Jukriksen puoltama malli vaikuttaa minustakin havaintojen valossa uskottavimmalta. Siis tuntuisi siltä, että kaikkeus on ääretön. Multiversumi jos on olemassa, niin sitten ainakin.

[rapevainaa]

.
Niin, kaikista uutisista olemme saaneet kuulla, että avaruus on ääretön. Sitten jukris alkaa maiskutella entäs jos koko ääretöntä ei olekaan niin kuinka avaruuden sitten käy.  koko ajan samaa vatvomista ilman mitään tarkoitusta.

[THL tiedottaa]

Tyhmyydestä ja viisaudesta voitaisiin lakata puhumasta ja puhuttaisiin pelkästään yhdellä termillä joka voisi olla vaikkapa älykkyys, tai yhtä hyvin joku muu termi.
Älykkyyden "absoluttinen" nollapiste olisi kuolleen ihmisen tajunnan tila. Sikiöllä älykkyys olisi sitten jo vähän nollan yläpulella ja pienellä lapsella ja kehitysvammaisilla ja eläimillä vähän enemmän. Normaalin aikuisen ihmisen mensa- tason älykkyys voitaisiin määritellä vaikkapa luvullai sata, jolloin suurin osa aikuisista ihmisistä olisvat älykkyydeltään alle sadan luokkaa.

Heh, keskimääräinen älykkyys on 100. Tämän lukeman alle tai päälle menevät arvot ovat poikkeuksia keskimääräisestä.
Mitä enemmän poikkeavuutta, sitä suurempi (tai pienempi arvo).

Älykkyystestit otettiin alunpitäen käyttöön mittaamaan lasten keskinäisiä älykkyyseroja. Eli näillä mittauksilla verrataan eri ihmisten älykkyyttä toisiinsa nähden.

Mensan taso on sellainen, että kaksi prosenttia väestöstä yltää älykkyydeltään tähän tasoon.

Sitten tietysti tämän kahden prosentin sisällä käydään kovaa taistoa siitä, kuka tässä porukassa on se älykkäin.   

[S]

Nuo älykkyysosamäärän suhdeluvut, tai sen keinotekoiset tasot eivät tietenkään liity millään tavalla käsiteltävissä olevaan äärettömyyden dilemmaan, sillä ääretöntä älykkyyttä tai edes säännönmukaista viisautta ei ole ainakaan todistettavasti olemassa.

- Sitä paitsi, matemaattiset kaavat, tietyt lukusuhteet eivät muutenkaan ole riittäviä kuvaamaan inhimillisten yksilöllisten ominaisuuksien yhtälöitä, joita on mahdoton aukottomasti summata yksiulotteisilla testeillä, tai muilla senkaltaisilla määreillä, jotka selittäisivät aukottomasti kaavoista poikkeavan poikkeusyksilön ominaislaadun.

- Ei vaikka sen tiimoilta käytäisiin loputonta kädenvääntöä - niin tuskin tyhjentävää objektiivista selvyyttä asiaan saataisiin ainakaan millään väkisin väännetyillä laskutavoilla. Poikkeus kun vahvistaa monesti säännön, sekä tietenkin myös päinvastoinkin...?!

[THL tiedottaa]

.
Aha.

Siinä S käy jo kovaa taistoa.     

Mensan taso on sellainen, että kaksi prosenttia väestöstä yltää älykkyydeltään tähän tasoon.

Sitten tietysti tämän kahden prosentin sisällä käydään kovaa taistoa siitä, kuka tässä porukassa on se älykkäin.   

[S]

Ei nyt oikein auennut tuo äskeinen lakoninen heitto, vaikka ei kai sen ole tarkoituskaan aueta. Ehkä se oli vain jonkunlainen retorinen toteamus tähän väliin. Mistään taistosta tässä yhteydessä ei ole kuitenkaan kysymys, vaan pelkistä aiheenmukaisista havainnollisista toteamuksista, jotka kytkeytyvät jollakin muotoa toisiinsa.

Todettakoon vain, että kaavoista poikkeavaan ymmärrykseen pyrkiminen vaatii syvempää sisäistä oivallusta, johon matemaattiset tautologiset kaavat eivät anna juuri mitään uutta pohdinnan aihetta. Siksi pitäisikin pyrkiä eroon kaavamaisuuksista, sillä ne rajoittavat itsenäisen ajattelun mekanismeja. Näin ajattelisin tämän probleeman oman tietämykseni ja elämänviisauteni valossa projisoituna!

[THL tiedottaa]

.
Et tajunnut?

Olet siis taistossa heikoilla!

[S]

Subjektiiviset harhaluulot, olettamukset, tai puutteelliset käsitykset asioista eivät tietenkään kerro mitään todellisesta tajuamisesta, ymmärryksestä, tai oivaltamisesta itsestään. Jonkun ehdollistetun opitun asian yksipuolinen toistaminen tosin kertoo paljon ihmisen kyvystä jämähtää tiettyihin kaavoihin, joka taas ei edistä asioiden etenemistä tarkoituksenmukaisen mielekkäillä tavoilla.

- Todellinen tietäminen kun ei perustu kisailuun, eikä yksipuoliseen kilpailuhenkisyyteen, vaan se on korkeammalle ulottuvaa syvempää tietämystä, jota ei opita kirjoista tai valmiiksi pureskelluista malleista - eikä myöskään niihin sidotuista ahtaista normeista. Mutta jokainen tallatkoon niitä polkuja, jotka kokee itselleen mielekkäiksi, sekä ominaiskyvyilleen parhaiten soveltuviksi!