Kaikilla on uskonsa. Vaikka kuinka hörhöt.......

.
Mä menin kerran Helsingin messuhalliin katsomaan Niilon touhuja.
En oikein muista miten se kaikki meni. Kai olin tullut katsomaan kaatumista.
Muutamat keikahti nurin ennenkuin Niilo ehti hipaista.

Sitten oli yksi junttalipoo, joka ei hievahtanut vaikka Niilo tönäisi pari kertaa. Kaverukset katsoivat toisiaan hölmöinä. Sitten Niilo hymyili ja sanoi, mene tuolta verhon takaa ostamaan kasetteja.

RT-Kustannus toi mieleeni helluntaiherätyksen ja siitä edelleen esimerkiksi tämän:

https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/8092/URN_NBN_fi_jyu-2005478.pdf?sequence=1

Tekijä – Author
Seija Maria Tarvainen

Asiasanat – Keywords elämänkaari, esitys, karismaattinen, kerronta, maailmankatsomus,
maailmankuva, performanssi, performatiivinen teko, riitti, supranormaali elämys, suostuttelu,
teksti, tietoisuus, traditionsiirto, yhteisö

"Etsin teksteistä representaatioita
mm. saarnaajien tietoisuudesta, maailmankatsomuksesta ja -kuvasta. Representaatioissa
transformaatioon johtavat esitykset, jotka ilmenevät kerronnassa, ovat etusijalla, kun tutkin
teksteistä ja audiovisuaalisista tallenteista, mitä, miten ja miksi karismaattinen elämys on oiva
suostuttelukeino ja miten se toistaa itseään teksteissä esityksellisenä tekona. Pohdin, miten
saarnamiehen ja hänen uskonnollisen yhteisönsä kompetenssi ilmenee ja mitä seurauksia tästä
on. Tutkin, oliko tallennetuissa teksteissä mahdollisesti toistuvia aineksia, jotka muokkaavat
käyttäytymistä, esim. vaikutusehdotuksia tai mielikuvia, joita yhteisön naiset ovat välittäneet
saarnaajalle."

Niilo Yli-Vainio oli kymmenille tuhansille suomalaisille merkittävä henkilö. Seuraava Jumalasta. Ylöspäin Hänestä.

Niihin aikoihin, eli vuosina 1977–1981, jolloin Yli-Vainio keräsi suuria yleisöjä hurmoksellisiin tilaisuuksiinsa, tunsin erään naisen, joka myös kävi itseään parannuttamassa kaatumalla. Vaan eipä se toinen – taudin runtelema – jalka pituutta kasvanut. En osaa sanoa, lisääntyikö siinä kaatuillessa asianomaisen järkikään.

Jos yhtään on kiinnostunut buddhalaisuudesta, kannattaa lukea.
Tavallaan järkyttävä kirja.

Minun on vaikea päätellä onko jutussa kerrottu luostari ja sen tantramenot totta vai fantasiaa. Siksi kirja tuli mieleen tässä Coelho- ja Castaneda-yhteydessä.

En ole lukenut Flisarin kirjaa. Kannattaisiko? Hyvä asiaviesti, Patu.