Uutiset:

Outomaa on outo maa.

Mobiili päämenu

Musiikin maailma (1)

Aloittaja THL tiedottaa, 24.11.11 - klo:05:59

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

THL tiedottaa

Löysin sattumalta, aivan toisenlaisia juttuja hakiessani, tällaisen ajankohtaisen uutisen:

https://www.jyu.fi/ajankohtaista/arkisto/2011/11/tiedote-2011-11-15-09-38-01-528894

Markku O. Pöyhönen:

Muusikon tietämisen tavat
Moniälykkyys, hiljainen tieto ja
musiikin esittämisen taito korkeakoulun
instrumenttituntien näkökulmasta

Tässä väitöskirja pdf-versiona (suomeksi!):
http://dissertations.jyu.fi/studhum/9789513945169.pdf

Tämä väitöskirja lienee ainutlaatuinen tältä alueelta. Väitöksessä tarkastellaan muusiukkoutta moniälykkyysteorian ja hiljaisen tiedon pohjalta.

(Pätkä esipuheesta):

ESIPUHE
Taitava soittaja tai laulaja hämmästyttää kuulijansa taidollaan. Tälle taidolle on
keksitty monenlaisia selityksiä. On sanottu, että kyse on enemmän tai vähemmän
synnynnäisestä lahjakkuudesta. Kun kuitenkin on nähty, että varteenotettavan
soitto- tai laulutaidon hankkimiseksi tarvitaan huomattavia määriä harjoittelua,
taito on luontevaa nähdä harjoittelun tuloksena. Niinpä hankittua
osaamista on selitetty harjoittelun aikana tapahtuneiden toistojen määrällä.
Mutta ulkopuolinen tarkkailija näkee vain ulkoisen suorituksen. Hän ei suoraan
näe sitä, mitä muusikon mielessä liikkuu puhumattakaan siitä, miten esittäjän
tiedostamaton mieli toimii. Se, mikä ulospäin saattaa näyttää mekaaniselta toistamiselta,
saattaakin sisältää jatkuvaa seuraavan osasuorituksen suunnittelua,
keskittynyttä suunnitelman toteuttamista sekä toiminnan arviointia ja näitä
kaikkia vieläpä samaan aikaan.
Moniulotteisen suorituksen toteuttamiseksi tarvitaan
ihmismielen tiedonkäsittelyn useita eri toimintoja.

(Ja toinen ote):

Keskeisenä ajatuksena on se, että muusikon pitää hallita monentyyppistä materiaalia välittömällä tavalla, ei pelkästään sanallisten symbolien välityksellä. Musiikin tekemisessä
voi osoittaa tehtäviä kaikille Gardnerin moniälykkyysteorian älykkyyksille.
Kohdistaessaan huomionsa joihinkin suorituksen piirteisiin toimija joutuu
jättämään muut piirteet sivuosaan tai jopa kokonaan tietoisen huomion ulkopuolelle.
Ihminen ei aina edes tunnista kaikkia niitä tietoja ja taitoja, joita suorituksessaan
käyttää. Tällaista tietoa kutsutaan hiljaiseksi tiedoksi. Tarkastelen
siitä esitettyjä näkemyksiä luvussa kuusi. Moniälykkyysteoria tekee osaltaan
hiljaisen tiedon ilmiötä ymmärrettäväksi.

-------------------------------------------

Eli muusikko suorittaa soittaessaan 'moniajoa'. Tämän hän tekee vauhdissa, pysähtymättä miettimään et mitähän tekis seuraavaks. Soittamista harjoitellessaan ja esiintyessään muusikko joutuu käyttämään monipuolisesti eri älykkyyden osa-alueita, myös kineettistä sekä intra- ja interpersoonallista älykkyyttään. Tunteiden käsittelyn ohella. Hmm... ohella ei kuvasta tunteiden merkitystä musiikissa riittävän hyvin, koska tunneilmaisu on merkittävä osa musiikin tuottamista ja sen esittämistä.

Se on tiedetty jo jonkin aikaa, että pitkälle koulutettujen muusikoiden aivojen rakenne on erilaistunut verrattuna muuhun väestöön. Esimerkiksi pianistien käsien vaatima osuus on selvästi kasvanut heidän aivoissaan. Heh, onko se jostain toisaalta pois?
Mitä nuorempana musiikinopiskelu aloitetaan, sitä enemmän myös kehollisia muutoksia tapahtuu. Näin tietysti myös ihmisen emotionaalisen kehityksen osalla. Kaikki kehitys ei ole myönteistä, jos harjoittelu viedään äärimmäisyyksiin. Tunnettuna esimerkkinä W. A. Mozart, jota hänen isänsä Leopold harjoitutti viimeistään kolmivuotiaasta lähtien ja vei konserttilavoille jo aivan pikkupoikana. W. A. Mozart kirjoitti ensimmäiset sävellyksensä jo nelivuotiaana.

Mut, lukekaa tuota väitöskirjaa, mikäli muusikkous ja muusikoiden koulutuksen moniulotteisuus kiinnostaa.

Erään opettajan toteamus:
– Noo, minusta musiikki heijastaa ihmisen elämää, ihmisen tunteita ja ... miten me
tunnemme usein kaksi, kaksi vastakohtai[sta] ajatu[sta]. Ja jokainen niistä painaa ja
ihminen ... ei tiedä, miten...tehdä. Pitääkö tehdä näin tai näin. Mutta paine jokaisesta
ajatuksesta kasvaa, pitää kuitenkin ratkaista.



Ei noista muiden puheista kannata välittää.

THL tiedottaa

#1
Kyllä nämä toiset ja kolmannet seikat huomioidaan muusikon koulutuksessa.

Muusikoita koulutetaan esiintymään erilaisille yleisöille, ei yksinään omissa oloissaan soittamaan.

Muusikon pitää ottaa tila haltuunsa. Yleisö täytyy saada mukaan esitykseen, sen intensiiviseen kuunteluun. Tätä opetetaan huomattavan paljon tuleville muusikoille asianmukaisissa opinahjoissa.

Monille lahjakkaillekin soittajille on suuri kynnys nousta lavalle kaikkien katseiden kohteeksi. Monet eivät ujostele itse soittamista, mutta juuri tuota esillä olemistaan. Tulee mieleen Pekkarinen ja se kuuluisa sermi.

Miten sitten kukin tulee muusikoksi, miten kunkin elinympäristö vaikuttaa siihen? Mitä kurjemmat olosuhteet, sitä lahjakkaampi pitää olla, jotta soittamaan oppii. Vähilläkin lahjoilla pääsee melko pitkälle suotuisissa olosuhteissa ja pitkäjänteisellä sitkeällä harjoittelulla.

Mitä sitten musiikillinen lahjakkuus on?
Siitä on olemassa monia eri määritelmiä ja testejä.
Eräs (osa)määritelmä on tuossa edellä mainitussa väitöskirjassa muotoiltu näin:
"Niin kutsutun musiikin ymmärtämisen voi tietyllä tasolla nähdä kyvyksi
tietoisesti tai tiedostamatta muodostaa odotuksia siitä, miten musiikin tulisi
tai miten se voisi edetä."


Ja näin musiikillisen ja kielellisen kyvykkyyden yhteydestä:

"Musiikillisen kyvykkyyden on havaittu olevan yhteydessä vieraan kielen foneettisten hienouksien
havaitsemiseen ja toteuttamiseen. Kielelliseen älykkyyteen kuuluva syntaksin
taju puolestaan on läheisessä yhteydessä musiikin tonaliteetin hahmottamiseen,
jopa siten, että samat aivoalueet osallistuvat kyseisten tehtävien
prosessointiin, vaikka musiikin ja kielen syntaksia koskevat representaatiot ilmeisesti
hahmotetaan aivojen eri osissa."










Ei noista muiden puheista kannata välittää.

THL tiedottaa

Lainaus käyttäjältä: Rrrape - 24.11.11 - klo:07:19

Ruotsi on musiikillisesti perin erilainen Suomeen verrattuna. Kun oli tavalliset perhejuhlat, aikuisopiston muusikkoja tilattiin soittamaan kvartetteina ja ties mitä. Veljeni ansaitsi toisen mokoman näillä perhekeikoilla. Suomesta en ole vastaavaa kuullut. Meille riittää tiernapojat pikkujouluissa.

Kyllä Suomessa on aivan vastaavaa. Mittasuhteissa toki voi olla eroa. Oman perheen kohdalta viimeisin esimerkki on tältä vuodelta, jolloin synttäreillä esiintyi jousikvartetti.

Omista keikoista en kirjoita, koska on sellaisia nettiaktiiveja, jotka ymmärtävät kaiken itsekehuksi.


Ei noista muiden puheista kannata välittää.

S

#3
Olen itsekin analyyttisesti tutkinut musiikin eri ilmenemismuotoja; tulemalla siihen tulokseen että musiikki herättää meissä monissa varsin syvällisiä tunnetiloja. Niiden tuottamat impulssit aktivoivat tehokkaasti aivojen kaikkia osa-alueita, vapauttamalla ihmisen mielen sellaisiin luovuuden mittoihin, jossa ihmiskäsitys tulee esiin sen jaloimmilla & ylevämmillä tavoilla.

Tosin musiikista nautimiseen, tai sen tuottamiseen ei tarvita välttämättä mitään laajaa koulutusta. Sitä voi ymmärtää, sekä tuottaa laadukkaasti, ilman että on opiskellut kaikkia musiikillisia teknisiä hienouksia. Melkein kuka tahansa oppii soittamaan mekaanisesti nuoteista, mutta luovaan omaperäiseen tulkintaan tarvitaan muutakin kuin ulkoaopeteltua nuotinlukua, tai harjoiteltua sormitekniikkaa.

- Kehittynyt musiikintaju on hienovarainen ominaisuus, enemmän kuin osiensa summa - jossa erityinen tunneherkkyys yhdistyy kykyyn tulkita musiikkia ainutlaatuisella tavalla. Tähän eivät kaikki oppineet muusikotkaan aina kykene. Luovan inspiraation tuottama lahjakkuus onkin taito saada musiikki elämään; rytmien & melodioiden sulautuessa keskenään kokonaisuudeksi - joka puhuttelee sekä koskettaa niin tulkitsijaa itseään, mutta myös kuulijoita niin että kokemus on ainutkertaisen mieleenpainuva.  
- Tiedon jyvät versovat viisautta -

karpalo

#4
Nuorempi poikani oli ja on vieläkin hyvä viheltämään. Ilahdutti ympäristöään viheltelemällä kuin Roger Whittaker, sen ajan top ten- sävelmiä.

Ostimme hänelle kitaran ja toisenkin. Sen jälkeen ostanut itselleen  vielä lisää. Olisin maksanut hänen kitaransoittotuntejaan, mutta ei halunnut mennä, puuhasteli kaverien kanssa ja soitteli ja soittaa edelleen, mitä soitteleekaan, mutta harvemmin, ainakin minun kuulteni.

Hieman ottaa pannuun, että miksi emme pakottaneet enemmän ohjattuun harjoitteluun. Itselläni on joku 6-7:n laulu /musiikki jossain todistuksessa, muistaakseni, kriipustus (piirustus) 10 .

Finnish Whistler


http://www.youtube.com/watch?v=xaPoBhiMkgs

Roger osaa myös laulaa:

Yellow bird


http://www.youtube.com/watch?v=wfjIWa4i6hQ

Ässä taitaa olla yksi parhaita foorumin musiiikin tulkitsijoista?


S

#5
Omia taitojaan musiikin saralla voi toki aina arvioida, mutta tärkeintä on että on mahdollisuus tuottaa omalle tyylilleen uskollista musiikkia, joka parhaimmillaan saa aikaan muissakin ihmisissä ansaittuja tunne-elämyksiä. Toimiessaan elämysten tuottajana, saa elämäänsä sitä iloa, jota voi tarvittaessa jakaa myös toisille.

- Olenkin luonut erityyppistä musiikkia koko ikäni. Säveltänyt & sanoittanut satoja kappaleita omille levyilleni. Soittanut myöskin aikojen saatossa erilaisia instrumentteja, sekä laulanut solistina omissa bändeissäni. Aktiivinen kuuntelu on myös intohimoinen harrastukseni, joten musiikin inspiroiva maailma on ollut olennainen osa luovaa elämääni.

- Musiikin merkityksiä on myös antoisaa tutkimusmielessä analysoida. Sen kulttuurillisia sekä psykologisia vaikutuksia ihmismieleen ei voi mitenkään yliarvioida. Mikään muu taiteenlaji ei mielestäni ilmennä samalla tavoin ihmisen henkisyyttä, kuin musiikin universaali kieli, joka koskettaa syvimpiä mielen sopukoita lähes ylimaallisin tavoin.    
- Tiedon jyvät versovat viisautta -


Aprilli

Älä Courier harmittele ettet tullut pakottaneeksi poikaa soittotunneille. Ei se kukko käskien laula, eikä kana muni.

Mulle kävi niin, että 7-vuotiaana pakotettiin pianon soittoa opiskelemaan. Soitto kiinnosti muttei opetus :)
Kerkesin vajaat kaks vuotta pimputella korvakuulolta kappaleet läpi, mutta sitten kun kappaleet vaikeutui, aprillaus paljastui.
Opettaja ei saanut järkytykseltään sanaa suustaan kun kävi ilmi ettei oppilas ymmärrä nuoteista höykäsen pöläystä.
No ehkä tavaamalla muttei soittolukua löytynyt.
Eikä ole löytynyt myöhemminkään.

Pimputtelua kylläkin jatkoin omalla tyylilläni, muttei minusta soittajaa tullut.

(Eikä muuten tullut tietsikan käyttäjääkään. Yritin siirtää You-Tubesta sahasoittaja Sakita Hajimea tähän, mutta läskiksi meni sekin.)

Kaikesta huolimatta kiitos kaikille menneestä vuodesta ja uutta ja parempaa tilalle!

Tiistai



Minulla ei onneksi ollut noita paineita kuin Aprillilla.. kadehdin musiikkikorvan omaavia ja jos vielä laulaakin osaa.. minulle laulukokeet koulussa olivat painajainen, joka alkoi jo viikkoja niitä ennen  8)

Juutuubin saa copy-pastaamalla vain sen osoitteen (se on selaimen osoiterivillä) tähän ja softa hoitaa lopun.


http://www.youtube.com/watch?v=-6nv0iDrAis


http://www.youtube.com/watch?v=rdQndouObO8

Aprilli

No kiitos kiitos!
Niitä taitoja on niin monenlaisia.

Pikavastaus

Varoitus: tähän aiheeseen ei ole vastattu yli 356 päivään.
Jollet ole varma, että haluat vastata juuri tähän, harkitse uuden aiheen aloittamista.

Huomioi: tämä viesti näytetään vasta, kun valvoja on sen hyväksynyt.

Nimi:
Sähköposti:
Varmistus:
Ole hyvä ja jätä tämä laatikko tyhjäksi:

Oikotiet: paina ALT+S lähettääksesi viestin tai ALT+P esikatsellaksesi sitä