Jaha. Mitäs jos ne hoitajat pistää vaikka 2 kuukaudeksi lappuliisoiksi?

Ekan viestin rollaattorimummu  on vaihtunut, kuva muuttui lehdessä.

.
Olen perehtynyt palveluiden tuottavuuden kehittämiseen 15 vuoden ajan. Julkisten Palveluiden tuottavuutta voidaan mitata vain tilaaja-tuottaja systeemissä, eli palveluiden järjestäminen alihankintana.

Ongelma kunnan tai valtion tuotantoyksikössä on se, että vaikka töitä tehtäisiin kui8nka tehokkaasti 10 kuukautta ja sitten on yksi kuukausi täysin luppoa eikä mitään synny ja palkat maksetaan, sellainen firma ei pysty olemaan elossa yksityisillä markkinoilla.

Jos palvelualan voitto on 10% liikevaihdosta, 10 %  tarkoittaa viikon työpäivissä 1/2 päivää ja tehollisena työaikana 2-2,5 tuntia. Kun olet kokouksessa aamupäivän, sinun osaltasi viikon voitot on syöty.

´Työkuukausia on 11 kpl. Kun vedät lonkkaa yhden kuukauden, on putiikin tyulos nollilla vaikka olisit kuinka tehokas ne 10 kuukautta.

Yksityinen lomautttaa heti, jos ei ole laskutuskelpoista työtä. Palkkaa ei voi maksaa tekemättömästä työstä.

Moni ala on maailma sivu toiminut pätkätöinä. Sanotaan vaikka mun kirvesmies-isä. Kun laudoitus tai muu työrupeama oli tehty työmaalla, keikka loppui automaattisesti siihen.

Samoin kun lehdenjakala on jakanut lehdet, keikka loppuu siihen eikä lisätyötä eikä lisäliksaa ole

Omastya työpaikastani voin sanoa, että meiltä puuttuu tyystin suoritelaskenta. Kustannukset tiedetään jo vuosi ennen rahan menoa, eli budjetti syödään pohjaan, tehtiin töitä tai ei Mutta mitä tehdää tänään, mitä huomenna ja mitä tehtiin viime viikolla ja mitä jäi tekemättä, sitä ei laske kukaan.

Avainsana on tuotelaskenta. Jos se puuttuu,on ihan turha puhua tuottavuudesta.


.

Millä se mitataan?

http://www.kansanuutiset.fi/kotimaa.htm
Wau!

LainaaOngelma on kuitenkin se, että tuottavuuden kohottaminen on vaikeaa.

2000-luvulla julkisten palvelujen tuottavuus on laskenut, kun työvoima on lisääntynyt. Laman aikana tuottavuus nousi, sitten pysyi tasaisena ja laski taas noususuhdanteen aikana.