Lainaus käyttäjältä: Kopek - 05.06.14 - klo:08:34
Helsingin Sanomien rikos- ja oikeustoimittaja Minna Passi esittää tämänpäiväisessä kirjoituksessaan "Tappamisessa ei ole mitään kunniakasta" monesti toistetun kliseen yhteisesti sovituista säännöistä.

"Muulla yhteiskunnalla on omat sääntönsä, joista on sovittu yhdessä..."
"Suomessa on yhdessä sovittu, että tappaminen on rikos..."
"Tappaminen on yhteisellä sopimuksella väärin..."

Näinhän me olemme länsimaissa ja pohjoismaissa tottuneet ajattelemaan. Ajattelevatko kaikki tänne muuttavat samalla tavoin, vai alkuperäisten kulttuuriensa väkivaltanormien mukaan? Ne eivät ole välttämättä ihan yhdenmukaisia meikäläisten käsitysten kanssa.

Helsingin Sanomien rikos- ja oikeustoimittaja Minna Passi esittää tämänpäiväisessä kirjoituksessaan "Tappamisessa ei ole mitään kunniakasta" monesti toistetun kliseen yhteisesti sovituista säännöistä.

"Muulla yhteiskunnalla on omat sääntönsä, joista on sovittu yhdessä..."
"Suomessa on yhdessä sovittu, että tappaminen on rikos..."
"Tappaminen on yhteisellä sopimuksella väärin..."

Jos Minna Passi viittaa lakeihin, hän voisi täsmentää, ketkä niistä ovat sopineet yhdessä.

Lehden yleisönosastossa puolestaan aivovammojen hoidon ylilääkäriksi esittäytyvä henkilö kirjoittaa, että suurin osa saksalaisista, hollantilaisista ja tanskalaisista on jääräpäitä toisin kuin suurin osa helsinkiläisistä. No, itse asiassa hän ei väitä aivan suoraan näin, mutta tätähän hänen kirjoituksensa käytännössä tarkoittaa.

"Nyt ne jääräpäät, jotka eivät milloin mistäkin syystä katso tarpeelliseksi käyttää kypärää, saavat yhden verukkeen lisää..."

Lehden mukaan Helsingissä pyöräilykypärää käyttää 60-80 prosenttia pyöräilijöistä, joten helsinkiläispyöräilijöiden enemmistö ei ole jääräpäitä.

http://leostranius.fi/wp-content/uploads/2012/05/Helsingin-Polkupy%C3%B6r%C3%A4ilij%C3%A4t-katuajokurssi.jpg

Sen sijaan Berliinissä, Amsterdamissa ja Kööpenhaminassa enemmistö ei käytä pyöräilykypärää, joten ainakin näiden kaupunkien miljoonat pyöräilijät ovat jääräpäitä.

http://www.bbc.com/news/magazine-20068083
http://www.urielgriffin.com/blog/the-australian-nanny-state-its-rubbish
http://bicycledutch.files.wordpress.com/2013/03/amsterdam.jpg

P.S. Olen pyöräillyt muutaman kerran Berliinissä, ja ajaminen siellä tuntuu mukavammalta ja turvallisemmalta kuin Helsingissä.

P.S.2 Tämä on ensimmäinen kirjoitukseni, joten pahoittelen, jos rikon tietämättömyyksissäni jotain aiheeseen tai linkkeihin tai muuhun liittyvää protokollaa.

Tässä melko hauska uutisotsikko Eli näin: Sari Helin: Johtajuus ei ole alapään juttu.

Lainaus käyttäjältä: Tiistai - 22.04.14 - klo:15:58
Huh   piti korjata useita kirjoitusvirheitä ed. viestistäni.

Siis en poistaisi pakkoruotsia kokonaan, riittäsi vain 2 vuotta ensimmäisenä vieraana kielenä pakollisena ja kuka haluaa voisi jatkaa siitä. Onhan ruotsal. vähemmistönkin opeteltava pakkosuomea.  

Mutta maailma on muuttunut. Ruotsi ei ole enää suomalaisten erikielinen "kaksonen" vaan on osattava muutakin, englantia, ranskaa, venäjää, saksaa, espanjaa. Nämä maat yhteenluettuna ovat kohta puolet läntistä kultuuria.. idässä on valtavia kieliryhmiä, joiden kieltä voisi opetella.

Minulla oli (kuten muillakin ikäisilläni kielilinjalaisilla) viisi kieltä: ensin ruotsi, seuraavana vuonna lisäksi englanti, lukiossa lisäksi ranska ja venäjä. Yhden kielen olisi vielä saanut ottaa vapaaehtoisena. Ruotsi, englanti tai saksa ja venäjä olivat pakollisia, ranska valinnainen kieli. Ei minun mielestäni ruotsin poistaminen kielivalikoimasta monipuolista kielitaitoa. Ruotsi on suomalaiselle kaikkein helpoin kieli ja jos sitä ei opi, ei opi kyllä muutakaan. Aika moni lähti 60-luvulla Ruotsiin töihin pakon edessä ja valinnan varaa olisi ollut, jos olisi osannut kieltä jo mennessään. Kyllä lähialueiden kieliä pitää osata, jos ei ole esim. oppimisvaikeuksia, joka estää uuden kielen oppimisen.

No joo jos sanottaisiin sit näin: on aivan kiinni siitä mitä aikoo tulevaisuudessaan tehdä ja missä sen aikoo tehdä siinä ovat ne kaks asiaa joka tämän kieli kysymyksen ohjaa oikeille raiteille, mun mielestä ei mikään muu voi siihen yhtä paljon vaikuttaa jos on nuori ja haluaa johonkin muualle kuin suomeen duuniin.