Lapsuus

[Tiistai]

S:

Lapsilta vaaditaan yhä aikaisemmin vastuuta, eikä hänen anneta olla rauhassa lapsi.

Niin. Ja ympäristö, mediat, Mainonta yrittää saada lapset koukkuun- jos ei ole oikeita vaatteita et kuulu porukkaan. Jos ei ole naisellisia muotoja 12 v. tytöllä tai varjele poikaystävää  on jo .. ei ole sanoja mulla tuolle.

Olen jo kaksi kertaa hälyttänyt siskoni vahtimaan pojantyttärensä keskustelua facebookissa. Siellä flirtataan avoimesti kaverien kesken. Tämä tyttö on 10 vuotias! Yhteenkin viestiin oli tullut kymmeniä vastauksia, ihan siinä rajalla, mitä voi lukea ilman shokkia. Pussauskopit on siitä lievemmästä päästä.. voi suru. Niin lahjakas ja mukava tyttö, ja varsinkin vaarassa, koska äiti on thaimaalainen. Kaverit kuulemma ovat luokkakavereita ja samasta koulusta, mutta kuinka kauan?

[S]

Itse asiassa en lukenut tuota aloitukseen laitettua linkkiä ollenkaan, vaan esitin omat havaintoni asiasta. Ehkä kaikki olennainen tuli siitäkin huolimatta edellisessä viestissäni kerrottua. Ainakin minulla on tietty omakohtainen näkemys asiaan, kun olen lisäksi seurannut vuosikausia kasvavien lasten kehitystä ympärilläni, joten tästä aiheesta on ehkä jotain vielä sanottavaa.

- Todettakoon tässä että lapsille & nuorille asetetaan nykyisin jo medioidenkin edesauttamina kohtuuttomassa määrin erilaisia ulkonäköpaineita, yms. sukupuoleen sidottuja roolimalleja; joita kuuluisi noudattaa, jos haluaa olla sosiaalisessa mielessä hyväksytty kaveriporukassa. Tämä jos mikä taas aiheuttaa omaa identiteettiään hakevassa nuoressa mielessä ristiriitaisia tuntemuksia, jopa masennusoireita.

- Valitettavasti olen myös pistänyt merkille, että varsinainen lapsuus on joillakin jäänyt pahasti väliin. Heillä onkin sitten monesti erilaisia psyykkisiä ongelmia taakkanaan, aina aikuisiälle asti. Kun taas ne, jotka ovat eläneet pakottamattoman lapsuuden terveessä yhdessäolon ilmapiirissä - toteuttamalla itseään rakentavassa mielessä vapaasti, niin heillä on ollut paremmat edellytykset kasvaa tasapainoisiksi vastuuta ottaviksi aikuisiksi.

[Paha setä]

... liian varhain viedään vieraiden usein kehnoon hoitoon.. Joo. Minuakin vietiin päiväkotiin harva se päivä.

"...liian varhain pakotetaan oppimaan asioita, joihin he eivät ole vielä valmiita." Minullakin peruskoulussa tuotti vaikeuksia oppia tavaamaan kun osasin jo ekalle mennessä sujuvasti lukea.

"...Vapaa-aika menee pelien parissa..."  Shakin, lätkän ja jalkapallon kanssa tuhraaminen onkin synnillistä

"...television ja MTV:n varsinkin jos kasvaa kaupunkiympäristössä". Katsooko joku vielä televisiota? Mtv muuten näkyy myös pöndelandiassa mistä junttipaakut ovat innoissaan. Varsinkin kun tietävät saavansa päivittäisen popin, pornon, säätiedot ja uutisannnin näpppärästi netistä. Ihan niinkuin kaupunkilaisetkin saavat.

"Eikä maaseudallakaan voi elää yhtä huolettomasti kuin ennen." Ehkä ei. Tosin en tiedä miten huoledrttomasti ennen eletttiin. Ehkä se oli stressitöntä elämää kun ei tarvinnut miettiä muuta kuin että viekö kylvön halla tai haittaako heinäntekoa jatkuva sade. Tai hajoaako trakstori tai puimuri kesken sadonkorjuun vai iskeeekö hukkakaura tai jokin kiva kasvitauti. Kivaa stresssitöntä maalaiselämää ollut silloin joskus, mutta nykyaikana on vaan rankempaa toukohousun elämä kun on kaikkia rasittavia asioita kuten Eu-tukien ja sellasisten hakeminen jos ei niinkuin kirjallinen ilmaisu ole vahva laji: haitta se toki sitäkin jos pitää hakea katokorvauksia tai tuotantotukea. Tai että onko varaaa vaihtaa rattori uudempaan jokaa kolmas vuosi että saa poistot kirjanpitoon ajallaan. On se olkikuukkelin eläåmä vaan paljon vaikeampaa kuin joskus ennen, kun on sekin riski olemassa ainakin eläintiloilla että viherpiiperöt videpokameroinen iskevät salaa kuvaamaan miltä navetassa tuotantoeläimen elämä näytttää.

Itse asiassa en lukenut tuota aloitukseen laitettua linkkiä ollenkaan, vaan esitin omat havaintoni asiasta.

En muuten minäkään lukenut, mutta vastasin asiaan sen tarkemmin perehtymättä ihan vain naljailemisen ilosta. Ja siksikin että lapsilta saatetaan vaatia liikaa kun niitä roudataan päivähoitoon, komennetaan kouluun ja painostetaan ammattikoulutukseen vain sillä perusteella että pääsevät joskus töihin.

[risto]

.
Meidän vanhempien lapsuus oli sellainen että käytiin 4 vuotta kansakoulua ja 12 v lähdettiin aikuisten töihin. Jostain piti leipä lohjeta.

Ahvenanmaalla 100 v sitten pojat lähtivät naapurisaarille rengiksi 11v ja jäätiin sille tielle.

Eskimoilla ja intiaaneilla tuhottiin kulttuuri siten että lapset otettiin väkisin vanhempien luota täyshoitolaitoksiin saamaan  koulutusta 7 v lähtien. Lapset tapasivat vanhempiaan kesälomalla 1 kk ajan vuodessa.

[Tiistai]

En tiedä paljoa vanhempieni lapsuudesta, ainakaan itsensä kertomana   Mutta äitini jäi orvoksi 10 vuotiaana menetettyään oman äitinsä keuhkotaudille. Sai myöhemmin äitipuolen ja jotenkin tuntui, ettei välit olleet lämpimät vaikka äiti lähettikin meidät tytöt parina kesänä mummolaan toiselle paikkakunnalle kylään noin viikoksi. Mentiin bussilla yksin vaikka oltiin pieniä, mutta eihän maalla mitään tapahtunut silloin..
Isä oli lahjakas kansakoulutodistuksesta päätellen, kymppi matikassa,  mutta kun ei ollut vielä silloin oppikoulua lähellä niin ei voinut jatkaa.  Ammattikoulun kävi ja sodasta palattuaan vielä kävi kursseilla..

Niin, tulin tähän ketjuun kun Kalevassa on ihana kuvakooste vanhan maatalon muodonmuutoksesta!!
Kun palasimme Pohjanmaalle Kaarinasta isä osti juuri tuollaisen talon. Ei ollut edes sähköjä, ne vedettiin kohta ja aina pelättiin ukonilmoja sähkölinjan päässä ja mentiin saunakamariin odottamaan. Laitettiin uudet ikkunat, katto ja ulkoseinät..  silloin astuin laudapäässä olevaan naulaan ja se tuli melkein sivulta läpi   .. olin 8 vuotias, näitä lapsuuden muistoja.  Myöhemmin saatiin jopa vesijohto ihan omasta metsälähteestä, sellaista ei ole edes Suokkiksella

Käykää katsomassa kuvia
http://www.kaleva.fi/index.cfm?m=alasivu&osio=koti&p=galleria&g=6648
ennen
nyt

[AveLazio]

Tosi hyviä viestejä edellä. Ja tärkeitä

Minä en koskaan ole tuntenut ketään, jolla olisi ollut onnellinen lapsuus...

[Tiistai]

Kun ajattelee tuota, en minäkään.. ainakaan kukaan ei ole niin sanonut.

Onkohan se niin, että aikuiseksi kasvaminen on niin vakava ja vaikea asia, että kaikille siitä jää jonkinlainen trauma, tai traumanpoikanen. Ei minullakaan ollut niin ruusuinen lapsuus, kuin alussa kirjoitin, ei ollut. On niin paljon asioita, jotka siihen vaikuttavat..

Ja joskus ihmettelee, miten esim. kaunis nainen ei ole tyytyväinen ulkonäköönsä.. muistin juuri yhden. Todella luonnonkaunis 19 v saksal. entinen naapurin tyttö Anja. Ihmiset pysähtyivät melkein tuijottamaan, kuvankaunis ilman meikkiäkin ja on sanottava, ettei ole toista RL eteen sattunut.  Mutta hänen mielestään sääret tarvitsivat hoitoa selluliitin takia, jotain, mitä minä en olisi nähnyt edes suurennuslasilla..hän kävi meillä kerran 2 viikon lomalla. 
Mutta kotiolot eivät hänelläkään olleet ruusuiset, vanhemmat riitelivät jatkuvasti ja syyn annoin enemmän nipottavalle äidille, isä oli enemmän sielunsukulaissorttia. Myöhemmin kuulemma erosivat.

[risto]

Minä en koskaan ole tuntenut ketään, jolla olisi ollut onnellinen lapsuus...

toi on noita raflaavia tokaisuja, joilla syntyy muka keskustelua.

Tunnen onnellisia perheitä ja lapsuuksia vaikka millä mitalla.


Mikä se sellainen "onnellinen lapsuus" sitten on? Kirmailee kukkakedolla seppele päässä? Totta kai lapsuus on silloin onneton koska kukkaketoja on vain 1 kuukausi vuodessa. 11 kuukauteen ei olisi mitään tekemistä?

Onko parempi että saa aina joululahjoja? No entä 364 päivää kun ei ole jouluaatto?

Kukahan sen onnen määrittelee?. Sanotaan nyt tämmönen tapaus kun varastettiin dynamiittia. Hienoin ja ihan onnellinen 20 sekunnin hetki tuli kun laitettiin joella kahden jääkerroksen väliin dynamiittia. Jäästä nousi ison kuusen korkuinen patsas vettä ja sohjoa. Se oli kaunis vastavalossa. Se kantaa vieläkin hienona lapsuuden muistona.

[AveLazio]

Kaunis muisto, Rrrape. Kyllä minullakin noita yksittäisiä on.

Mutta valehtelet, kun sanot tuntevasi onnellisia lapsuuksia ja perheitä.

Maailma on viidakko, ei huvipuisto.

[Paha setä]

lapsuushan on oikeastaan aina onnellinen siinä mielessä, että kaikki on uutta tuoretta ja kiinnostavaa. Metsässä käyminenkin on pieni seikkailu ja maailma on oikeasti jännittävä ja mielenkiintoinen paikka.

Näin nelikymppisestä maailma on jo aika tylsä paikka jossa ei juurikaan mitään kiehtovaa ole. Onneksi se muuttuu sitten vanhempana sellaiseksi että voi olla ylpeä siitä että pääsi pytylle eikä tehnyt housuihin. Yllätyksellisyyttäkin tulee enemmän kun huomaa että tekohampaat ovat kuivauskaapissa, että ilmankos niitä ei ole pariin viikkoon löytynytkään.