Uutiset:

Outomaa on outo maa.

Mobiili päämenu

Älkää jutelko avaruusolioiden kanssa!

Aloittaja Tiistai, 25.04.10 - klo:21:53

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 2 Vieraat katselee tätä aihetta.

THL tiedottaa

Lainaus käyttäjältä: AveLazio - 27.07.10 - klo:14:59
Edellä on osuvia ja hauskoja posteja avaruusromusta.
Minä vakavasti sanon (tylsä jätkä kun oon), että avaruusromua on nyt niin paljon Maata kiertämässä, että se alkaa vaarantaa avaruuslennot satelliittien lähettämistä myöten. Maan kiertorata on jossain vaiheessa siivottava, oikeesti. Suurin osa romusta putoaa aikanaan Maahan ja siitä suurin osa palaa ilmakehässä. Mutta tavaraa menee taivaalle enemmän kuin sieltä tulee alas ilmakehän grilliin palamaan.

Tarkottaako tää ny sitte sitä, että kohta voidaan makkaratkin paistaa, ainakin loimuttaa, ihan pitelemällä vaan niitä ulkona kepin nokassa?


Ei noista muiden puheista kannata välittää.

rapevainaa

.
Oishan se villi olo kun lentää 10 kilometrissä ja on -50 astetta pakkasta ja kaikenlaista palavaa roskaa lentelee ympärillä. 
menee samaan keksintöjen joukkoon kuin Jukriksen maailmanlopun fiilistely.

S

Jos on tarvetta grillata tai kärventää itseään, niin kannattaa matkustaa termosfääriin, n. 600 kilometriin merenpinnan yläpuolelle. Lämpötila näissä oloissa nousee huomattavasti, joka on sen yläreunoilla jopa yli 1700 celsiusastetta. Tosi kuumat paikat, eikä hengissä säilymisestäkään ole mitään takeita.

- Jos taas haluaa välttämättä pakastaa itsensä, niin varteenotettava vaihtoehto on stratosfääri, joka ulottuu 50 km merenpinnan yläpuolella. Lämpötila voi siellä laskea reilusti jäätymispisteen alapuolelle. Siellä myös vulkaaninen pöly, sekä tietyt teollisuuskemikaalit jylläävät - joten tukehtumisen vaarakin on olemassa. Happipitoisuuskaan ei ole näissä oloissa laadullisesti parhaassa mahdollisessa kuosissa, joten selviämisen mahdollisuudet ovat lähes olemattomat.

- Tai sitten matkustaa suoraan troposfääriin n. 8-16 km korkeuteen maanpinnan yläpuolle. Täällä lämpötila laskee korkeuden mukaan keskimäärin alimmillaan -58 asteeseen. Tässä kerroksessa tapahtuu myös valtaosa sääilmiöistä. Siellä lentelee myöskin paljon siitepölyä, sekä tulivuorista purkautuneita aineita, myös meteoriitin kappaleita, yms. roinaa. Joten allergikolle siellä on varsin otolliset olosuhteet olemassa.

- Paras olisi tietenkin saman tien varmuuden vuoksi seilata edestakaisin ilmakehän eri kerroksissa. Kuuminta on kuitenkin termosfäärin uloimmilla alueilla, kun taas kylmintä termosfäärin & mesosfäärin rajalla. Tosin termosfääri tunnetaan lämpökehänä, jossa lämpö johtuu ns. kineettisestä energiasta, ei niinkään lämmön varastoitumisesta. Joten ohuessa ilmanalassa ei ole riittävästi molekyylejä, jotta varsinainen lämpö tuntuisi.

- Mutta kyllä näissä atmosfääreissä melkoisia elämyksiä saa aikaan, kunhan vain keho kestäisi moiset koittelemukset, mikä ei tietenkään ilman asianmukaisia varustuksia yms. apuvälineitä onnistu. Eli pitäisi olla vähintään joku tavanomaista parempi lentokone tai jopa avaruusalus käytössä, että nämäkin matkat onnistuisivat turvallisesti. Ihan tavallisella kuumailmapallolla ei näihin kyseisiin korkeuksiin vielä ylletä!    
- Tiedon jyvät versovat viisautta -

THL tiedottaa

Ässä on tehny taas omia tutkimusretkiään.
Tällä kertaa avaruuteen. Tai ainakin likelle sitä.

Tässä vähän lisää tuloksia (juttelin avaruustyyppien kanssa):

"Mesopaussin yläpuolella on termosfääri, jossa lämpötila taas alkaa nousta. Tämä lämpö on peräisin lähinnä Auringon hyvin lyhytaaltoisesta ultraviolettisäteilystä. Lämpötila voi kohota jopa pariintuhanteen celsiusasteeseen. Tässä on kyseessä kineettinen lämpötila, joka siis riippuu atomien ja molekyylien nopeuksista. Koska aine on äärimmäisen harvaa, sillä ei ole juuri minkäänlaista lämmittävää vaikutusta.

Termosfääri sisältää happi- ja typpiatomeja ja -molekyylejä, typpioksideja ja myös heliumia ja vetyä. Eri aineet asettuvat painonsa mukaisesti kerroksiksi. Hyvin ohuessa kaasussa ei esiinny tuulia eikä myöskään pystysuoria virtauksia, joten varsinkaan termosfäärin ylimmät kerrokset eivät juuri sekoitu toisiinsa.

Noin 500 kilometrin korkeudella termosfääri vaihtuu vähitellen yhä ohenevaksi eksosfääriksi. Eksosfääri koostuu pääasiassa vedystä ja heliumista, jotka ovat maailmankaikkeuden yleisimpiä alkuaineita. Eksosfäärin hiukkaset karkaavat ennen pitkää avaruuteen. Mitään ylärajaa eksosfäärillä ja siten koko ilmakehällä ei ole. Kaasu vain harvenee vähitellen ulospäin mentäessä ja ilmakehä vaihtuu planeettainväliseen avaruuteen."

Mikä hitto tämä ionosfääri sit on?

"Ionosfääri teki Euroopan ja Amerikan väliset radioyhteydet mahdollisiksi ennen satelliittien aikakautta."

Ei noista muiden puheista kannata välittää.

S

On niitä tutkimusmatkoja tehty jos jonkinlaisia, tuossa edellä nyt oli vain joitain esimerkkejä niistä. Todellakin en vielä maininnut ollenkaan ekosfääriä, joka on yksi ilmakehän yksi viidestä kerroksesta; jossa ilmakehän uloin kerros jatkuu, sekä sekoittuu lopulta planeettojen välisiiin kaasuihin.

- Siellä taas lämpötilan vaihtelun ovat tietojeni/tutkimusteni mukaan jotain 300-1700 celsiuksen luokkaa. Aineet näissä oloissa ovat todellakin lähinnä vetyä & heliumia - mutta molekyylejä on harvakseltaan, joten painovoiman puuttuessa ne hajaantuvat vähitellen avaruuteen.

- Mitä taas tulee ilmakehän kaasuihin, kaksi alinta kerrosta sisältää typpeä, happea, sekä muita kaasuja, mm. argonia, hiilidioksiidia, metaania, otsonia, myös näitä mainittuja heliumia & vetyä. Vesihöyryn määrä taas vaihtelee muutamissa prosenteissa. Ylemmissä kerroksissa ilma käy näin yhä ohuemmaksi, joten vetyä tai heliumatomeja on hyvin vähän.

- Ilmakehän paineista sen verran, että niissä vaikuttaa alaspäin suuntautuva paine, jota kutsutaan ilmanpaineeksi. Koska maan vetovoima vetää ilmamolekyylejä puoleensa; ilmanpaine on suurin maanpinnalla, sekä pienenee noustessa ylöspäin. Nämä nyt ovat sellaista itsestään selvää tietoa, jota ei tässä tarvitsisi itseoppineen tutkijankaan ominaisuudessa sen tarkemmin selvittää. Jokaiselle asioista perillä oleville ne ovat varmasti ainakin jollakin tasolla hallussa.
- Tiedon jyvät versovat viisautta -


karpalo

Lainaus käyttäjältä: S - 29.07.10 - klo:11:49
- Siellä taas lämpötilan vaihtelun ovat tietojeni/tutkimusteni mukaan jotain 300-1700 celsiuksen luokkaa. Aineet näissä oloissa ovat todellakin lähinnä vetyä & heliumia - mutta molekyylejä on harvakseltaan, joten painovoiman puuttuessa ne hajaantuvat vähitellen avaruuteen.

vetyä tai heliumatomeja on hyvin vähän.

- Ilmakehän paineista sen verran, että niissä vaikuttaa alaspäin suuntautuva paine, jota kutsutaan ilmanpaineeksi. Koska maan vetovoima vetää ilmamolekyylejä puoleensa;

Niin tossa välillä puhut Vedystä ja Heliumista, ikäänkuin ne esiintyisivät molekyyleinä ja sitten taas toisaalla, että esiintyvät atomeina niinkuin kuuluukin.

Ilmahan ei  esiinny molekyyleinä vaan se on eri kaasujen seos, mikä tarkoittaa sitä ettei se ole kemiallinen yhdiste, joissa atomit olisivat sitoutuneet kemiallisesti yhteen muodostaen oman aineensa, ei näin vaan:

Ilma on useiden eri kaasujen seos, joka muodostaa Maan ilmakehän. Siis seoksesta puhuttaessa ei käytetä sanaa Molekyyli. Toim. Huom.

Ilmaa pidettiin kauan yhtenä neljästä alkuaineista. Vasta 1700-luvun lopulla osoitettiin, että se sisältää useita eri aineita, joista eniten on typpeä ja happea.

Maan pinnan läheisyydessä kuiva ilma sisältää eri kaasuja seuraavina pitoisuuksina (tilavuudesta):

typpeä 78,084 %
happea 20,946 %
argonia 0,934 %
hiilidioksidia 0,038 %
neonia 0,001818 %
heliumia 0,000524 %
metaania 0,0001745 %
kryptonia 0,000114 %
vetyä 0,000055 %
Ilma sisältää myös vesihöyryä vaihtelevia määriä, yleensä noin 1%.

Ilman ominaisuuksia:

tiheys NTP-tilassa (lämpötila 0 °C, paine 1013 hPa) 1,293 kg/m3[1]
ominaislämpökapasiteetti 1010 J/(K·kg)

Ilmakehä kokonaisuudessaan lähes 100 %:sti ulottuu alle 100 km:n korkeuteen.

S

En nyt lähde erikseen sananmukaisesti selittämään mitä aiemmin tarkoitin. Asiathan voidaan käsittää monella eri tavalla. Tarkoitin pääasiassa molekyyleillä tiettyjä ilmakehän koostumuksia, joita esiintyy harvakseltaan painovoiman puuttuessa. Näin ilmakehän ylemmissä kerroksissa vety sekä heliumatomeja on vähäinen määrä.

Maan läpimittaan verrattuna ilmakehä on kuitenkin hyvin ohut, vain 600 km. maan pinnasta. Ilmakehän kaasuista taas 99% on pohjakerroksessa, joka ulottuu n. 80 km;n korkeuteen. Maata ympäröivät kaasukerrokset ovat samalla maan vetovoiman alaisia. Näin myös ilmakehä suodattaa valtaosan auringon haitallisesta ultraviolettisäteilystä, sekä polttaa useimmat avaruudesta tulevat kappaleet poroiksi, niin etteivät ne osu maahan.

- Tämä ionosvääriksi kutsuttu ilmakehän kerros taas on alue, jolla auringonvalo saa atomit & molekyylit sähköisesti varautumaan, eli ns. ionisoitumaan, sekä näin synnyttämään lämpöä. Näin ollen jotkut radiolähetyksetkin heijastuvat tätä kautta takaisin maan pinnalle. Tämä nyt näin havainnollistavana esimerkkinä, kun asia tuli tällä tasolla erikseen puheeksi.  
- Tiedon jyvät versovat viisautta -

Pikavastaus

Varoitus: tähän aiheeseen ei ole vastattu yli 356 päivään.
Jollet ole varma, että haluat vastata juuri tähän, harkitse uuden aiheen aloittamista.

Huomioi: tämä viesti näytetään vasta, kun valvoja on sen hyväksynyt.

Nimi:
Sähköposti:
Varmistus:
Ole hyvä ja jätä tämä laatikko tyhjäksi:

Oikotiet: paina ALT+S lähettääksesi viestin tai ALT+P esikatsellaksesi sitä