Tämän päivän mietteet

[Kopek]

Taas meni yksi ulkoinen kovalevy rikki ja vei tiedot mennessään. Tämä oli jo kolmas tällainen tapaus tai viides, jos tallentavan digiboksin särkymiset lasketaan mukaan.

Olen hokenut hokemasta päästyäni, että kaikki tiedot pitää varmuuskopioida vähintään kolmeen eri paikkaan, mutta mieluummin useampaankin. En ole kuitenkaan jaksanut enkä pystynyt elämään periaatteeni mukaisesti. Kovalevyille on kertynyt "vähäpätöisiä" kansioita, joita ei ole tullut kopioitua, koska ne ovat olleet niin vähäpätöisiä. Vähitellen näihin vähäpätöisiin kansioihin on kerääntynyt kuin huomaamatta niin paljon tavaraa, että ne eivät ole olleetkaan enää vähäpätöisiä. Mutta siitä huolimatta niitä ei ole tullut kopioitua.

Kun tuho iskee, samalla iskee tietysti itsesyytöksen puuska siitä, miksi ei tullut tehtyä sitä eikä tätä. Miksi ei tullut edes otettua "print screeniä" kovalevyn tiedostorakenteesta, jotta näkisi, mitä levyllä ylipäätään oli, jolloin osaisi etsiä, mistä kaikesta löytyy kopio, ja mistä ei.

Tilanne voi olla paljon pahempi kuin miltä se tällä hetkellä näyttää. Olen nimittäin reissussa ja otin varmuuden vuoksi mukaan myös muita kovalevyjä. Pelkään, että nekin ovat rikkoutuneet tai rikkoutumassa. Epäilen yhdeksi syyksi autolauttaa nimeltä "Baltic Princess", jolla tulimme Turusta Tukholmaan. Hytti tärisi kuin hieromakone, jolloin jo aavistelin, että se ei tee hyvää kovalevyille niin kuin ei tehnytkään. Tähän vielä päälle auton tärinä.

Avaintekijä kaikessa on raha ja sen niukkuus. Jos olisi paljon rahaa, ostaisin sellaisen patteriston kovalevyjä, että varmasti tieto ainakin joissakin niistä säilyisi. Tekisin varmuuskopionnin kerran viikossa tai jopa kerran päivässä.

Miksi otin kriittisen tärkeät kovalevyt mukaan ja vaaransin ne? Siksi, että pelkäsin talon palavan tai murtovarkaiden iskevän. Olisi ilmeisesti kannattanut jättää levyt taloon eikä rahdata niitä mukana. Mukaan ottaminen oli suurempi riski kuin taloon jättäminen. Levyt vaarantuvat ja kärsivät lisää paluumatkalla.

Lopullisen tuhon laajuus selviää myöhemmin, mutta jo nyt tiedän menettäneeni valtavan määrän tehtyä työtä. Olenko menettänyt korvaamattomia valokuvia tai muita korvaamattomia originaalitiedostoja, se selviää myöhemmin. Ja kuinka paljon tulen niitä vielä menettämään, sekin selvinnee.

Tämän koko homman eli digitaalisen tallentamisen mielekkyys alkaa ainakin omalla kohdallani olla kyseenalainen. Mitä hyötyä on tehdä asioita, kun tehty työ tuhoutuu?

[Suti]

Olen ymmärtänyt että löytyy firmoja jotka pystyvät pelastamaan tuhoutuneelta kovalevyltä tietoja.
Ovat varmaan arvokkaita palveluksia.

Tarkoitus ei ole mainostaa mutta esimerkiksi https://ahlbergdata.fi/kovalevyn-korjaus/

[karpalo]

Onkohan jonkinlainen ylenmääräinen  Digi-huuma jo mennyttä aikaa ?

Itselleni ei Sometus,  ja yms,   ole muuta kuin samaa Wanhan  Kansan
Akkojen juoruilua ?

Icke sannt ?

[Kopek]

Kuuntelin keväällä radiosta ohjelmaa, jossa haastateltiin "tietojenpelastamisfirman" omistajaa. Hän kertoi firmallaan olevan ainakin kymmenen tuhatta erilaista kovalevyä varaosiksi tilanteisiin, joissa tietoja pitää kaivaa esille rikkoutuneelta levyltä. Toimenpide tehdään niin, että etsitään varastosta samanlainen kovalevy kuin rikkoutunut ja vaihdetaan ehjästä lukupää tai muuta mekaniikkaa rikkinäiseen. Ja sen jälkeen luetaan tiedot. Levyihin ei nimittäin myydä varaosia, joten ainoa keino saada osia on irottaa niitä ehjiltä levyiltä.

Firman hinnoittelu on luonnollisestikin sitä luokkaa, että yksityisellä pienituloisella kansalaisella ei ole sen palveluksiin rahaa.

Jotkut ihmiset oppivat kerrasta. Jotkut tarvitsevat useamman opetuksen. Taidan valitettavasti kuulua kolmanteen ryhmään eli niihin, jotka eivät opi koskaan vaan tekevät saman virheen yhä uudestaan ja uudestaan.

Jos olisin oppivaa sorttia, toimisin tästä alkaen niin, että ottaisin kovalevyistäni vähintään kaksi täydellistä varmuuskopiota eri levyille tietyin väliajoin. Tässäkin rahan niukkuus luo yhden lisäongelman, sillä ei tahdo olla varaa ostaa riittävää määrää levyjä. Ja sitä paitsi ne tahtovat joutua hukkaan, kun piilottelen niitä murtovarkaiden varalta enkä itsekään myöhemmin enää muista minne olen ne pannut. Tämä koskee monta muutakin asiaa kuten muistitikkuja, DVD-levyjä jne.

Kokonaisuutena, kaikki asianhaarat huomioiden, digitaalisen tiedon säilyttäminen on osoittautunut vaikeaksi ja epävarmaksi.

[Suti]

Kysy joltain firmalta palautuksen hintaa. Ymmärsin että kadonneet tiedot ovat sinulle kallisarvoisia.

[Kopek]

Kuuntelin keväällä radiosta ohjelmaa, jossa haastateltiin "tietojenpelastamisfirman" omistajaa. Hän kertoi firmallaan olevan ainakin kymmenen tuhatta erilaista kovalevyä varaosiksi tilanteisiin, joissa tietoja pitää kaivaa esille rikkoutuneelta levyltä. Toimenpide tehdään niin, että etsitään varastosta samanlainen kovalevy kuin rikkoutunut ja vaihdetaan ehjästä lukupää tai muuta mekaniikkaa rikkinäiseen. Ja sen jälkeen luetaan tiedot. Levyihin ei nimittäin myydä varaosia, joten ainoa keino saada osia on irrottaa niitä ehjiltä levyiltä.

Firman hinnoittelu on luonnollisestikin sitä luokkaa, että yksityisellä pienituloisella kansalaisella ei ole sen palveluksiin rahaa.

Jotkut ihmiset oppivat kerrasta. Jotkut tarvitsevat useamman opetuksen. Taidan valitettavasti kuulua kolmanteen ryhmään eli niihin, jotka eivät opi koskaan vaan tekevät saman virheen yhä uudestaan ja uudestaan.

Jos olisin oppivaa sorttia, toimisin tästä alkaen niin, että ottaisin kovalevyistäni vähintään kaksi täydellistä varmuuskopiota eri levyille tietyin väliajoin. Tässäkin rahan niukkuus luo yhden lisäongelman, sillä ei tahdo olla varaa ostaa riittävää määrää levyjä. Ja sitä paitsi ne tahtovat joutua hukkaan, kun piilottelen niitä murtovarkaiden varalta enkä itsekään myöhemmin enää muista minne olen ne pannut. Tämä koskee monta muutakin asiaa kuten muistitikkuja, DVD-levyjä jne.

Kokonaisuutena, kaikki asianhaarat huomioiden, digitaalisen tiedon säilyttäminen on osoittautunut vaikeaksi ja epävarmaksi.

[Suti]

Kertaus on opintojen äiti.

[karpalo]

Minäkin kuuntelen keväisin erilaisia ohjelmia radiosta.

Jotkut ohjelmat ovatten niin mielenkiintoisia, että kuuntelisin ne toistekin. Vaikeaa on vaan saada "radioihmiset" toistamaan ohjelmiaan tämän tästä koko kansalle.

[Muisto Keijo Kullervo]

Oppimismatka tämäkin, kun TV ei riitä eikä vanha digiboksikaan:

Komisario Maltese:
Katselin ko. filmiä mielenkiinnolla, mutta...
En nähnyt tv-oppaassa Komisario Maltese lainkaan ensi torstaina klo. 21.05 ykkösellä?
Toki Areenassa on kaikki kahdeksan osaa jotka on ladattu sinne jo kuusi päivää sitten, mutta ainakaan tv-ohjelmatietojen mukaan näkyy Maltese kaikki jaksot 'vain' Areenassa..
Jos noin on alkaa TV1 tehdä historiaa ja näyttää jaksosarjoista ensimmäisen jakson ja sitten loput Areenassa.
Olenkohan erehtynyt
Muisto Keijo Kullervo
PS. TV suorastaan 'tyrkyttää' Areena ohjelmia tavalliselle tallaajille. Liekö syynä se, että parin vuoden kuluttua ei vanhat digiboksit kelpaa kuin kaatopaikalle. HD tekee tuloaan ja kun ostaa uuden television, saa Areenan kaupan päälle.
Kauppa se on joka kannattaa - paitsi eläkeläisiä - useimmiten, kun on tiukkaa jo jokapäiväisestä elintasossakin.

[Suti]

Keijo jaksaa ruikuttaa. Hanki elämä.