Sisällissota on mielestäni oikein (superlatiivi) nimitys.

Lainaus käyttäjältä: Suti - 13.12.16 - klo:08:50
Tuo on kyllä totta, mutta kyllä po. sodassa oli poliittinenkin aspekti. Punaisten joukoissa osattomien maatalonpoikien osuus oli aika vähäinen.
Ja pienenä osana vieraan vallan, venäläisten, ajaminen maasta. Venäläiset mm. aseistivat punaisia.

Suomihan ei ollut vielä itsenäinen maa. Saksan ja Ruotsin apu olivat ratkaisevia taistelujen kääntymisessä valkoisten hyväksi. Valkoisilla oli parempi sodanjohto ja paremmat aseet, mutta miesylivoima oli tietysti punaisilla. Tuolta Kansallisarkiston tietokannasta löytyvät kaatuneiden nimet ja synnyinpitäjät, kansallisuus ja jopa puoluekanta.

Tuo on kyllä totta, mutta kyllä po. sodassa oli poliittinenkin aspekti. Punaisten joukoissa osattomien maatalonpoikien osuus oli aika vähäinen.
Ja pienenä osana vieraan vallan, venäläisten, ajaminen maasta. Venäläiset mm. aseistivat punaisia.

Lainaus käyttäjältä: Keijo Kullervo - 12.12.16 - klo:19:47
Olen kai muutaman kerran käyttänyt julkaisuissani sanaa "veljessota".

Johtunee kai siitä, että nuorena luin kirjoja joissa kauhisteltiin veljeksiä jotka ko. sodan mielettömyys oli johtanut veljekset eri puolille rintamaa.

Tunsin syvää tuskaa ko. tilanteesta ja mieleeni oli jäänyt kauhu ja mahdollinen samantapainen tilanne joskus myöhemminkin.

Ko. kirjaa tai kirjoja, siis nimiä en enää muista.

Muisto Keijo Kullervo

Ainakin maaseudulla monet käyttivät sanaa veljessota, mikä kertoo juuri asian ytimen. Vanhin poika peri maatilan ja nuoremmat veljet saivat lähteä etsimään elinkeinonsa muualta. Osa veljeksistä jäi entiselle kotitilalleen veljensä ilmaisiksi rengeiksi. Omallakin kotiseudullani on vieläkin olemassa katkeruutta monissa suvuissa, kun veli oli vastassa veljeä sisällissodan aikana ja vihanpito on periytynyt seuraavienkin polvien kannettavaksi.

Olen kai muutaman kerran käyttänyt julkaisuissani sanaa "veljessota".

Johtunee kai siitä, että nuorena luin kirjoja joissa kauhisteltiin veljeksiä jotka ko. sodan mielettömyys oli johtanut veljekset eri puolille rintamaa.

Tunsin syvää tuskaa ko. tilanteesta ja mieleeni oli jäänyt kauhu ja mahdollinen samantapainen tilanne joskus myöhemminkin.

Ko. kirjaa tai kirjoja, siis nimiä en enää muista.

Muisto Keijo Kullervo