Uutiset:

Outomaa on outo maa.

Mobiili päämenu

Afrikassa ja Lähi-Idässä tehdään historiaa

Aloittaja THL tiedottaa, 02.02.11 - klo:14:54

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 7 Vieraat katselee tätä aihetta.

risto

#940
outomaan tuomiokapituli on jakanut tuomionsa puolelle maapalloa. Hyvältä näyttää. Ei anneta armoa! Hitlerkään ei olisi pystynyt tällaiseen. - Avesta puhumattakaan.

kenenköhän kanssa Toope kävisi ulkomaankauppaa?

Toope

#941
Lainaus käyttäjältä: karpalo - 27.06.14 - klo:21:42
Rakkahin Toope, vaikka minkälaisiin opintosuorituksiin oletkin rimpuillut yliopistojen homeisissa loukoissa, niin miksi sinulla on niin vaikeaa tajuta Wanhan Arabikulttuurin merkityksellinen asia koko länsimaiselle tietoisuudelle ?

C:n papereilla eli keskinkertaisilla läpäisin. Senhän tekee ja teinkin vasemmalla kädellä. Minusta ei ollut akateemiseksi.

En minä vaan osaa juuri arvostaa arabikulttuuria, vaikka se toki hetken aikaa olikin korkeakulttuurina. Sen pohja kuitenkin oli hellenistisessä ja varhaiskeskiaikaisessa kulttuurissa, jota arabit jonkin aikaa kykenivät kehittämään edellepäin. Mutta arabikulttuuri pysähtyi jo viimeistään 1200-luvulla, eikä kyennyt kehittämään sivilisaatiotaan eteenpäin. Päinvastoin, se taantui ja jumiutui niihin keskiaikaisiin asetelmiinsa, mistä ei ole vieläkään irti päässyt. Arabialaisislamilainen kulttuuri on hukannut tuhat vuotta kehityksestään, eikä tästä voi syyttää ketään ulkopuolisia. Ihan omaa syytä se on, kyvyttömyyttä uusiutumiseen ja kehitykseen.

Islam minusta edustaa taantunutta ja pysähtynyttä kulttuurimallia, joka ei 2000-luvullakaan vielä osaa löytää parempaa kehityssuuntaa, kuin islamistinen tai sotilasvallan vaihtoehto. Minusta tuo on kulttuurista rappiota, jos yhteiskunta ei kykene parempaan. Minusta ongelma vain on islamin sisällä, sen perusajatuksissa, jotka eivät tunnu antavan valtaa uusajattelulle, vaan pitävät perinteistä kiinni helvettiin saakka, kuten Syyriassa ja Irakissa nyt tapahtuu. Valta-asema on ainoa mistä taistellaan, kehitys on jotain länsimaisten keksimää turhuutta...

Toinen perustavanlaatuinen ongelma monissa arabimaissa, kuten esim. Libyassa, Irakissa ja Syyriassa on se, että maat ovat edelleen tietynlaisia klaaniyhteiskuntia, jolloin luottamus valtioon on vähäistä ja luottamus omaan klaaniin suurempaa. Valtiojärjestelmä ei ole kyennyt lopettamaan tuota perinteistä klaanikäsitystä, mutta sota on nostanut nämä klaanisidonnaisuudet taas uudelleen esille. Arabimaat eivät ole likimainkaan niin yhtenäisiä, mitä lännessä usein ajatellaan, vaikkakin ovat kielellisesti ja uskonnollisesti varsin yhtenäisiä. Perinteinen klaanikulttuuri elää siellä varsin vahvasti. Libyan sodassa kyse on osin klaanien vallasta, näin on Irakissa ja Syyriassakin, tätä ei aina huomata.. Ehkä ovat vaan epäonnistuneita valtioluomuksia? Onko islamilla mitään tarjottavaa tulevaisuudelle?
"Siirtolaisuuden hyväksyminen kehitysmaista oli pahin virhe, jonka länsimaat tekivät Toisen Maailmansodan jälkeen." - Toope

Toope

Lainaus käyttäjältä: Rrape - 27.06.14 - klo:21:53
.
Toope ei tiedä inkoista yhtään mitään, mutta haetanneko tuo mittee.
vai että paikalliskulttuuria.

Toopella on kehno tapa laittaa maailma paremmuusjärjestykseen ja on päättänyt olla tuomarina.
ei tyydy seurailemaan sivusta.

Outomaa on kuitenkin yhtä pieni kuin pillun silmä tuo tuloksen käsittelyyn. Kukaan ei tule tietämään Toopen tuunista. Salainen tehtävä.

Kiitos loistavasta kommentistasi. 8) Jotkut meistä kirjoittavat asioista, jotkut toisista kirjoittajista. Kaipa tilaa on molemmille?
"Siirtolaisuuden hyväksyminen kehitysmaista oli pahin virhe, jonka länsimaat tekivät Toisen Maailmansodan jälkeen." - Toope

risto

#943
.
asiaa vai?
en ole huomannut. Et osaa edes valita kohderyhmää. Kirjoitat vain itsellesi ja vahvistat toistoilla mielikuviasi.
esim, et osaa arvostaa . Öh, kuka sun arvostusta edes kaipaa. Oletko edes päivittänyt arabian kielistä facebookiasi?

Arabit varmaan laittaisivat viestin että he eivät (joku niistä) ilmottaisi ettei tykkää saunavastasta.

minä muuten en tykkää Suomen säästä. Tiedoksi kaikille.

Toope

"Siirtolaisuuden hyväksyminen kehitysmaista oli pahin virhe, jonka länsimaat tekivät Toisen Maailmansodan jälkeen." - Toope

jösses

Missäköhän yliopistossa jaetaan c:n papereita? Tuskin Toope on yliopistoa nähnytkään. Pro gradukin arvioidaan hiukan toisin. Jos se arvioidaan cum lauden arvoiseksi arvosana lyhennetään cl.

sniper

#946
Lainaus käyttäjältä: jösses - 28.06.14 - klo:06:33
Missäköhän yliopistossa jaetaan c:n papereita? Tuskin Toope on yliopistoa nähnytkään. Pro gradukin arvioidaan hiukan toisin. Jos se arvioidaan cum lauden arvoiseksi arvosana lyhennetään cl.

Hiukan valaisua jösse-pellellekin näin kuulemma jo vuodesta 1996.
Tieto löytyy linkistä: http://fi.wikipedia.org/wiki/Arvosana no wikissähän saattaa olla väärää tietoa, jos on niin ehdotan, että jösse-pelle menee ja korjaa tiedon.

Ylioppilaskokeen arvosanat vuodesta 1996 alkaen [1] Arvosana Lyh. P.  Selitys Suomennos Osuus % Huomautus
laudatur L 7 erinomainen ’(häntä) kiitetään’ tai
’(häntä) ylistetään’ 5 % Ennen eximia cum laude approbatur -arvosanan käyttöönottoa laudatur-arvosanasta sai kuusi pistettä (puoltoääntä).
eximia cum laude approbatur E 6 kiitettävä ’(hänet) erinomaisten kiitosten kera hyväksytään’ 15 % Otettu ylioppilastutkinnon arvosanana käyttöön vuonna 1996.
magna cum laude approbatur M 5 hyvä ’(hänet) suurten kiitosten kera hyväksytään’ 20 % Otettu ylioppilastutkinnon arvosanana käyttöön vuonna 1970.
cum laude approbatur C 4 tyydyttävä ’(hänet) kiitosten kera hyväksytään’ 24 % Yleisin arvosana. Ylioppilaskokeista annettujen arvosanojen mediaani.
lubenter approbatur B 3 kohtalainen ’(hänet) mielihyvin hyväksytään’ 20 % Otettu ylioppilastutkinnon arvosanana käyttöön vuonna 1970.
approbatur A 2 välttävä ’(hänet) hyväksytään’ 11 % alin hyväksytty arvosana
improbatur hylätty ’(hänet) hylätään’ 5 % Jaetaan neljään ryhmään.

Mutta katos perkele oliko siellä jopa C:kin mukana?.



Miksi olisin vain vaikea, kun hiukan vaivaa nähden voin olla täysin mahdoton. 

"Hän joka ymmärtää tulevaisuuden vastatuuleksi kulkee väärään suuntaan"

Huom! Kirjoitusvirheet ovat mukana vain höysteenä.


jösses

Lainaus käyttäjältä: sniper - 28.06.14 - klo:11:53
Lainaus käyttäjältä: jösses - 28.06.14 - klo:06:33
Missäköhän yliopistossa jaetaan c:n papereita? Tuskin Toope on yliopistoa nähnytkään. Pro gradukin arvioidaan hiukan toisin. Jos se arvioidaan cum lauden arvoiseksi arvosana lyhennetään cl.

Hiukan valaisua jösse-pellellekin näin kuulemma jo vuodesta 1996.
Tieto löytyy linkistä: http://fi.wikipedia.org/wiki/Arvosana no wikissähän saattaa olla väärää tietoa, jos on niin ehdotan, että jösse-pelle menee ja korjaa tiedon.

Ylioppilaskokeen arvosanat vuodesta 1996 alkaen [1] Arvosana Lyh. P.  Selitys Suomennos Osuus % Huomautus
laudatur L 7 erinomainen '(häntä) kiitetään' tai
'(häntä) ylistetään' 5 % Ennen eximia cum laude approbatur -arvosanan käyttöönottoa laudatur-arvosanasta sai kuusi pistettä (puoltoääntä).
eximia cum laude approbatur E 6 kiitettävä '(hänet) erinomaisten kiitosten kera hyväksytään' 15 % Otettu ylioppilastutkinnon arvosanana käyttöön vuonna 1996.
magna cum laude approbatur M 5 hyvä '(hänet) suurten kiitosten kera hyväksytään' 20 % Otettu ylioppilastutkinnon arvosanana käyttöön vuonna 1970.
cum laude approbatur C 4 tyydyttävä '(hänet) kiitosten kera hyväksytään' 24 % Yleisin arvosana. Ylioppilaskokeista annettujen arvosanojen mediaani.
lubenter approbatur B 3 kohtalainen '(hänet) mielihyvin hyväksytään' 20 % Otettu ylioppilastutkinnon arvosanana käyttöön vuonna 1970.
approbatur A 2 välttävä '(hänet) hyväksytään' 11 % alin hyväksytty arvosana
improbatur hylätty '(hänet) hylätään' 5 % Jaetaan neljään ryhmään.

Mutta katos perkele oliko siellä jopa C:kin mukana?.





Minua ei yhtään ihmetytä, että ääliöt eivät tajua eroa yliopiston arvosanoilla ja lukion ylioppilaskokeen arvosanoilla. Pelle, mikä pelle. Mahtaako edes oppivelvollisuus olla suoritettu? Pääasia, että pääsee aukomaan päätään, vaikka pilaisi mainettaan entisestäänkin ja tekisi itsestään naurettavan. Säälittävää.

karpalo

Lainaus käyttäjältä: Rrape - 27.06.14 - klo:21:53
.
Toope ei tiedä inkoista yhtään mitään, mutta haetanneko tuo mittee.
vai että paikalliskulttuuria.

Toopella on kehno tapa laittaa maailma paremmuusjärjestykseen ja on päättänyt olla tuomarina.
ei tyydy seurailemaan sivusta.


Tuo on aivan totta.

Mutta se tässä asiassa mietityttää, että kun hän on kuitenkin imenyt noita mielipiteitään jostakin sieltä yliopistomaailmasta, niin että onko opetus ollut hänen kohdallaan ollenkaan asiantuntevaa.

Kuitenkin paljon on palanut yhteistä  rahaa. Ja se vielä ikäänkuin Toopen kannalta asiaa ajateltuna on peräti surullista, kyllä kai hän itsekin on harmistunut, kun hänelle on opetettu vääränlaista historiaa.

Nyt kun asia paljastuu, niin mistäpäs haet korvauksia, sanoppas se Rrape ?

Tämmöiseen ennakkotapaukseen, sen käsittelyyn pitäisikin hakea  apuun kalliita juristeja USA:sta, EU:ssa moiseen ei ole rahkeita.

Itsekin tunnen hklökohtaisesti yhde USA- laisen advokaatin.

Hän on niin paljon perehtynyt vahingonkorvauskäsittelyihin, että yhdessäkin tapauksessa asiakkaalleen, joka oli liukastunut banaaninkuoreen, siis jossakin turvalliseksi mainostetussa lomahotellissa, niin tämä juristi hommasi asiakkaalleen 2 500 000 taalan vahingonkorvausbonukset (Pistivät sen kyllä puoliksi)

Sitäpaitsi koko homma oli suunniteltu etukäteen. USA on oikeusvaltio, miksi emme ottaisi sieltä oppia kaikessa hyvässä.

Pikavastaus

Varoitus: tähän aiheeseen ei ole vastattu yli 356 päivään.
Jollet ole varma, että haluat vastata juuri tähän, harkitse uuden aiheen aloittamista.

Huomioi: tämä viesti näytetään vasta, kun valvoja on sen hyväksynyt.

Nimi:
Sähköposti:
Varmistus:
Ole hyvä ja jätä tämä laatikko tyhjäksi:

Oikotiet: paina ALT+S lähettääksesi viestin tai ALT+P esikatsellaksesi sitä