Uutiset:

Outomaa on outo maa.

Mobiili päämenu

Tämän päivän mietteet

Aloittaja Alien Weird, 05.08.11 - klo:14:11

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 79 Vieraat katselee tätä aihetta.

Amanda

#4810
Tuo oli hyvä!

Marraskuun ankeuden täydellinen vastakohta tuli mieleen spontaanisti.. kaunis pehmeä melodia..

Over the Rainbow

http://www.youtube.com/watch?v=V1bFr2SWP1I


"Over The Rainbow"

Ooh, ooh, ooh
Ooh, ooh

Somewhere over the rainbow
Way up high
And the dreams that you dream of
Once in a lullaby

Somewhere over the rainbow
Bluebirds fly
And the dreams that you dream of
Dreams really do come true

Someday, I wish upon a star
Wake up where the clouds are far behind me
Where trouble melts like lemon drops
High above the chimney top
That's where you'll find me

Somewhere over the rainbow
Bluebirds fly
And the dreams that you dare to
Oh why, oh why can't I?

Well, I see trees of green and red roses too
I'll watch them bloom for me and you
And I think to myself
What a wonderful world

Well, I see skies of blue and I see clouds of white
And the brightness of day
I like the dark
And I think to myself what a wonderful world

The colors of the rainbow so pretty in the sky
And also on the faces of people passing by
I see friends shaking hands saying
How do you do?
They're really saying I, I love you

I hear babies cry and I watch them grow
They'll learn much more then we'll know
And I think to myself what a wonderful world
World

Someday I wish upon a star
Wake up where the clouds are far behind me
Where trouble melts like lemon drops
High above the chimney top
That's where you'll find me

Oh, somewhere over the rainbow
Way up high
And the dreams that you dare to
Why oh, why can't I?

Ooh, ooh
Ooh, ooh

Kopek

Tutkiskelin huvikseni sukuasioita. Viimeisen elossa olleen tätini - tai eihän niitä muita ollutkaan - hautajaistilaisuus oli viime perjantaina. Tapasin siellä "harvinaisia" sukulaisiani eli serkkujani. Harvinaisia siksi, että isän puolelta minulla ei ole tätejä eikä setiä eikä serkkuja, ja yhteydenpito äidin puolen sukuuni on jäänyt olemattomaksi.

Isän puolen sukuni on ollut sukuasioissa paljon aktiivisempi luultavasti siksi, että suku on "yläluokkaisempi". Tällaiset asiathan kiinnostavat yleensä enemmän korkeasti koulutettuja varakkaita kulttuurihenkilöitä kuin työväenluokkataustaisia, vaikka poikkeuksiakin tietysti on.

Isän puolen suvussa on ollut erilaisia merkkihenkilöitä kuten taiteilijoita, liikemiehiä, professoreja, kirjailijoita, pappeja, piispa, ministeri ja niin edelleen. Sukunimi on lisäksi kohtalaisen harvinainen. Suku järjestää sukukokouksia ynnä muuta toimintaa. Jonkinlaiset nettisivutkin löytyvät. Olin jonkin aikaa mukana sukuseuran hallituksessa varajäsenenä (kävin kokouksissa), mutta taisin pudota sieltä pois epäaktiivisuuteni takia. Sukuseuran hallitus alkaa olla jonkinlainen vanhojen mummojen kerho.  Eivät nykyihmiset enää jaksa olla mukana tällaisessa. Sukulaissuhteet etääntyvät sukupolvi sukupolvelta. Itse katson edustavani sukumme eräänlaista rappiohaaraa. Lähtökohdat olivat hyvät, mutta asiat menivät pieleen.

Äidin puolen sukuni on työväenluokkataustainen. Ehkä siksi sinne päin ei ole pidetty paljon yhteyttä. Toinen syy voi olla se, että suvussa on paljon lestadiolaisia, ja hehän ovat tunnetusti oma suljettu porukkansa.

Toisen isoisäni – eli äitini isän – ehdin nähdä vain kerran lapsena. Äitini äidin eli toisen mummoistani tapasin vain muutaman kerran. He jäivät hyvin vieraiksi. Sen sijaan toiset isovanhempani eli isäni vanhemmat elivät samassa taloudessa kanssani ja olivat tavallaan kuin toiset isä ja äiti. Minusta olisi tuntunut hyvin oudolta tai suorastaan mahdottomalta, että he olisivat olleet isovanhempia myös joillekin muille lapsille eli muualla asuville serkuilleni. Tällaisia serkkuja kun ei ollut.

Edellä mainituista syistä käsite serkuista on jäänyt vähän hämäräksi. En ole osannut oikein hahmottaa, kuinka läheinen sukulainen serkku oikeastaan on. Vaikuttaa siltä, että sukulaisuus on aika pitkälle sosiaalinen konstruktio. Jos ihminen on tuttu ja läheinen, hän tuntuu läheisemmältä sukulaiselta kuin joku toinen, jota ei ole koskaan tavannut, vaikka tämä toinen olisi biologisessa mielessä läheisempi sukulainen.

Vuodelta 2000 olevan "sukuselvityksen" perusteella minulla näyttäisi olleen 21 serkkua (sekä yksi vastasyntyneenä kuollut). Yksi serkuistani kuoli onnettomuudessa 1990-luvulla. En tainnut häntäkään koskaan tavata. Tällä hetkellä serkkuja lienee elossa yhä lähemmäs kaksikymmentä. Koska he ovat lestadiolaisia, heillä on paljon lapsia. Vuoteen 2000 päättyvän sukuselvityksen mukaan lapsia on yli sata, ja nämä lapset puolestaan ovat minun lasteni pikkuserkkuja.

Muutama vuosi sitten järjestettiin jonkinlainen pienimuotoinen sukutapaaminen, jossa näin joitakin serkkujani. En muista lukumäärää. Ilmeisesti heistä oli paikalla noin puolet tai enemmänkin. Viime perjantain hautajaisissa tapasin muutaman.

Olen parhaillaan tutkinut Facebookia ja etsinyt sieltä tietoja serkuistani ja heidän lapsistaan. Työ ei ole vielä edes puolessa välissä. Aika hyvin heitä on kuitenkin löytynyt. Kun löytää yhden, hänen kaverilistastaan ja kommenteistaan vie lankoja uusiin löytöihin ja heidän profiileistaan taas uusiin. Joskus on vaikea arvata, onkohan tämä henkilö se "oikea" eli sama, jonka nimi on sukuselvityksessä.

Tämä oli tällaista merkityksetöntä höpinää. Aamupäivän mietteitä.

Amanda

#4812
Ei ollut "merkityksentöntä höpinää", päinvastoin. Kiva lukea, muistuttaa siitä, että näiden nikkien takana on oikeita ihmisiä.

Netissä ei ole korrektia kirjoittaa olevansa kotoisin ns. alemmasta luokasta, voi tulla joku kysymään onko "ojankaivuopiston" käyneitä, kun ei ymmärrä sivistynyttä keskustelua  ;D

Äitini on, oli kotoisin Nivalasta ja siellä noita lestadiolaisia on jonkun verran ja yksi tädeistäni meni sellaisen kanssa naimisiinkin.. mikä tuntui olevan paheksuttavaa äitini ja naapurissa asuvan tätini mielestä. Tämä tätini oli syypää, että vanhempani tutustuivat toisiinsa. Sodan jälkeen suurperheet olivat patrioottisia (valtiokin keksi äitiyspakkaukset) ja meikävanhmemmat yrittivät tusinaa, kaksosillakin, muttei riittänyt ;)

Isän puolelta on vain rehtejä maalaisia, silloin oppikoulun puutteessa paikkakunnalla ei ollut akateemikkoja, vaikka isällä oli kymppi matikassa päästötodistuksessa. Jos jotain hienoa  pitäisi esittää, niin on lukuisia henkensä maansa puolesta antaneita sankareita ja minusta se painaa enemmän kuin joku "tusinamaisterin" titteli.

Mutta nostan häntää: äidin puolelta olen sukua pres. Kalliolle Nivalasta.. no en! Oikea isoäitini kuoli kehkotautiin varhain ja äiti sai äitipuolen, jonka tunsin. Siis pres. Kallion vaimo oli joku pikkuserkku äidille.. pitäisi kysyä siskolta tarkemmin. Pariskunnalla oli poika Kalervo Kallio, se tunnettu kuvanveistäjä.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kalervo_Kallio

Olimme aina vähän ihmetelleet perheessämme kovasti esille tullutta taileellista taipumusta, pikkuveljeni esim. alkoi aikuisena tuosta vain maalaamaan öljytauluja, hyviä, minullakin on kaksi. Selvisi sekin mysteerinen juttu. Minun lapsille se on periytynyt vahvasti ja se jatkuu heidän muksuissaan.. mutta hyppäsi minun yli. Matikka oli lempiaineeni ja taiteessa olen vain lahjaton arvostelija.. eikun, nyt joulun alla teen taas "tilkkutaidetta" suurelle hyväntekeväisyysbasaarille, joka on 3 viikon päästä.. ihanan adiktoivaa.


Amanda

#4813

http://www.viraalisesti.fi/han-pyytaa-pizzapalaa-kodittoman-vastaus-tulee-muuttamaan-sen-kuinka-kohtelemme-toisia-ihmisia/


Linkki naamakirjasta vaikka en näitä usein avaa, niin tätä näytettävä muillekin.
Olisitko antanut pizzapalan, jos itse juuri syöt täydestä laatikosta ja koditon pyytää palaa nälkäänsä?

Esmerkix

#4814
Lainaus käyttäjältä: Tiistai - 20.11.14 - klo:19:44

... Olisitko antanut pizzapalan, jos itse juuri syöt täydestä laatikosta ja koditon pyytää palaa nälkäänsä?

Kerran Helsingin Rautatieasemalla kolme puliukkoa meni ohitseni, kun söin hampurilaista. Yksi heistä kähisi korvaani: "Älä syö kaikkia!" Ruokahaluni katosi välittömästi ja laitoin hampurilaiseni pakkaukseen takaisin ja laskin sen varovasti roskalaatikon pinnalle. Toivottavasti oikea kohde löysi sen myöhemmin.


sniper

Mitäs jos pistäis synttärionnittelut Decembergskalle.

Miksi olisin vain vaikea, kun hiukan vaivaa nähden voin olla täysin mahdoton. 

"Hän joka ymmärtää tulevaisuuden vastatuuleksi kulkee väärään suuntaan"

Huom! Kirjoitusvirheet ovat mukana vain höysteenä.

Amanda


LainaaTulevia syntymäpäiviä: Anders December (94)

Viehättävä ja ikinuori Angela-Anders täyttää 94 vuotta! 

ONNITTELUT täältäkin,
mutta pitänee laittaa vain kynttilä vuosikymmentä kohti, muuten kakku sulaa lyttyyn tai syttyy palamaan  ;D


Tietämättämme toisistamme olen laittanut jotain samanlaista Facebook-profiiliini, en muista enää ikääni.. pitäisi käydä katsomassa, mutta tätähän ne vuoden saavat aikaan ;) 
Saatan olla jopa vanhempi.. en tykkää ollenkaan (lievä ilmaisu), miten se sivu jatkuvasti kinuaa yksityistietoja ja tyrkyttää lisää ystäviä.

Kopek

Auto, josta muutama viikko sitten kirjoitin, on nyt katsastettu.

Katsastuksesta läpi pääsemiselle tuli hintaa seuraavasti:

katsastus+näyttö 69 euroa
vanteet (huuto netistä) 25 euroa
talvirenkaat 430 euroa
hitsaukset 320 euroa
laakerin uusiminen 129,60 euroa
yhteensä 973,60 euroa

Jos epäonnistuneen (=epätoivoisen) korjaamisyrityksen kustannukset (liimaa, maalia) sekä matkakustannukset (osien hakemisesta ja korjaamolla sekä katsastuksessa käyttämisestä kertyi yli 500 kilometriä) laskettaisiin mukaan, kokonaissumma olisi yli tuhat euroa. Vanteisiin käytetyn maalin ja niiden hiomisessa loppuun kuluneen teräsharjan voisi oikeastaan laskea mukaan.

Autoilulla on hintansa, maksoipa sen missä muodossa tahansa (uuden hinnassa tai vanhan korjauslaskuissa).


Suti

Talvirenkaiden laskeminen katsastuksesta läpipääsyn kustannuksiin on vähän kyseenalaista. Toki voi ajatella että olisi voinut ostaa auton jossa on ajokelpoiset talvirenkaat.

Maalaus hitsausten jälkeen puuttuu listastasi. Itsekö sumuttelit?

Autoilulla on kustannuksensa. Tuossa pääsit loppusummaan joka ylitti auton hinnan jos oikein muistan. Halvempaa se silti on kuin vaihto uudempaan.
päivä kerrallaan

Kopek

Lainaus käyttäjältä: Suti - 27.11.14 - klo:19:34
Talvirenkaiden laskeminen katsastuksesta läpipääsyn kustannuksiin on vähän kyseenalaista. Toki voi ajatella että olisi voinut ostaa auton jossa on ajokelpoiset talvirenkaat.

Maalaus hitsausten jälkeen puuttuu listastasi. Itsekö sumuttelit?

Autoilulla on kustannuksensa. Tuossa pääsit loppusummaan joka ylitti auton hinnan jos oikein muistan. Halvempaa se silti on kuin vaihto uudempaan.

Pelkistin hieman luetteloa. Totta kai hitsausten päälle jotain mustaa ököttiä pantiin, ja koteloiden sisään myös, mutta nämä kuuluivat hintaan. Aion itse vielä myöhemmin jatkaa ruosteen torjuntaa. Mitä renkaisiin tulee, niin viime keväinen myyjä oli ilmeisesti pannut autoon "myyntirenkaat" eli huonot vanhat talvirenkaat, joista oli poistettu nastat. Ne olivat väärää kokoa, eli kapeammat kuin mikä koko on merkitty rekisteriotteeseen. Ne eivät olisi mahdollisesti kelvanneet katsastuksessa, vaikka kulutuspintaa olisikin ollut tarpeeksi. En tutkinut mitan kanssa, oliko sitä. Ilmeisesti ne olivat aika "rajalla".

Jonkinlaiset renkaat oli siis joka tapauksessa ostettava, jotta katsastus hoituisi. Mitkä asiat lasketaan kuluiksi, mitkä sivukuluiksi ja mitä ei lasketa miksikään kuluiksi, ei liene tässä tapauksessa kovin tärkeää, koska eihän olla täyttämässä veroilmoitusta. Kuluja joka tapauksessa oli.

Renkaat ovat asia, jota käytetyn auton ostaja ei "autokuumeessaan" ehkä mieti kovin tarkasti. Kuitenkin ne ovat huomattava menoerä, jos niitä joutuu ostamaan erikseen. Edellisen ostamani auton mukana tuli kaksi sarjaa renkaita, joista toiset olivat lähes käyttämättömät kesärenkaat. Niiden arvo vanteineen oli jo melkein puolet koko auton (1000 euroa) arvosta. Toiset talvirenkaatkin olivat vielä aivan ajettavat.

Jos on omistanut tietyn merkkisen ja mallisen auton, ja sen jäljiltä on jäänyt ylimääräisiä renkaita, näillä renkailla on tietty merkitys, kun mietitään seuraavan auton ostamista. Jos on paljon tiettyyn autoon sopivia renkaita, kannattaa ehkä osaa auto, jossa voi hyödyntää niitä – ellei yritä myydä renkaita esimerkiksi huuto netissä.

Edellä mainittua "toista" autoa, johon päätymisen osittain ratkaisi juuri rengaskysymys, pidän tavallaan ykkösautonani. Siinä ei ole tupakoitu. Se on siistimpi ja raikkaampia ja paremmin pidetty. Sen historia on vähemmän hämärä, eli omistajana on ollut yksi suku tyyliin isältä pojalle ja pojalta veljenpojalle, jos nyt oikein muistan. Yritän saada auton säilymään mahdollisimman pitkään.

http://kuvapilvi.fi/k/yI7i.jpg

Pikavastaus

Varoitus: tähän aiheeseen ei ole vastattu yli 356 päivään.
Jollet ole varma, että haluat vastata juuri tähän, harkitse uuden aiheen aloittamista.

Huomioi: tämä viesti näytetään vasta, kun valvoja on sen hyväksynyt.

Nimi:
Sähköposti:
Varmistus:
Ole hyvä ja jätä tämä laatikko tyhjäksi:

Oikotiet: paina ALT+S lähettääksesi viestin tai ALT+P esikatsellaksesi sitä