Olisiko se aivoista kiinni, kun minulla alkaa välillä tuntua ahtaalta päässä. Ihan kuin kaikki viisaus ei mahtuisi enää. Pakko välillä tehdä jotain ettei aina vaan viisastuisi, kuten käydä täällä.

Lainaus käyttäjältä: Tiistai - 01.12.11 - klo:17:15

Monet eläimet ovat reilusti edellä meistä joissakin asioissa. Ihmisellä on vain isot aivot, joku voisi sanoa, että liian isot?

Tarkoititko iso pää ja vähän järkee ?

Toki Rrrapen tarina oli vakuuttavaa ja toivon mukaan tottakin. En lähde väittelemään. Se edellinen mehiläis info, siis vanha tieto lyötiin läskiksi kertaheitolla. Senkin piti olla se ainoa oikea faktatieto, ja olikin, sen hetkinen, siis sen esitelmänpitäjän.

Sum summarum, kummallista, miten montaa oikeaksi tunnistettua asiaa uusi tieto on onnistunut mitätöimään. Olemmeko liian helposti olleet uskomassa kaiken sen, minkä eteemme syötetään. Kyllähän niitä asioita on ennenkin varmisteltu muutenkin kuin väittämällä, jos mun tapatte, niin...

- Se pyörii sittenkin !

Olipa siinä tietoa ja kaikki kännykällä näpyteltyä?.. On se aikamoista työtä selvittää pieneläinten tai vielä niitä pienenpien eliöiden elämää ja miksi ne mitäkin tekevät.. ja miten. Ihminen ei pysty siihen, mihin mehiläinen. Esim  kertomaan muille kilemetrien päähän löytämästään kukkakedosta.. joskus siitä lukenut, mutta jonkun pitäisi kertoa uudelleen!

Monet eläimet ovat reilusti edellä meistä joissakin asioissa. Ihmisellä on vain isot aivot, joku voisi sanoa, että liian isot?

.
Apis cerana -pesiä

Cerana on niin lähellä melliferaan että siitä on siirtynyt vaarallisia tauteja ja loisia melliferaan eli kesyyn mehiläiseen.



Suurin osa luonnon ceranoista pesii avoimessa tilassa Ne säilyttävät korkean lämpötilan läpi vuoden 37C.
Euroopan mehiläinen keksi tehdä pesän puun onteloon lämpösuojaan.Se varastoi sinne polttoainetta ja pudottaa lämpötilansa talvella 23C:een.

.

Maailmassa on paljon uskottavia teorioita ja niitäkäydään kuuntelemassa asiantuntija konfresensseissa.

Yksi mielenkiintoisimpia on ihmisen ja mehiläisen geenikartan teko.Ne tehtiin ensimmäisinä. Kun tulokset tulivat,kirjastollinen teorioita meni taivaan tuulliin.

Vähän ennen ilmestymistä oli pidetty kansainvälinen mehiläissymposiumi,jossa arvovaltainen teoreetikko kertoi miten euroopan mehiläinen on kehittynyt.


"Mehiläinen on kehittynyt Euroopassa.Jääkausi jakoi sen maantieteellisesti kahtia Apis melliferaan ja aasianmehiläiseen Apis cerana.
Vanhin mehiläisen muoto on German Bläck eli tumma mehiläinen, tai pohjoismaalainen kuten Suomessa sanotaan.
Kun Afrikan mannerlaatta törmäsi Eurooppaan, mehiläinen pääsi leviämään Afrikkaan..... ja niin edelleen......"

Geenikartan tieto:

Mehiläisen alkukodin täytyy olla Kaakkois-Aasiassa,koska Apis-suvun 4 muuta lajia on siellä.
Apis mellifera on kehittynyt Arfikassa. Sen ensimmäinen aalto tuli Eurooppaan Israelin ja Turkin kautta. Syntyi Italialainen rotu ja sen lähirodut.

Pohjoismaalainen mehiläinen tuli myöhemmin Eurooppaan Gibralttarin salmen yli. Sen geenit ovat huomattavasti lähempänä Afrikkalaisia geenejä. Afrikassa on kymmekunta Apis melliferan rotua.Euroopassa niitä on saman verran. 

Viime aikoina on jatkettu geenikartan selvittämistä.Virallisen tiedon mukaan afrikkalainen tappajamehiläinen tuli Brasialiasta Väli-Amerikan läpi Meksikoon ja sieltä USA:aan. Geenikartoitus on selvittänyt, ettätappajamehiläisen geenejäon tullut myös aivan muuta kautta USA:aan, eli hoitajat ovat tuoneet siitostarkoituksessa eri puolle Scutellata-rotua. Scuttellatalla on ihmeellisiäominaisuuksia. Sen emojen kehitys on 3 päivää nopeampi (21p -3) kuin euroopan mehiläiselläja ja Scutellatan geenejäomaavatsyntyvät aikaisemmin kuin eurooppalaisen. Se siis valtaa pesän.

TOinen valoitustustapa on se että se lähettääpieneiä satelliittiparvia isoihin e
urooppalaisiin pesiin, tapaa emon ja ottaa haltuunsa koko pesän.  Eräskalifornialainen hoitajka kirjoittiu foorumilla että hänelläoli 50 parituspesää. Scutellatat valtasivat 30 pesää parissa viikossa. Pesästä ei saa hunajajaa vaan ne kasvattavat vain uusia mehiläisiä.

Scutellata toimii afrikassa niin että huonon satokauden tullessa koko pesä vaihtaa maisemaa.Euroopan mehiläinen sen sijaan kokoaa hunajavaraston, jonka turvin se pääsee sadottoman kauden yli.
Aasiassaolevat lähilajit myöskin vaeltavat monsuunikausien mukaan.Ne matkaavat vuoristoon ja palaavat taas pesimään samaan puuhun.Niillä on vain yksi iso kenno puun oksassa.


Jättiläismehiläinen


Kääpiömehiläisen pesä



Himalajan mehiläinen

http://www.culturaapicola.com.ar/apuntes/meliponas/06_apis_laboriosa_dorsata_himalaya_nepal_ingles.pdf