Lainaus käyttäjältä: THL tiedottaa - 02.06.10 - klo:21:35
Ei sitä kato ite huomaakaan. Se on aina semmosta.

Vihje: viestit 44 ja 45.

Suokkis!!

On ihan kuin Aakku olisi yhä läsnä.
Hänen poissaolonsa huomaa oikeastaan vain puuttuvista pyllykuvista ja asiantuntevista korrektuureista meidän, miten sen sanoisi .. itseoppineiden avaruus- ja ynnä muiden fyysikkojen viesteihin.

Suvereeni persoona, mikään ei sitä pahemmin heilauttanut, huokui luontaista auktoriteettiä täällä..

Kun käyn uimassa tai lenkillä, taidankin laittaa aivot narikkaan, putoaa enempi kiloja.

Varmasti aivojen narikkaan laittaminen ei edistä terveyttä millään tavalla. Toisaalta minkäänlainen terveyteen liittyvä kiihkomielinen fanatismikaan ei sitä lisää. Ei kuitenkaan kuullosta ihan terveyden & hyvinvointilaitoksen terveen elämän suosituksilta nuo edellä mainitut napostelut, vaikka kyllä herkkuhetkiäkin ihmisellä silloin tällöin pitää olla. Eihän kaksi isoakaan levyä suklaata viikossa vielä oikeastaan ole vielä varsinainen lihomisen riskiraja, eikä vaikuta terveydellisesti muutenkaan kovinkaan hälyttävältä, vaikka se kuullostaakin vuositasolla isolta määrältä. Tosin yksilöllisiä eroja on tässäkin mielessä ihmisten syömis/juomistottumusten osalta olemassa.

Mutta jos noita suklaita popsisi joka päivä kaksi levyä, niin jo on ihme jos ei paino nousisi. Omituista olisi, jos lisääntyneen makean syömisen johdosta kilot vielä putoaisivat, varsinkin jos ylimääräisiä energioita tai kaloreita ei millään konstein polttaisi pois. Tehokas liikunta on kyllä oiva tapa karistaa kertyneet kilot kehostaan. Jojomainen laihduttaminen taas ei kuitenkaan ihan kaikille sovi, koska elimistö toimii tässäkin mielessä jokaisella omalla tavallaan.  

- Tietenkin painoon vaikuttaa ravintotottumusten ohella monet muutkin asiat, kuten yleiset elintavat yms. arjen elämiseen kuuluvat seikat. Joidenkin ihmisten aineenvaihdunta on sen verran vilkasta, että he eivät helposti liho vaikka saisivat välillä energiaa yli tarpeensa. Itse kuulun näihin tyyppeihin, jotka voivat välillä syödä enemmän kuin napa vetää, eikä se juurikaan näy painossa. Elän kaikesta huolimatta myös melko säännöllistä sekä terveellistäkin elämää, vaikkakin toisinaan pienine paheineen sekä kiusauksineen kaikkineen. Ruumiinrakenteenikin on sen verran hybrismäisen ihanteellinen, että se kestää joitain ajoittaisia notkahduksia - eikä heti ala huutaa tuskaansa, jos sen sietokykyä vähän koettelee!  

Jaaha.
On sitten nostettu aivot narikkaan, ei kun siis otettu tanakka etunoja taas pitkästä aikaa.
Tässä välillä oon ehtinyt jo vaihtaa nimimerkkinikin ihan toiseksi.

Sen jälkeen, kun tämän keskustelun avasin aivojen energiansäästöstä, olen laihtunut noin viisi prosenttia. Ei kuulosta kovin paljolta, eipä niin, mutta tässä muutoinkin alipainoa huitelevassa ja lähentelevässä kehossani tuo runsas kolme kiloa tuntuu.
Olen tullut siihen tulokseen tätä energiasyöppöyttä pähkäillessäni, että aivoni vaativat aivan liikaa energiaa. Normaaliravitsemuksen lisäksi pistän suustani sisään vähintään kaksi isoa levyä suklaata viikon mittaan. Mitä se tarkoittaakaan, yli 20 kiloa vuodessa.
Mitä? Ei kun paperit tuohon päälle. Tietysti.

Koira tuntee koiran ja ironia suden.

On totta, että ajattelemme liikaa, se vaikuttaa vääjäämättä kansantalouteemme.

Kyl mä laitan kuitenkin nää aivot joskus hellävaraisesti kellumaan ja verottaja on jo käynyt tililläni.
Mut tienaan ihan skeidasti - huhhuh, kuinka paljon.
Laitan aivot narikkaan ja säästän ainakin murheen Alhon.
Kun en lue sitä alle köyhyysrajan tilinauhaa