Sastamalan Vanhan kirjallisuuden päiviltä (tänään) löytyi kolme kirjaa:
1. Kävelyn filosofiaa / Frederic Gros
2. Jos talviyönä matkamies (Italo Calvino)
3. Kuun tuuli (Antonio Munoz Molina)

Valitsin kirjat oikeastaan sillä perusteella, että en tunne niitä yhtään, mutta aihepiiri vaikutti kiinnostavalta.

Lainaus käyttäjältä: Esmerkix - 26.06.15 - klo:20:58
Sastamalan Vanhan kirjallisuuden päiviltä (tänään) löytyi kolme kirjaa:
1. Kävelyn filosofiaa / Frederic Gros
2. Jos talviyönä matkamies (Italo Calvino)
3. Kuun tuuli (Antonio Munoz Molina)

Valitsin kirjat oikeastaan sillä perusteella, että en tunne niitä yhtään, mutta aihepiiri vaikutti kiinnostavalta.

Onko sinulla aikaa lukea ne kaikki, tai vain jonkun niistä ?

Jos luet, niin kerro ihmeessä tuntemuksistasi.

Nykyään on kirjojen ALE, ihan joka paikassa.

Kirppareilta saa hienoja dokumenttikirjoja, sekä  paikallishistoriasta kertovia teoksia hintaan 1,00- 3,50 €, jopa halvemmallakin.

Menkää nyt hyvät ihmiset, niinkun Esmerkix tuossa,  ostamaan luettavaa, ei ole aivan pakko katsella töllöä aina, taikka  roikkua netissa.

Hyvä Esmerkix, että saat ihmisiä hereille !

Onko muuten Sastamala sama kuin Vammala ?

Ite oon Satakunnasta kotoisin.

Lainaus käyttäjältä: karpalo - 26.06.15 - klo:21:16
Onko muuten Sastamala sama kuin Vammala ?

Ite oon Satakunnasta kotoisin.

On. Sastamala oli vanha historiallinen paikannimi. Se "palautettiin" silloin, kun kuntaliitoksia alettiin suunnitella. Kaikki eivät edes pitäneet Vammalasta, kun se muistuttaa jostakin ikävästä...

"Sastamala (pitäjä)





Loikkaa: valikkoon, hakuun


Sastamalan pitäjä eli Saastamala[1] oli suuri Satakunnan historialliseen maakuntaan kuulunut pitäjä. Se lienee muodostunut jo 1200-luvulla. Sastamala-nimi esiintyi ensimmäisen kerran muodossa Sastamall eräässä kuningas Birger Maununpojan kirjeessä vuodelta 1300 tai 1303. Piispa Pentti Gregoriuksenpoika mainitsi Sastamalan itsenäisenä seurakuntana vuonna 1328.

Ennen Sastamalan kirkkopitäjää oli arkeologi Unto Salon mukaan olemassa kaksi rautakautista muinaispitäjää, Karkku ja "Tyrvää" (jälkimmäisen alkuperäisestä nimestä ei ole tietoa).[2]

Keskiajalta lähtien Sastamala kuului 1300-luvulla syntyneeseen Kokemäenkartanon linnalääniin ja myöhemmin vuonna 1634 perustettuun Turun ja Porin lääniin. Vuonna 1412 Kokemäenkartanon lääni jaettiin kahteen kihlakuntaan, Ylä- ja Ala-Satakuntaan. Sastamala kuului Ylä-Satakuntaan. [3]" (Wikipediasta lainattua)

Vammalan kaupunki oli itsenäinen vuoden 2009 alkuun saakka, jolloin siitä muodostettiin yhdessä Mouhijärven ja Äetsän kanssa Sastamalan kaupunki. Vuoteen 1993 saakka Vammala kuului Satakunnan maakuntaan.

Vanha Vammalan tienoo onkin hienoa seutua, vieläköhän siellä on lähistöllä tämä tanssimesta Ellivuori.

Sinne ajoimme Helsingistä taksilla joraamaan, kun tulimme Suomeen lossaamaan ja lastaamaan muutaman kuukauden reissulta ja odottamaan seuraavan reissun alkua.

Lainaus käyttäjältä: sniper - 28.06.15 - klo:12:09
Vanha Vammalan tienoo onkin hienoa seutua, vieläköhän siellä on lähistöllä tämä tanssimesta Ellivuori.

Sinne ajoimme Helsingistä taksilla joraamaan, kun tulimme Suomeen lossaamaan ja lastaamaan muutaman kuukauden reissulta ja odottamaan seuraavan reissun alkua.

Sastamalassa on osattu säilyttää kaikenlaista vanhaa perinnettä, kuten maatilojen vanhat rakennukset. Hienoa miljöötä ja siistimpää kuin täällä pohjoishämeessä.

Ellivuoresta en tiedä. En ole koskaan käynyt siellä. Pitäisi gogeltaa...

Ellivuori taitaa olla Karkun puolella.

Onkohan Karkkukin nyt Sastamalaa.

Esmerkix, kun kerroit, että Vammala oli huono nimi, ilmeisesti tarkoitit vammojen todennäköisyyttä siellä asuvilla.

Mutta, jos tämä Sastamala olikin muinoin Saastamala, Sastamalan pitäjä eli Saastamala niin ei tuokaan vaihtoehto ole aivan nappisuoritus ainakaan nimenä.

Lainaus käyttäjältä: Rrape - 28.06.15 - klo:15:56

Lainaus käyttäjältä: Esmerkix - 28.06.15 - klo:15:20

Sastamalassa on osattu säilyttää kaikenlaista vanhaa perinnettä, kuten maatilojen vanhat rakennukset. Hienoa miljöötä ja siistimpää kuin täällä ...

Maaseudulla on niin tajuton määrä vanhoja rakennuksia että ei niitä kukaan pysty säilyttämään.  Jos katto oli ehjä, sekin auttaisi

Eikä muutenkaan Suomen puurakennukset kestä 100 vuotta enempää.

150 v sitten yli puolet suomalaisista asui savupirteissä.

Nyt pitäisi jaksaa säilyttää 70-luvun elementtitalot maaseudulla. Onko jollain rahaa?

Kyllä vanhat hirsirakennukset kestävät, jos niitä hoidetaan huolella. Minusta ne ovat kauniita ja ne pystyvät välittämään pieniä palasia siitä vanhasta maaseutuidyllistä, jota ei ole enää olemassa. Ilahdun aina nähdessäni lehmälauman laitumella tai lammaslaulun. Ne tuovat mieleeni lapsuuden ajan, jolloin sain asustella maaseudun peltojen ja maatilojen lomassa ja vierailla aina välillä idyllisessä maalaiskirkonkylässä, jonka komistuksena yhä vielä seisoo komea puukirkko, joka täytti viime vuonna kai 300 vuotta.

Lainaus käyttäjältä: karpalo - 28.06.15 - klo:15:49
Ellivuori taitaa olla Karkun puolella.

Onkohan Karkkukin nyt Sastamalaa.

Esmerkix, kun kerroit, että Vammala oli huono nimi, ilmeisesti tarkoitit vammojen todennäköisyyttä siellä asuvilla.

Mutta, jos tämä Sastamala olikin muinoin Saastamala, Sastamalan pitäjä eli Saastamala niin ei tuokaan vaihtoehto ole aivan nappisuoritus ainakaan nimenä.

Saattaa olla, että 'vamma' ja 'saasta' eivät tuolloin merkinneet aivan sitä, mitä nyt. Pitäisi tutkia niidenkin etymologiaa tarkemmin, mutta kun en millään ehdi. Nyt pitää lähteä Teiskoon kesäteatteriin.

Norjassa on hyvin säilyneitä vanhoja puukirkkoja, kuten tämäkin:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Ringebun_sauvakirkko

Ringebun sauvakirkko (norj. Ringebu stavkyrkje) on sauvakirkko Ringebun kunnassa Opplandin läänissä Norjassa. Kirkko rakennettiin alun perin 1200-luvulla. Kirkonrakentaja Werner Olsen laajensi kirkkoa 1630–1631.