Puoluekentät suuren murroksen edessä?

[karpalo]

En osaa lukea ajatuksia, ainakaan suoraan, ja ne pari kertaa kun olen yrittänyt, on aina mennyt arvaus pieleen. Sen sijaan joskus mulle tulee semmosia tunteita että BON VOYAGE

Baby, baby, niin mullekkin. Joskus tulee kaikkea mieleen ja sitten ne taas häviää mielestä. Joskus arvailenkin toisinaan sitten taas en.

[Patu]

Kaikkein paras tilanne on silloin, kun muodostaa käsityksenä asioista itsenäisesti - lukematta minkään valtakunnan filosofien, tai kaikenmaailman ajattelijoiden aivotuotoksia. Vallanpitäjien katteettomat lupaukset kuuluvat tähän samaan kategoriaan. 

Tarkoitat varmaan että samaa kategoriaa on katteettomat lupaukset ja ajatus että paras tilanne saavutetaan kun ei lue ajattelijoiden aivoituksia.
Niin on. Samaa soopaa.

Katteettomat lupaukset tulisi kieltää, samoin tuollaiset toisia, ajattelua osaavia, halventavat väiteet.
Väitteet jotka osoittavat että niiden esittäjä ei ainakaan osaa ajatella. Ilmankos usein lainaa suoraan Wikipediaa.

Oma kokemus nousee näin arvoonsa, tarvitsematta tukeutua tärkeissäkään asioissa muiden sanomisiin. Yksilöllinen ajattelu muodostuukin parhaimmillaan omista päätelmistä & havainnoista, joita tukevat pitkän linjan kokemuksen tuoma varmuus asioiden todenperäisyydestä, tai niiden valheellisuudesta.

Yksi ihminen ei voi kaikkea kokea, vain omaan kokemukseen pohjautuva ajattelu on rajoittunutta, omaan napaan tuijottavaa, tunkkaista, lyhytnäköistä, oman pienen kuivuneen sielun maisemissa harhailevaa. Samaa jankuttavaa. Mistään jo koetusta oppimatonta.

[S]

Pelkän uskon varassa ei maailmaa sen eri ilmiöineen pysty kunnolla hahmottamaan. Tarvitaan enemmänkin kokemusperäisiä järkisyihin perustuvia havaintoja, joissa erityinen intelligenssi kohoaa uudelle tavanomaisuudesta poikkeavalle tasolle.

- Kyseenlaistamisen taidon omaava älyllinen ajattelija osaakin nähdä asioissa niiden monimuotoisuuden erilaiset piirteet - toisin sanoen löytää asioista/ilmiöistä myöskin tarvittaessa kritiikin aihetta. Eli vaikka kaikkea ei aina voikaan käytännön tasolla todistaa, niin teoriassa niiden vallankumouksellinen luonne voi tulla hyvinkin selkeästi todistetuksi.

- Suurten ajattelijoiden erityispiirteenä onkin heidän ylivertainen kykynsä luoda uudenlaisia suurisuuntaisia teorioita, visioita & innovaatioita omista lähtökohdistaan käsin. Nämä ajatusten riemuvoitot, voivat hyvinkin olla maailmaa mullistavia - tai sitten muuten vain mielentuotoksina tajunnanvirtaa eheyttävää hengenlentoa. Monet keksinnöt tai ajatusten hedelmät ovatkin jääneet itämään historian hämäristä aina nykypäiviin asti.

- Monien näiden merkkihenkilöiden kyseenalaisetkin saavutukset, tai heidän merkityksensä huomataan vasta heidän poismenonsa jälkeen; eli vasta vuosikausia, vuosikymmeniä vuosisatoja, jopa vuosituhansia myöhemmin. Harvat näistä kuuluisista filosofeistakaan ovat omana elinaikanaan nauttineet suurta suosiota; pikemminkin heitä on syystä tai toisesta yritetty aina kateellisten, tai muuten katkerien jahtaajien toimesta syöstä tavalla tai toisella jalustaltaan alas.

- Kyseistä otsikon mukaista aihetta vielä etäsesti liipaten; voidaanko samaa sanoa myöskään tämän päivän nykypoliitikoista, tai yleensä vallan aallonharjoilla seilaavista poliittisista päättäjistä. Millainen julkikuva heistä jääkään jälkipolville - ei ainakaan kovin mairitteleva sellainen, jos yleensä ottaen kukaan heitä tulevaisuudessa edes mitenkään erityisesti missään yhteyksissä noteeraavat!