Mitä ja mistä me tiedämme?

[THL tiedottaa]

On todella harmillista, että Ässä ei suostu paljastamaan – joitakin unitutkimuksia lukuunottamatta – laajojen ja perusteellisten tutkimustensa tuloksia.
Joudumme sen vuoksi tässä Patun kanssa pähkäilemään sellaisia asioita, jotka Ässälle ovat selviä ja simppeleitä. Aivan kuin hapuilisimme jossain pimeässä kellariloukossa, kun tämä on niin pirun vaikeata. Meille tavallisille ihmisille. Kyllä meillä on tekemistä tiedon ja totuuden kanssa.

[THL tiedottaa]

Näin se menee, kuten tuossa edellä jo kerroin.
Eli jatketaan sitten harjoituksia...

1. Tieto ei ole samaa kuin totuus. Tieto voi olla myös (usein onkin) virheellistä.

Tietoa on kuitenkin paras käsitys totuudesta (onko?), tarkoituksella väärää "tietoa" eli valehtelua en nimittäisi tiedoksi.

2. Me emme (useimmista asioista) saa milloinkaan tietoomme totuutta. Tiede pyrkii mahdollisimman tarkkaan totuudelliseen tietoon. Usko on luja totuus uskojalleen.

Uskon (sic!) myös näin. Monista asioista emme koskaan saa tietää vieläkö jotain on piilossa.

3. Jo muutama vuosikymmen on ymmärretty, että mittaustapahtuma ja mittaaja itse muuttavat mitattavaa kohdetta. Useimmiten hyvin minimaalisesti, mutta mittaamisella on oma vaikutuksensa mitattavaan.

Hiukkanen, joka on kaikkialla, fiksataan mittaustapahtumassa johonkin paikkaan. Vrt. Feynmanin polkuteoria.

4. W:n aloittama ja lanseeraama kielipeliksi kutsuttu sanojen merkitysten ja sisältöjen pyörittely ja selvittely linjalla 'Tahdon sanoa', 'Tarkoitan sanoa' jne., on aivan oma lajinsa. Joidenkin näkemysten mukaan me emme voi edes ajatella ilman kieltä. Tosin kieleksi voidaan määritellä muitakin kuin nämä meidän käyttämämme noin 6000 puhuttua kieltä.

En saa kiinni tuosta että emme voi ajatella ilman kieltä. Mitä tekee kielen vaihto ajattelulle?

Minä olen huomannut että nainen ei voi ajatella jos hän puhuu.

5. Voidaanko milloinkaan saavuttaa tilannetta, jossa kaikki tulisivat kaikkien ymmärtämiksi?

Jahas.
Siihen että voi sanoa "ei milloinkaan" riittää yksikin joka ei ymmärrä kaikkia.
Ymmärtääkseni on ilmoittautunut vain yksi joka ymmärtää kaiken, mutta ongelma on että häntä ei ymmärrä läheskään kaikki. Jos kukaan.
Mutta onko sillä väliäkään.

(Lainasin koko rosk... siis viestin lainauksineen. En halunnut tehdä monia sisäkkäisiä pätkälainauksia.)

Jotakuta – aivan ilmeisesti neropattia – siis ei ymmärretä laajoissa piireissä. Eikä oikein kai sitten edes suppeassakaan.
No, ei minustakaan tuolla seikalla ole niin paljon merkitystä.
Jos kaveri ei osaa helpottaa viestintäänsä muille soveltuvaan muotoon, niin asukoon edelleen siellä norsun- – vai onkohan se sittenkin jotain erittäin kovaa puuta? – luutornissaan.

Enkä minäkään kovin hevin kutsu tahallisesti virheelliseksi väännettyä propagandaa tiedoksi. Vaikka jonkun määrityksen mukaan tietoa on sekin.
Jospa ei kukaan ei enää koskaan levittäisi väärää tietoa!
Jaa, mitä tästä maailmasta tuota pikaa tulisi...?

Tuosta Feynmanin polkuteoriasta näkisin mielelläni jotain syventävää tekstiä.
No, ehkä googlella pääsee polun varteen.

Entä sitten tämä kielen ja ajattelun yhteiselämä.
Toki, ainakin minun mielestäni voidaan ajatella myös ilman kieltä.
Esimerkiksi erilaisia visuaalisia kuvia ja hahmoja käyttämällä.
Myös joissakin nopeata reagointia vaativissa tilanteissa ajattelu kulkee salamana ilman kieltä.
Kieltä tarvitaan käsitteiden pyörittelyyn. Runouteen kans.

[THL tiedottaa]

Ensin löysin tällaisen. (On kuulemma tynkä artikkeli, joku meistä voisi vaikkapa täydentää. Ässä hei, tossa sulle hyvä jobi!)

Feynmanin graafi
Feynmanin graafin avulla voidaan kuvata helposti hiukkasfysiikan ilmiöitä. Vaikutusmatriisin määräämiseksi sen piirtämiseen liittyy tiettyjä sääntöjä, joita kutsutaan Feynmanin säännöiksi. Nämä ovat hieman erilaisia sähködynamiikalle, vahvalle vuorovaikutukselle ja sähkö-heikolle vuorovaikutukselle. Periaatteena graafissa toimii siten, että jokaiseen välittäjähiukkaseen liittyy oma terminsä, propagaattori, ja hiukkasten törmäyskohtia kutsutaan vertekseiksi, joihin liittyy myös oma terminsä. Laskemalla graafien perusteella vaikutusmatriisi, voidaan hiukkasreaktion vaikutusala laskea.


Sen lisäksi että on todellakin tynkä artikkeli, pitäisi olla alaan perehtynyt, jotta ymmärtäisi mistä tuossa tarkalleen ottaen on kysymys.

Toisesta artikkelista nappasin tällaisen:

Feynmanin ansiona oli esittää kvanttielektrodynamiikka polkuintegraalien avulla ja johtaa tästä säännöt nykyään Feynmanin graafeina tunnetulle tavalle esittää sähkömagneettiset prosessit kuvina.

Patu saa kyllä vähän nyt selittää tätä juttua.

[Patu]

Tuosta Feynmanin polkuteoriasta näkisin mielelläni jotain syventävää tekstiä.
No, ehkä googlella pääsee polun varteen.

Varmaan siitä on olemassa niin syventävää että riittää, englanniksi.
Kirjassa http://www.ursa.fi/ursa/julkaisut/5329-08-9/index.html sitä sivutaan jonkin verran. Minun ymmärrykseni perustuu siihen.
Sivumennen sanoen, eilen tuli tv:stä pätkä Ele Aleniusta, on tehnyt uuden kirjan. Elen pöydällä rötkötti päällimmäisenä tuo Martin Reesin kirja.
Elen kirjasta http://www.kansanuutiset.fi/kulttuuri/kulttuuriuutiset/2488009/ele-alenius-analysoi-uuden-aikakauden-alkua

Myös linkissä http://ojs.tsv.fi/index.php/tt/article/view/3936 sivutaan/mainitaan Feynmanin polku.

Ja Feynmannista puhuttaessa sivuhyppy on välttämätön:
Feynmanilla on aika hauska kirja "Mitä siitä, mitä muut ajattelevat?" Lisää kummallisen tyypin seikkailuja.
Sitä edeltää kirja "Laskette varmaankin leikkiä, Mr Feynman!"

Myös joissakin nopeata reagointia vaativissa tilanteissa ajattelu kulkee salamana ilman kieltä.

Ymmärtääkseni esim. sumopainissa ajattelu, reaktiot tapahtuvat eri reittiä kuin normaalisti. Samoin kai ammattilaistennispelaajalla ja F1-kuskilla, tai sitten niissä on joku "ennustava laskenta" eli reaktio lähtee ennen kuin reagoitava ilmiö on kokonaan tapahtunut.
Noh, tämä ei liity kieleen.

[S]

Harmi jos käsillä oleva tieto ei tyydytä, mutta siihen on tyytyminen mitä tarjotaan. Tutkimustulokseni eivät todellakaan ole julkista riistaa - koska osa niistä on edelleen salaisia, niin kuin jo monessa yhteydessä olen tähdentänyt.

- Nuo muiden tekemät artikkelitkin saavat tuttuun tapaansa jäädä omaan arvoonsa, koska omassakin tutkimusmateriaalissani on vielä paljon tekemistä. Osa projekteista on työn alla, joten puuhaa riittää edelleenkin.

- En tiedä, päteekö minun tapauksessani vanha sanonta; tieto lisää tuskaa, mutta sen ainakin tiedän, että tietämyksen lisääntymisellä ei näytä olevan rajoja. Kaikki mikä on ajateltavissa tai kuviteltavissa, voidaan asettaa tutkimuksen alle...?!

[THL tiedottaa]

Ja Feynmannista puhuttaessa sivuhyppy on välttämätön:
Feynmanilla on aika hauska kirja "Mitä siitä, mitä muut ajattelevat?"

Tuossa on jotain samaa kuin mulla tuossa viestieni alla mottona...

[Patu]

Patu saa kyllä vähän nyt selittää tätä juttua.

Ymmärrän asiasta suurin piirtein sen verran että Feynmanin mukaan hiukkanen kulkee yht'aikaa kaikkia mahdollisia reittejä paikasta A paikkaan B. Eri reiteillä tietysti eri todennäköisyydet. Siis se kulkee paitsi esim. pari mikrometrin matkan suoraan se kulkee myös Tornion kautta jne.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Feynmanin_polkuintegraali

Niihin Feynmanin graafeihin liittyy sellaista matematiikkaa etten yritäkään. En ymmärrä. Sain päänsäryn.
Voit kokeilla voimiasi sivulta 199 (sivunumero) jonnekin sivulle 210  http://www.tkk.fi/Units/AES/courses/crspages/Tfy-0.3243/luku6.pdf

[THL tiedottaa]

Heh, haluat siis, että minäkin saan päänsäryn!

Onhan tuo sellaista matikkaa, että sillä on liian paljon eviä. Ja piiiitkä pyrstökin.

Sivulta 207 lähtien (tosin se teksti alkaa sivun 206 loppupuolelta) on piirrettynä niitä graafeja.
Niistä sentään jotain tajuaa tällainen tavallinenkin pulliainen.

(Mulle tulee niistä yhtälösivuista mieleeni 1970- ja 1980-lukujen vaihde. Tuolloin jouduin latomaan erinäköisiä tekniikan alan oppikirjoja. Samantapaista matikkaa niissäkin oli kuin tuossa opuksessa. Koneessa ei parin ensimmäisen kirjan tekoaikoihin ollut edes mitään muistia, mihin olisi voinut tallettaa ladotun tekstin... eikä liioin kuvaruutuakaan. Täytyi visualisoida vaan omassa päässään.)

[THL tiedottaa]

Sivumennen sanoen, eilen tuli tv:stä pätkä Ele Aleniusta, on tehnyt uuden kirjan. Elen pöydällä rötkötti päällimmäisenä tuo Martin Reesin kirja.
Elen kirjasta http://www.kansanuutiset.fi/kulttuuri/kulttuuriuutiset/2488009/ele-alenius-analysoi-uuden-aikakauden-alkua

Kommentoidaas tätäkin.

Siis Martin Rees on esittänyt järkeenkäyvästi (ei liian sisäpiiritietoisesti) sen, mitä Feynmanin graafit tarkoittavat. Pitänee jossain vaiheessa tutustua kirjaan. Tosin tuo vaikeatajuinen teksti antamassasi linkissä jo jotain kertoi.

Sit tämä tapaus Ele Alenius.
Hän toteaa näin:
– Yhteiskunnallinen kehitys on pahasti jäänyt tästä [aikakauden murroksesta] jälkeen. Se merkitsee suurta haastetta demokratialle. Ihmiskunta ajelehtii. Kuvittelemme, että ihmiskunta pystyy hallitsemaan tilannetta, mutta mielestäni se ei hallitse.

Alenius on siis edelleen ahkerana. Hän oli uuttera SKDL:n mies monet vuosikymmenet ja kirjoitti etenkin 1960- ja 1970-luvulla siitä, millä tavoin Suomi voi kätevimmin siirtyä sosialistiseen järjestelmään. Noina aikoina, ja vähän jälkeenkin käytiin kovaa sanasotaa demokratian sisällöstä. Presidentti Mauno Koivisto puuttui keskusteluun kuuluisalla bernstainilaisella kannanotollaan. Näinä aikoina syntyi myös käsite 'demokraattinen sosialismi'. Voi niitä aikoja!

Juu, vieläkään ei ole selvyyttä siitä, mitä ihmettä se demokratia voisi olla. Näin ollen on helppo heitellä Aleniuksen tavoin demokratian haasteista.

Tuo kuvitelma siitä, että me hallitsemme nykytilanteen, on kyllä totta ja istuu tiukassa.
Eilen juuri tuli televisiosta hyvä todistus tästä. Ykkösen iltauutisten ja urheiluruudun jälkeen lähetettiin tunnin verran ohjelmaa EU:n talouskriisistä. Ohjelman lopuksi keskustelu (englanniksi), jossa neljä EU-päättäjää – Saksan, Portugalin ja Irlannin edustajat sekä EU:n taloudesta huolehtiva komissaari Olli Rehn – olivat niiiin pihalla kuin olla vain voi. Sujuvasti, toki. Pankeista kuului iloista käsien läiskettä.

Vielä hieman Aleniukseen. Hän toteaa:
– Demokratian on korkea aika irtaantua kapitalismista ja ottaa maailmankehitys hallintaansa, jotta ihmiskunnan tulevaisuus olisi turvattu.

Nähdäkseni demokratia ei ole toimija. Ei se siis voi irtautua mistään – ei liioin liittyä. Demokratialla ei ole tahtoa.
Meillä ihmisillä on ja me voimme.

[Patu]

Feynmanin polkuintegraali on juuri sitä intuitionvastaisuutta josta kvanttimekaniikkaa syytetään.
Ymmärtäisin väitteen että hiukkanen voi kulkea minkä tahansa reitin sen reitin todennäköisyydellä, mutta väitettä että se kulkee ne kaikki, samanaikaisesti, on vaikea sulattaa.
Miten tuollaista tilannetta voi ja pitää käyttää hyväksi sitten reaalimaailmassa, laskelmien ja integraalien ulkopuolella, ei ole tiedossani.

Ja otsikkoa sivuten: mistä se Feynman tuon tiesi? Ymmärtääkseni oli niin, että jotkut havainnot eivät vaan sopineet muihin teorioihin, tuohon sopivat. Nekin havainnot olivat varmaan kovin monimutkaisia johtopäätöksiä joistain ilmiöistä.

Teorialtahan edellytetään ennustuskykyä, sen pitää ennustaa, sen yhtälöiden pitää antaa sellaiset tulokset joita ko. tilanteessa ei muuten osata ennustaa.
On vaikea intuitivisesti kuvitella mitä sellainen ennuste hyödyttää että hiukkanen on joka paikassa yhtäaikaa.

Varmaan nämäkin pohdinnat asettuisivat oikeaan arvonsa ja jäisivät kirjoittamatta jos tietäisi enemmin.