Vanha Vammalan tienoo onkin hienoa seutua, vieläköhän siellä on lähistöllä tämä tanssimesta Ellivuori.

Sinne ajoimme Helsingistä taksilla joraamaan, kun tulimme Suomeen lossaamaan ja lastaamaan muutaman kuukauden reissulta ja odottamaan seuraavan reissun alkua.

Lainaus käyttäjältä: sniper - 28.06.15 - klo:12:09
Vanha Vammalan tienoo onkin hienoa seutua, vieläköhän siellä on lähistöllä tämä tanssimesta Ellivuori.

Sinne ajoimme Helsingistä taksilla joraamaan, kun tulimme Suomeen lossaamaan ja lastaamaan muutaman kuukauden reissulta ja odottamaan seuraavan reissun alkua.

Sastamalassa on osattu säilyttää kaikenlaista vanhaa perinnettä, kuten maatilojen vanhat rakennukset. Hienoa miljöötä ja siistimpää kuin täällä pohjoishämeessä.

Ellivuoresta en tiedä. En ole koskaan käynyt siellä. Pitäisi gogeltaa...

Ellivuori taitaa olla Karkun puolella.

Onkohan Karkkukin nyt Sastamalaa.

Esmerkix, kun kerroit, että Vammala oli huono nimi, ilmeisesti tarkoitit vammojen todennäköisyyttä siellä asuvilla.

Mutta, jos tämä Sastamala olikin muinoin Saastamala, Sastamalan pitäjä eli Saastamala niin ei tuokaan vaihtoehto ole aivan nappisuoritus ainakaan nimenä.

Lainaus käyttäjältä: Rrape - 28.06.15 - klo:15:56

Lainaus käyttäjältä: Esmerkix - 28.06.15 - klo:15:20

Sastamalassa on osattu säilyttää kaikenlaista vanhaa perinnettä, kuten maatilojen vanhat rakennukset. Hienoa miljöötä ja siistimpää kuin täällä ...

Maaseudulla on niin tajuton määrä vanhoja rakennuksia että ei niitä kukaan pysty säilyttämään.  Jos katto oli ehjä, sekin auttaisi

Eikä muutenkaan Suomen puurakennukset kestä 100 vuotta enempää.

150 v sitten yli puolet suomalaisista asui savupirteissä.

Nyt pitäisi jaksaa säilyttää 70-luvun elementtitalot maaseudulla. Onko jollain rahaa?

Kyllä vanhat hirsirakennukset kestävät, jos niitä hoidetaan huolella. Minusta ne ovat kauniita ja ne pystyvät välittämään pieniä palasia siitä vanhasta maaseutuidyllistä, jota ei ole enää olemassa. Ilahdun aina nähdessäni lehmälauman laitumella tai lammaslaulun. Ne tuovat mieleeni lapsuuden ajan, jolloin sain asustella maaseudun peltojen ja maatilojen lomassa ja vierailla aina välillä idyllisessä maalaiskirkonkylässä, jonka komistuksena yhä vielä seisoo komea puukirkko, joka täytti viime vuonna kai 300 vuotta.

Lainaus käyttäjältä: karpalo - 28.06.15 - klo:15:49
Ellivuori taitaa olla Karkun puolella.

Onkohan Karkkukin nyt Sastamalaa.

Esmerkix, kun kerroit, että Vammala oli huono nimi, ilmeisesti tarkoitit vammojen todennäköisyyttä siellä asuvilla.

Mutta, jos tämä Sastamala olikin muinoin Saastamala, Sastamalan pitäjä eli Saastamala niin ei tuokaan vaihtoehto ole aivan nappisuoritus ainakaan nimenä.

Saattaa olla, että 'vamma' ja 'saasta' eivät tuolloin merkinneet aivan sitä, mitä nyt. Pitäisi tutkia niidenkin etymologiaa tarkemmin, mutta kun en millään ehdi. Nyt pitää lähteä Teiskoon kesäteatteriin.

Norjassa on hyvin säilyneitä vanhoja puukirkkoja, kuten tämäkin:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Ringebun_sauvakirkko

Ringebun sauvakirkko (norj. Ringebu stavkyrkje) on sauvakirkko Ringebun kunnassa Opplandin läänissä Norjassa. Kirkko rakennettiin alun perin 1200-luvulla. Kirkonrakentaja Werner Olsen laajensi kirkkoa 1630–1631.

Lainaus käyttäjältä: Syrinx - 28.06.15 - klo:18:19

Lainaus käyttäjältä: Esmerkix - 28.06.15 - klo:16:06

Lainaus käyttäjältä: karpalo - 28.06.15 - klo:15:49
Ellivuori taitaa olla Karkun puolella.

Onkohan Karkkukin nyt Sastamalaa.

Esmerkix, kun kerroit, että Vammala oli huono nimi, ilmeisesti tarkoitit vammojen todennäköisyyttä siellä asuvilla.

Mutta, jos tämä Sastamala olikin muinoin Saastamala, Sastamalan pitäjä eli Saastamala niin ei tuokaan vaihtoehto ole aivan nappisuoritus ainakaan nimenä.

Saattaa olla, että 'vamma' ja 'saasta' eivät tuolloin merkinneet aivan sitä, mitä nyt. Pitäisi tutkia niidenkin etymologiaa tarkemmin, mutta kun en millään ehdi. Nyt pitää lähteä Teiskoon kesäteatteriin.

Nooo... mie lunttasin, ja vamma on skandinaavinen lainasana, joka kuvaa alueen vesistöjä.

Sastamalasta ei olla varmoja. Luontevin käännös lienee kura- tai liejuranta, tuo -mala kun on baltiassa rantaa merkitsevä, ja tuo sasta lie ollut saasta joka on tarkoittanut kuraa, rapaa, liejua tms kuten jossakin liivin kielessä vieläkin on... Joku epäili sellaista liejukkoa löytyneen nykyisen Rautaveden muinaiselta länsirannalta.

Tuo vamma tulee varmaan sanasta 'vammas', joka etymologisen sanakirjan mukaan viittaa kyllä ihan oikeisiin ruumiin vammoihin, sairauksiin. Sasta taas oli koivuinen poron kaularengas. Luulen, että molemmat sanat Sastamala ja Vammala tulevat aivan jostakin muualta kuin suomen kielestä. Myös eteläistä Suomesta muinoin asuttaneet lappalaiset ovat jättäneet runsaasti nimistöön saamen kielisiä sanoja, joten uskon mieluimmin poron kaularenkaaseen kuin tuohon näljään, likaan, lietteeseen. Kuka nyt sellainen nimen omalle kotipaikkakunnalleen haluaisi.

Olen siis samaa mieltä Syrinxin kanssa, että nuo Vammalan nimiseminaarissa 20. 9. 2007 Aimo Hakasen esittämät arviot Vammalan seudun vanhoista paikannimistä ja niiden synnystä ovat lähempänä oikeata kuin etymologisen sanakirjan yritelmät, jotka viittaavat selvästi viimeaikaiseen sanastoon, eivätkä ota huomioon ikivanhaa historiallista tilannetta ja asutusta.

Lainaus käyttäjältä: Syrinx - 29.06.15 - klo:11:59
Täysin ymmärrettävää jos asut sielläpäin ettet tykkää olla jossakin rapaloukossa. Mutta hauska on huomata että tuo -mala on kummassakin nimessä joten nimien johtuminen jostakin muusta kuin suomen kielestä on enemmän kuin luultavaa...

En ole kotoisin Sastamalasta enkä asu siellä päin, mutta otaksun, ettei kukaan paikkakunnalla asuva ole voinut nimittää omaa kotikuntaansa Vammalaksi tai Saastamalaksi, jos nimet olisivat tarkoittaneet sitä, minkä selityksen etymologinen sanakirja antaa. Paikannimet ja erisnimet yleensäkin ovat usein aivan erilähtöisiä kuin yleisnimet.

Linkissäkin on jutskaa Sastamalasta vilkase piruttas: http://karkot.puheenvuoro.uusisuomi.fi/134224-sastamala-on-persiesta

Lainaus käyttäjältä: sniper - 29.06.15 - klo:16:20
Linkissäkin on jutskaa Sastamalasta vilkase piruttas: http://karkot.puheenvuoro.uusisuomi.fi/134224-sastamala-on-persiesta

"tiedän ja voin kuvitella paljon haittoja nimestä, joka viittaa alueeseen, jonka koko on useita kymmeniä kilometrejä suuntaansa. Seuraavassa muutamia esimerkkejä: kun matkustaa bussilla – minne ostaa lipun, jos on menossa Mouhijärvelle. Tietysti voi selittää, että on menossa Pohjois-Sastamalaiseen kylään, joka on niin ja niin kaukana Sastamalan keskustasta – niin ja postinumero on se ja se. Sama pätee, kun yrittää ostaa junalippua Sastamalaan – onneksi rautatieaseman nimi on Karkku. Mutta mistä tulija tietää mihin on menossa, kun postipaikka on Sastamala."

Aika outoa juttua tuo yllä. En minäkään voi sanoa, että Kangasalle, kun nousen bussiin Tampereella. Taksat ovat pysäkeittäin ja pitää tietää, mikä on pysäkin nimi, johon asti ostaa lipun. Ei oikeastaan ole kovin monta paikkakuntaa, joka olisi niin pieni, että taksa on sama koko kunnan alueella. 2000 asukkaan Kurukaan ei ole samanhintainen koko entisen pikkupitäjän alueella. Postinumerot ja postitoimipaikat pysyivät kyllä entisinä, vaikka Kuru liitettiinkin Ylöjärveen. Firmojen nimiä ei kai sentään voi vaihdella uuden pitäjän mukaan. Nehän ovat yksityistä omaisuutta. Ehkä yrittäjät halusivatkin vaihtaa Kiikan Kumi -nimen Sastamalan Kumiksi??!!