Uutiset:

Outomaa on outo maa.

Mobiili päämenu

Lapsuus

Aloittaja Tiistai, 26.09.11 - klo:13:20

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 15 Vieraat katselee tätä aihetta.

S

Jos ajatukseni lukee tarkemmin niin tuossa viestissäni todellakin sanotaan selvästi, ettei temperamenttia niinkään voi muuttaa, vaan siihen on mahdollista vaikuttaa omalla käytäytymisellään sekä suhtautumisellaan.

- Mutta kaiketi itse asia varmasti tuli selväksi; sillä tosiaankin ihminen voi muokata & hallita käytöstään, jos siihen vain löytyy sisäistä tahdonvoimaa, tai muut ympäristölliset edellytykset täyttyvät.

- Helppoa se ei todellakaan ole. Siihen tarvitaan niin vahvaa motivaatioita kuin haluakin hillitä mm. tunne-elämänsä impulsseja. Kontrollikyvyn kehittäminen on ainakin yksi avain itsensä hallintaan.
- Tiedon jyvät versovat viisautta -

Aprilli

#61
Taidetaan sitten lukea toistemme viestejä jotenkin silmät killissä, koska minä taas haluan vakuuttaa, ettei synnynnäiseen temperamenttiin
tai sen laatuun voi millään tavalla vaikuttaa, ainoastaan siitä johtuvaan käytökseen.

Temperamentti liittyy kuitenkin yksilön synnynnäiseen hermojärjestelmään, joka ei ole tahdonalaisesti muutettavissa.

Ehkä pitkälle kehittyneet joogit kykenevät siihen, muttei ainakaan tavallinen pulliainen.
Päihteet ja lääkkeet voivat kylläkin aiheuttaa pysyviäkin muutoksia hermostoon, muttei kai sitten niinkään tahdonalaisesti.

S

#62
Itse taas olen vahvasti sitä mieltä, että temperamentti on yksilölle tyypillistä reagoimista, johon voi persoonallisuuspiirteiden ohella nimenomaan vaikuttaa käyttäytymisen hallinnan kautta. Vaikka temperamentti on kiistämättä pysyvä yksilön geneettinen biologinen ominaispiirre, niin mm. mielenhallinnan taidon omaava yksilö on tietyissä olosuhteissa kykenevä kontrolloimaan temperamenttinsa piirteitä.  

- En siis edelleenkään väittänyt, että temperamentti on tahdonlaisesti muutettavissa muuksi kuin mitä se on; vaan että siihen voi omalla reagoinnillaan vaikuttaa - eli sen ilmenemismuotoja voi tietyssä mielessä hallita. Ehkä tämä asia ei näissä puitteissa ylimääräisillä jatkoselvitelyilläkään sen valmiimmaksi muutu?!  
- Tiedon jyvät versovat viisautta -

Aprilli

No ei muutu niin ei muutu, haitanneeko.

Ainakin aiheen alkuperään voidaan palata, siihen lapsuuteen.
Etenkin kun ei kohta muuta edes muista.

Mutta niin pitkää tarinaa taas siitä vois tulla, että jätän myöhempään ajankohtaan.

Paitsi se yks juttu. Koulussa.

Oltiin 8v ja korvantaukset märkinä koko porukalla. Kunnes tapahtui se suuri väärys ja epäoikeudenmukaisuus!
Opettajan piti lähteä käymään kansliassa kesken tunnin ja vanha rouva (niin kai ne kaikki silloin oli vanhoja) määräsi
lempioppilaansa vahtimaan luokkaa sinne eteen, ohjeistuksella: "Kaikkien pitää olla sillä aikaa hiljaa kun käväisen poissa.
Oppilas E mainitsee jokaisen nimen, joka sillä aikaa puhuu ja seurauksena on jälki-istunto"

Jotkut pojista jopa uskaltautuivat kuiskailemaan keskenään ja oppilas E ilmoitti että he ovat syyllisiä.
Minä ja mun kaveri emme oikeasti puhuneet, mutta kaveri antoi suunliikkeillä tiedon, että E teki väärin. Ja minä siihen suuta pyörittämään
vastaukseksi että joo, niin tekiki.
Oppilas E ilmoitti heti että myös Aprilli kaverinsa kanssa on syyllinen.

Ja kun opettaja tuli takaisin, oli syyllisiksi nimettyjä kaikkiaan seitsemän ja voi voi kohtalon tuomaa.
Yritettiin kiljuen ja kurkku suorana huutaa, ettei oikeasti kukaan muu ollut luokassa puhunut kuin E, muttei auttanut asiaa.

Jälkkäriin jouduttiin jäämään koko porukka.
Voi sitä itkun tuherrusta ja häpeää.
Kotonakin tuli vielä arestia lisäksi, kun se jälki-istuntolappukin oli koulutuliaisina.

Siitäkö alkoi pikkuisen Aprillin kapina vääriä kuninkaita vastaan, tai ainakin epäkelpoja auktoriteettejä kohtaan?
Lapsikapina.

THL tiedottaa

#64
Mielenkiintoinen kirjoitus, Aprilli!
Kommentoin sitä myöhemmin, nyt kommentoin S:n edellisiä viestejä tällä pläjäyksellä:

------------------------

http://www.tieteessatapahtuu.fi/011/luonto.htm

Onko luonto oikeudenmukainen? Synnynnäinen temperamentti ja stressinsietokyky

Liisa Keltikangas-Järvinen, Katri Räikkönen, Sampsa Puttonen

Temperamentilla tarkoitetaan ihmiselle tyypillistä yksilöllistä käyttäytymis- tai reagoimistyyliä, joka erottaa hänet muista. Temperamentti kertoo, kuinka ihminen tekee sen, mitä hän tekee, ei sitä, mitä ihminen tekee, eikä sitä, miksi hän tekee. Kun kuvailemme ihmistä, puhumme usein temperamenttipiirteistä, koska temperamentti on paitsi yksilöllinen, "erottaa ihmisen muista", niin ulospäin näkyvä ja helposti havainnoitavissa oleva. Emme tiedä, miksi ihminen on huonolla tuulella, mutta voimme helposti havaita, millä tavalla hän sen osoittaa.

Temperamenttipiirteitä ovat esimerkiksi aktiivisuus, ennen kaikkea motorinen aktiivisuus, sosiaalisuus, jolla tarkoitetaan kiinnostusta muita ihmisiä kohtaan, taipumus mielipahaan ja ärtyvyyteen, joustavuus uusissa tilanteissa, sopeutumisen vaikeus tai helppous, keskittymiskyky tai enemmänkin tapa keskittyä asioihin, rytmisyys, jolla tarkoitetaan unirytmiä ja fysiologisten toimintojen rytmiä, tapaa puhua, syödä ja liikkua.

Temperamentti on pysyvä ominaisuus.

--------------------------

Näin se vain on, jokaisella meistä, eikä meistä kukaan voi sitä miksikään muuttaa. Eikä hallita, koska temperamentti on täysin meidän hallintakykymme ulkopuolella, saavuttamattomissa. Vain temperamenttimme jälkitiloja, sitä mitä kunkin temperamentti aiheuttaa, me voimme hallita.


Tässä vielä vähän lisää luettavaa (linkissä kerrotaan yksityiskohdittain, mitä ihmettä se temperamentti tarkoittaa, mitä kaikkea se määrittää meissä):

http://ltiilika.blogs.fi/2006/09/13/luettua_temperamentti_ja_kouolumenestys_~1121745/




Ei noista muiden puheista kannata välittää.

risto

.
Esim isäni pystyi salaamaan temperamenttinsa yleensä 2 tuntia. Tiukan paikan tullen 2 päivää.
Sitten oli pakko paljastaa itsensä. Loppu ei ole julkaisukelpoista.

S

#66
Korostan edelleen että temperamenttia ei voi muuksi muuttaa, mutta temperamenttipiirteiden hallitseminen, sekä niiden hillitseminen on kuitenkin mahdollista. Joiltakin se onnistuu paremmin kuin toisilta. Toki lapsilla se on vahvempien impulssien johdosta vaikeampaa kuin aikuisilla, jotka taas yleensä kykenevät siihen paremman itsehillinnän & keskittymiskykynsä vuoksi. Myös yksilön elämänkokemuksilla on tässä suuri merkitys.

- Jokainen siis reagoi asioihin omalla tavallaan, kokemalla ne yksilöllisten luonteenominaisuuksien kautta eri tavoin. Myöskin yksilölliset luonteenpiirteiden erot ihmisten kesken ovat vaihtelevia. Juuri tuosta tunnetilojen hallinnasta, sekä niiden seuraamuksista tässä on ollut nimenomaan koko ajan kysymys. Mutta väärinymmärrys on viestistä toiseen ollut syystä tai toisesta mitä ilmeisin. On puhuttu tavallaan ristiin, eikä olla tajuttu asioiden todellisia syy-yhteyksiä.

- Ei tässä varmasti tarvitse tämän enempää selvittää asioiden oikeata laitaa. Eikä tähän mitään linkattuja artikkeleitakaan enää avuksi tarvita. Kyllä nämä psykologian perusjutut ovat selvillä ainakin täällä päässä ilman mitään lisäselvityksiä!
- Tiedon jyvät versovat viisautta -

Aprilli

#67
Olen pahoillani Rrrape, jos sinulla on sellaista ollut.
Mikäli ei ole ollut, siitä huolimatta.

Sydämen kirkas rakkauden säie seuratkoon sinua tähden lailla.

Itketään yhdessä.
Tai voidaan vaikka nauraakin.


AveLazio

Älä vittuile Tiistalle, nössö rape. Tai tulen käymään, puhumaan.
At a narrow passage there's no brother, no friend

Pikavastaus

Varoitus: tähän aiheeseen ei ole vastattu yli 356 päivään.
Jollet ole varma, että haluat vastata juuri tähän, harkitse uuden aiheen aloittamista.

Huomioi: tämä viesti näytetään vasta, kun valvoja on sen hyväksynyt.

Nimi:
Sähköposti:
Varmistus:
Ole hyvä ja jätä tämä laatikko tyhjäksi:

Oikotiet: paina ALT+S lähettääksesi viestin tai ALT+P esikatsellaksesi sitä