Taruolentojen elämänkertoja

[rapevainaa]

.
Taiteeks tekee tämän se, että elämänkerrat on joskus loistavasti kirjoitettu

Täsätä oikein nauttii MUSTANAAMIO JA HÄNEN PERHEELÄMÄNSÄ

Mustanaamion "siviilinimi" on Christopher (Kit) Walker. Häntä kutsutaan sarjassa myös nimillä Mies joka ei kuole koskaan, Vaeltava aave ja Kostaja. Hän pukeutuu Yhdysvalloissa violetin-purppuranvärisiin (sinisiin Skandinaviassa, punaiseen Italiassa, Turkissa ja Brasiliassa ja ruskeaan Uudessa-Seelannissa) kokotrikoisiin aina huppua myöten. Lee Falk itse halusi asun olevan harmaan, mutta kun Mustanaamio alkoi ilmestyä värillisessä sunnuntaisarjassa 1939, värittäjä sattui valitsemaan asun väriksi violetin.

Silmiä peittää musta naamio, jonka silmärei'issä on valkoinen peite. Lee Falk on kertonut, että kreikkalaiset patsaat antoivat hänelle idean siitä, ettei Mustanaamion naamion silmärei'istä näy pupilleja. Sanomalehtien painotekniikan oli myös sarjan alkuaikoina vaikea toistaa piirrosten yksityiskohtia. Sittemmin naamion salaperäisestä valkoisesta peitteestä on tullut osa Mustanaamion ja monen muun supersankarin olemusta.

Jalassa hänellä on ratsastajasaappaat ja vinoviivoitetut uimahousuja muistuttavat housut. Lantiolla roikkuu asevyö, josta löytyy kaksi .45 kaliiperin Colt M1911-mallia muistuttavaa pistoolia. Historiallisissa sarjoissa aseistus luonnollisesti vaihtelee ajan mukaisesti. Hän on erityisesti merirosvojen vihollinen. Merkillepantavaa hahmossa on yliluonnollisten voimien puute. Kuitenkin: "Joka näkee Mustanaamion kasvot ilman naamiota, häntä kohtaa kaamea kuolema" -ennustus toteutuu tarinoissa aina ellei näkijä ole perheenjäsen tai ystävä.

Mustanaamio on olympiatason voimistelija ja voimailija sekä niin aseellisen kuin aseettomankin taistelun ylivertainen mestari.

Mustanaamion oikeassa kädessä on pääkallokuvioinen paha merkki -sormus. Vasemmassa kädessä lähempänä sydäntä puolestaan on hyvä merkki -sormus. Hyvä merkki koostuu ristimäisesti asemoiduista P-kirjaimista. Toinen tulkinta merkistä on neljä ristiin asetettua miekkaa. Jos Mustanaamio iskee konnaa leukaluuhun oikealla kädellä, jää tämän poskeen pysyvästi tatuoitu paha merkki. Hyvällä merkillä puolestaan ilmoitetaan kantajan olevan Mustanaamion erityisessä suojeluksessa. Sormuksesta annettu hyvä merkki painetaan tavallisesti vastaanottajan vasempaan sisäranteeseen. Hyvä merkki voidaan antaa myös kaulakoruna.

Nykyisellä Mustanaamiolla on kaksi lasta, Kit ja Heloise ja vaimo Diana Palmer-Walker. Lisäksi hänellä on vuoristosusi Devil, Hero-niminen hevonen, Joomba-norsu ja Kateena-leijona. Mustanaamion ottopoikana on Rex King, josta sarjassa tulee Baronkhanin kuningas. Päähenkilön ystäviä ovat kääpiöheimon päällikkö Guran, Bengalin presidenttinä pitkään toiminut Lamanda Luaga ja eräät muut harvemmin esiintyneet hahmot.

Hän asuu perheensä kanssa rakennuttamassaan puunlatvatalossa ja osin myös vanhassa pääkalloluolassa Bengalin viidakossa, jossa toimivan Viidakkopartion salainen ylipäällikkö hän on. Muita asuinpaikkoja ja piilopaikkoja ovat Walkerin kieleke USA:n ja Meksikon rajalla, Vaculin rauniolinna Euroopassa kuvitteellisessa valtiossa Karpatiassa, Pariisin Notre Damen kirkon tornissa oleva salakammio sekä Jade-maja Keela-Ween kultahiekkarannalla ja Edenin saari Bengalin merenrannalla.

Pääkalloluola on Mustanaamioiden ensimmäinen asumus. Se on pääkalloa ulkoapäin muistuttava luola, joka sijaitsee laaksossa viidakon sisimmässä osassa. Kääpiöheimolaisten asuttamaan laaksoon pääsee vesiputouksen tai erään ahtaan luolan läpi. Luolan suuaukosta pääsee valtaistuinsaliin, jossa Mustanaamio vastaanottaa vieraansa. Salista avautuu käytävät muihin huoneisiin kuten radiohuoneeseen, jossa on nykyaikaiset välineet yhteydenpitoon ja muiden tukikohtien vahtimiseen. Muita huoneita ovat "pienempi aarrekammio", jossa ovat lahjoituksina saadut kulta- ja jalokiviaarteet ja muut pienemmät kalleudet. Sen kautta mennään "suurempaan aarrekammioon", josta löytyy sellaisia tavaroita kuin Excalibur-miekka, Aleksanterin timanttimalja, Kleopatran surmannut käärme, Rolandin torvi ja Caesarin laakeriseppele. Pääkalloluolassa on myös hautaholvi, jonne kaikki Mustanaamion esi-isät on haudattu. Hautaholvin vieressä on myös toinen hautaholvi, jonne on haudattu Mustanaamioiden ystäviä, esimerkiksi 13. Mustanaamion vaimon veli Jean Lafitte, Karibianmeren merirosvopäällikkö. Yhdessä huoneessa on edellisten Mustanaamioiden käyttämät puvut ja eräässä huoneessa on esi-isien päiväkirjat.

Puunlatvatalon Mustanaamiolle rakensi köysikansa, joka on eräs puissa asuva viidakkoheimo. Talo on rakennettu puiden oksille ja sinne pääsee erityisen hissin avulla. Talo on nykyaikaisilla pesu- ja keittiötiloilla varustettu asumus.

Edenin saarella elää peto- ja saaliseläimiä sulassa sovussa. Siellä asuvat myös Mustanaamion löytämät Stegy-stegosaurus, Kalju-gorilla, apinaihmisten perhe Hzz ja Hrz ja delfiinit Salomon ja Nefertiti. Saaren ja mantereen välissä on piraijoja kuhiseva salmi. Saaren toisella puolen on koralliriutan merestä erottama uimaranta, jonne Mori-heimon kalastajat tuovat kaloja saaren kissaeläimille ruoaksi.

[rapevainaa]

,
Saarijärven Paavo

wiki-tulkinta

Tulkinta ja rakenne
"Saarijärven Paavon" taustana ovat Suomessa koetut katovuodet, joita runon tapahtumat heijastelevat. Runon käytännöllinen opettavaisuus nousee esiin ojankaivussa: se patisti maanviljelijöitä parantamaan viljelytekniikkaansa. Runeberg kuvasi samaan tapaan Saarijärven kansaa myös vuoden 1832 kesällä Helsingfors Morgonbladissa ilmestyneessä artikkelissaan "Några ord om nejderna, folklynnet och lefnadssättet i Saarijärvi socken", jossa hän vetoaa kansaa auttamaan kadoista kärsineitä.[5]

Runon sävy on aikansa pohjoismaisessa taiderunoudessa hyvin arkirealistinen: se kuvaa jokapäiväistä raatamista, joka nähtiin runon ilmestymisaikana rahvaan hiljaisen sankaruuden ilmentymänä. Se loi suomalaiselle sivistyneistölle ihanteellisen kuvan kansasta, joka luottaa Jumalaan mutta tekee myös ahkerasti työtä. Runon loppuhuipentumana esiin nousi lähimmäisenrakkaus, kun kovia kokenut Paavo muistaa aivan pyytämättä naapuriaankin.[6]

Myöhemmin "Saarijärven Paavo" on kritisoitu todellisuuden vääristelystä, erityisesti marxilaisten kirjallisuusteorioiden kautta tarkasteltuna.[6] Kritiikki runon osaltaan vakiinnuttamaa idealistista kansankuvaa kohtaan oli taustalla myös Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla -trilogian ensimmäisessä osassa, jonka ruotsinnos Högt bland Saarijärvis moar (1959) osoittaa yhteyden jo nimensä kautta. Trilogian Koskelan Jussi asettuu Saarijärven Paavon rinnakkaishahmoksi, joka osoittautuu kuitenkin anteliaisuudessa aivan Paavon vastakohdaksi.[7]

"Saarijärven Paavo" voidaan jakaa kolmeen vaiheeseen. Kukin vaihe päättyy dramaattiseen nousuun, joista kahdessa ensimmäisessä sato menetetään ahkeruudesta ja hurskaudesta huolimatta. Kolmas vaihe huipentuu Paavon solidaarisuuden osoitukseen naapuriaan kohtaan. Vaikutelma luodaan kielellisesti yksinkertaisilla keinoilla ja vähäeleisesti, eikä siinä ole edeltävän aikakauden koristeellisuutta lainkaan.[6]


Paavon patsas Saarijärvellä

[rapevainaa]

.
Laulu Saarijärven Paavosta


http://www.youtube.com/watch?v=zKP11TMFHvg

Videoita Saarijärven helluntaiseurakunnasta
http://www.netmission.fi/srk/saarijarvi/index.php?id=2508

[Eugen]

Tuon Mustanaamion elämänkerta vaikuttaa paljon jännemmältä kuin esim Jeesuksen, joka vietti suht ankeaa ja alkukantaista elämää tomuisessa Palestiinassa. Lisäksi Mustanaamio puhuu sentää universaalia kieltä, englantia, kun taas Jeesus puhui muinaisarameaa, joka olisi nykyihmisen korvaan käsittämätöntä mölinää. Jeesus ei myöskään selviäisi nykyaikaisesta lentokenttäin turvatarkastuksesta, vaan joutuisi FBIn peppureijän tähystykseen.