^ No siten, että hän on yhä luonani. Asutaan tosiaan eri osoitteissa.
Ihan mukava ilta oli. Ei käyty missään vaan vieteltiin täällä asunnollani.
Hän oli minun palveltavana kuten yleensäkin kun on täällä.

Jonkin verran hän kaipaa yllätyksellisyyttä arkeen.
En ole osannut tuoda sitä ihan riittävästi.
Naistenpäivänä olisi voinut tehdä ihan hyvin jotain jännää.

Saksalaisilla on vahvat perinteet, jo kielessä.  
Koko ikänsä voi olla nokatusten töissä,  hädintuskin kakskymppisinäkään  ei aleta tuttavallisiksi, siis sinuttella.  Miehen titteli on automaattisesti myös naisen titteli. Minun piti vuosikausia puhutella täällä yhtä rouvaa Frau Dr. Wörner, vaikka itse tuskin oli suorittanut yo-tutkinnon niin huonoa englantia puhui.  Du:n  ehdottamista ei voinut edes kuvitella, se olisi pitänyt tulla hänelta.

Mutta suureksi helpotuksekseni telkkarissa varsinkin noilla yksityisillä mtv-kanavilla sinuttelu on nyt coolia. Mutta kielenkäyttö ihan entisen vastakohtaa, tosirumista (likaisista, Scheisse, Leck mich am Arsch, am Arsch vorbei jne jne) sanoista on tullut  arkikieltä .. naisillakin. Kuulostaa hassulta,  saksalaiset ovat ääripään kulkijoita, mitä he tekevät sen tekevät kunnolla--- tässäkin!

Vuosiluvut tarkistin tuolta, kohdasta Zäher Kampf
http://www.vorwaerts.de/nachrichten/frauenrecht-und-frauenfreiheit

Enhän minä muista mutta Wikipedian mukaan
Suomessa toimi 1930- ja 1940-luvulla useita pieniä kansallissosialistisia järjestöjä, jotka ottivat mallia saksalaisista natseista ja pitivät yhteyksiä näihin. Tunnetuimpia järjestöistä olivat Arvi Kalstan johtamat Suomen Kansan Järjestö (1933–1936) ja Kansallissosialistien Järjestö (1940–1944), Teo Snellmanin Suomen Kansallissosialistinen Työjärjestö (1940–1944) ja Yrjö Raikkaan Suomen Kansallissosialistit (1941–1944). Muita olivat esimerkiksi Aseveljien Työjärjestö (1942), Isänmaallinen Kansanpuolue (1932–1933), Suomalaissosialistinen Työväen Puolue (1934–?) ja Suomen Työrintama (1936–1939).

Ohjelmista en tiedä, olen samaa mieltä että tuskin oli juutalaisten pakkovihaamista. Kyllähän Suomesta luovutettiin saksalaisille juutalaisia, muistaakseni yhteensä vain 12 henkilöä. Lisäksi luovutettiin venäläisiä sotavankeja, joissa kai oli juutalaisiakin. En tiedä enkä ymmärrä miksi sotavankeja piti saksalaisille luovuttaa.

Lainaus käyttäjältä: Tiistai - 08.03.11 - klo:20:02
Kiitos, kiitos!

Aamulla telkkarissa kuulin kummia:
Saksassa vasta vuonna 1977 naiset saivat laillisen oikeuden mennä töihin ilman aviomiehensä lupaa. Vielä vuoteen 1953 asti naisen omaisuudesta tuli automaattisesti aviomiehen omaisuutta ja vasta 60-luvun lopulla nainen saattoi avata oman pankkitilin ilman miehensä tai isänsä lupaa! Tarkistin vuosiluvut netistä.

Uskomatonta. Suomessa ei takuulla ole ollut noin.. vai oliko? Muistaako kukaan  

Ei ollut takuulla noin, äitini oli leski v:sta 1951, keneltä hän siinä tapauksessa olisi edes kysellyt? (meillä siis miehen omaisuus oli automaattisesti vaimon omaisuutta)

Suomessa ei ollut aiemmin edes kansallissosialistista puoluettakaan Juutalaisten pakkovihoineen,  tietääkseni ihan virallisesti. Muistaako kukaan, oliko?

Vähän vaan peesattiin Ystävällistä ystävämaata.

Saksa on siitä vekkuli maa, että sieltä on aina löytynyt paljon sellaista, mitä ei hevin muualta löydy.

Kiitos, kiitos!

Aamulla telkkarissa kuulin kummia:
Saksassa vasta vuonna 1977 naiset saivat laillisen oikeuden mennä töihin ilman aviomiehensä lupaa. Vielä vuoteen 1953 asti naisen omaisuudesta tuli automaattisesti aviomiehen omaisuutta ja vasta 60-luvun lopulla nainen saattoi avata oman pankkitilin ilman miehensä tai isänsä lupaa! Tarkistin vuosiluvut netistä.

Uskomatonta. Suomessa ei takuulla ole ollut noin.. vai oliko? Muistaako kukaan