"Joulupukki matkaan jo käy.. " + Joulukalenteri

[AveLazio]

Hyvä, ylläpitäjä!

[Tiistai]

Minä lapsenmielinen tykkään avata luukkuja..  vaikka porukka yrittää tehdä tästä foorumista tunkion.. sinne päin toissapäivän luukkukin oli  


Luukku 7

Yksi surullisimpia asioita, joita muistaa lapsuuden joulutarinoista on Hans Christian Andersenin tulitikkutyttö. Luin niitä itse kahden luokkahuoneen kansakoulun kirjastosta. Rajatonta empatiaa ehkä siksikin, kun tiesi, miltä tuntuu menna 2 km jalan köuluun talvella, joka talvi ainakin kerran mittari putosi alle 40 asteen..

[Patu]

Mikä ihmeen "toissapäivän luukku"? Siis 5.12.
Ethän sinä edes avannut sitä.
Ei uskota että se oli tunkio.

Tunkionhoitaja tarvitsee tällaisen:

Jos olet kiltti Joulupukki saattaa tuoda.

[Tiistai]

Olen liiankin kiltti ylläpitäjä-
Luin sadun netistä uudelleen, sehän on vielä surullisempi kuin muistan  

Pieni tulitikkutyttö    

Oli kauhean kylmä; satoi lunta ja ilma alkoi hämärtää; olikin vuoden viimeinen ilta, uudenvuoden aatto. Pakkasessa ja pimeässä asteli kadulla pieni, köyhä tyttö paljain päin, paljain jaloin.

Olihan hänellä ollut tohvelit jalassa, kun hän lähti kotoa, mutta siitä ei ollut suurta apua! tohvelit olivat kovin suuret, hänen äitinsä oli viimeksi käyttänyt niitä, niin isot ne olivat, ja rientäessään kadun poikki kahden kiitävän vaunun tieltä, oli tyttö pudottanut ne; toista tohvelia ei löytynyt mistään, toisen otti joku poika; hän sanoi että hän joskus käyttää tohvelia kehtona, kun itse saa lapsia.

Pieni tyttö taivalsi eteenpäin paljain, hentoisin jaloin, jotka vilusta olivat ihan sinipunertavat; vanhassa esiliinassa oli hänellä paljon tulitikkuja ja kädessä hän piteli yhtä punttia; kukaan ei koko päivänä ollut ostanut häneltä! kukaan ei ollut antanut hänelle ainoaa roposta; nälissään, viluissaan käveli pieni raukka katua. Kurjan näköinen hän oli! Lumihiutaleet putoelivat hänen pitkiin, keltaisiin hiuksiinsa, jotka niin herttaisesti kähertyivät niskassa, mutta kauneuttaan tyttö todella ei ajatellut. Kaikista ikkunoista loistivat kynttilät ja koko kadulla tuntui suloinen hanhenpaistinhaju; olihan uudenvuoden aatto, sitä tyttö ajatteli.

Nurkkaan kahden talon väliin, joista toinen ulottui kauvemma kadulle kuin toinen, hän lyyhistyi istumaan; pienet jalat oli hän vetänyt allensa, mutta häntä paleli entistä enemmän ja kotiin ei hän uskaltanut mennä, sillä eihän hän ollut myynyt yhtään tulitikkuja, eihän hän ollut saanut ainoaa killinkiä, isä olisi lyönyt häntä ja kylmähän oli kotonakin; ei ollut kuin katto pään päällä, sillä tuuli puhalsi huoneeseen, vaikka pahimpia läpejä oli koetettu paikata oljilla ja rääsyillä. Hänen pienet kätensä olivat miltei kangistuneet kylmästä. Oi, pieni tulitikku tekisi niin hyvää! Kunhan vaan uskaltaisi ottaa yhdenkin puntista, raapaista seinään ja lämmittää käsiä! Hän otti yhden, ritsis! Kuinka se risahti ja syttyi! Se paloi lämpöisenä, kirkkaana liekkinä, niinkuin pieni kynttilä, kun hän piteli kättään sen ympärillä; siinä oli kummallinen tuli; pieni tyttö luuli istuvansa suuren rautauunin edessä, jossa oli messinkihelat ja messinkireunus; tuli paloi niin kauniina ja lämmitti niin suloisesti; olipa se suloista! --Pieni tyttö oikaisi jo jalkansa lämmittääkseen niitäkin, --samassa sammui liekki. Uuni hävisi, --hänen kädessään oli pieni palanen palanutta tulitikkua.

Hän raapaisi uuden tikun, se paloi, se loisti, ja kun valo lankesi muuriin, kävi se läpikuultavaksi kuin harso; hän katseli huoneeseen, jossa pöytä oli katettu häikäisevän valkoisella liinalla ja hienoilla porsliniastioilla, koreasti höyrysi luumuilla ja omenoilla täytetty, paistettu hanhi; kävi vielä niinkin hauskasti, että hanhi hyppäsi alas vadilta, kammersi, kahveli ja veitsi selässään, pitkin lattiaa ja tuli suoraa päätä köyhän tytön luo; samassa sammui tulitikku eikä näkynyt muuta kuin paksu, kylmä muuri.

Tyttö sytytti uuden tikun. Hän istui mitä ihanimman joulukuusen alla; se oli vielä suurempi ja vielä enemmän koristettu kuin se, jonka hän lasioven läpi viime jouluna oli nähnyt rikkaalla kauppiaalla; tuhansia kynttelejä paloi vihreillä oksilla ja kirjavat kuvat, samallaiset kuin ne jotka koristivat puotien ikkunoita, katselivat häneen. Pienokainen ojensi molemmat kätensä ilmaan --samassa sammui tulitikku; tuhannet joulukynttilät nousivat korkeammalle ja korkeammalle, hän huomasi, että ne nyt olivat kirkkaita tähtiä, yksi putosi ja piirsi pitkän tulikaaren taivaalle.

,,Nyt joku kuolee!" sanoi pieni tyttönen, sillä vanha mummo, ainoa joka oli ollut hänelle hyvä ja joka nyt oli kuollut, oli sanonut: kun tähti putoaa, menee sielu ylös Jumalan luo.

Tyttö raapaisi taaskin tulitikulla muuriin, se levitti valoa ympärille ja keskellä valoa seisoi vanha mummo kirkkaana ja loistavana, lempeänä ja rakastavaisena.
,,Mummo!" huusi tyttönen, ,,voi, ota minut mukaasi ! minä tiedän että sinä olet poissa kun tulitikku sammuu, poissa kuten lämmin uuni, kaunis hanhenpaisti ja suuri, ihana joulupuu!" ja tyttö raapaisi kiireesti tulta kaikkiin tulitikkuihin, mitä puntissa oli, hän tahtoi pitää kiinni mummosta; ja tulitikut loistivat kirkkaammin kuin kirkas päivä. Mummo ei ikinä ennen ollut näyttänyt niin suurelta ja kauniilta; hän nosti pienen tytön käsivarrelleen ja ilossa ja loistossa lensivät he korkealle, korkealle; eikä siellä ollut kylmää eikä nälkää eikä tuskaa, --he olivat Jumalan luona.

Mutta aamulla istui nurkassa talon seinustalla pieni, punaposkinen tyttö, hymy huulilla --kuolleena, paleltuneena vanhan vuoden viimeisenä iltana. Uudenvuoden aamu valkeni pienelle vainajalle, joka istui tulitikut helmassa; yksi puntti oli miltei loppuun poltettu. Hän on koettanut lämmitellä, sanoivat ihmiset; ei kukaan tietänyt mitä ihanuuksia hän oli nähnyt, missä loistossa hän ja vanha mummo olivat astuneet uudenvuoden iloon.

[risto]

.
Nyt tulee ihan surulliseksi!

Kyllä nykyinen versio Helsingin kaduilla on semmonen että romanian  romaani myy tulitikkuja.
Hyväsydäminen kaivaa lompsan esiin.
Taskuvaras seuraaa läheltä ja käy hoitamassa loput lompsasta.

Sen mukaan mennään nyt.

Eräs toimittaja testasi itse, kummalla tienaa paremmin, kerääjämällä vai katusoitolla.

Venäläisiä ammattimuusikkoja on ollut Helsingin kaduilla aika paljon.
Kun keräjäläinen vapisutti kättään maassa istuen, hän sai ihan hyvän päiväansion.
Soittajilla tienesti jäi pieneksi.

[Patu]

Perskutirallaa, minä en pidä tuollaisista saduista.

Maailma ja ihmiset on menneet sellaiseksi ettei muka irl löydy mitään koskettavaa. Elämä on tympeää pönötystä. Sitten hätiin toimitetaan herkistelypakkaus, satu. Sen lukemisen jälkeen ollaan niin maar perkuleen herkistyneitä, autuaita, hyviä ja tuntevia ihmisiä. Maailman hätä voidaan unohtaa. Kukaan ei ole syyllinen mihinkään.
Ja Jumala tietty, ei sekään tee mitään. Sitä pitää vaan rakastaa.

Jenkit tekee noista filmejä kun kukaan ei enää viitsi lukea. Britit on hyviä myös.

En erehdy sanomaan mitä maailman hädälle pitää tehdä. En erehdy sanomaan pitääkö keskittää voimansa Somalian nälänhätään vai Pohjois-Korean kurjuuteen. Kummasta media elämöi? Kumpaan Joulupukki käy?

Tiistaille: ei mitenkään henkilökohtaista. Saat potkia pihalle.

[Tiistai]

En ottanut henkilökohtaisesti, tietenkään. Itse ajattelen ihan samoin, Miksi tämä kurjuus pitkin maailmaa?

Nälähädät, kurjuus, maanjäristykset, ne eivät kosketa enää kuin ennen, koska olen rokottanut itseni siten, että ne ovat vain summa lukemattomia yksityiskohtaloita. Kaikkien pitää joskus kuolla.. mutta näin vasta ihan viime vuosina.

Pari päivää sitten oli telkkarissa juttua noin 10 v. tytöstä Afrikassa, en ehtinyt näkemään mikä maa. Hän hoiti yksin kuolemansairasta AIDSiä sairastavaa äitiään. Tekee sen kuulemma mielellään ja siivoa, jos makuulla oleva äiti voi pahoin ja oksentaa. Mutta kaikkein surullisinta siinä oli tytön sanat ihan vakavalla ilmeellä, että kun äiti kohta kuolee hän haluaa samaan hautaan äitinsä kanssa.. siis heti  

Ja kaikkein raivostuttavinta näiden afrikkalaisten kurjuudessa on miesten välinpitämättömyys, moraalittomuus. Tämänkin tytön isä oli jo maan alla. Pääasia että "saa", siis ottaa seurauksista viis. Joissakin Afrikan maissa valtosa ilotytöistä on HIV-positiivisia, mutta asiakkaista ei ole puutetta.  Evoluutio on tuhoamassa koko maanosaa..  näinkö Jumala toimii  .. ovatko sama asia, siinä filosofiaa amatöörille tarpeeksi.

Sivuhuomautus: kaikki nämä tarinat ovat joulun alla aktuelleja, kun kerätään melkein kaikilla tv-kanavilla rahaa hyväntekeväisyyteen. On koko illan kestäviä live show:ja, paljon julkkisvieraita ym.  Avoimeksi jään, paljonko tämäkin pikkutyttö siitä hyötyy..

[risto]

.
Ei saatana. Että joulu on sitä varten että aletaan murehti 2 miljardin köyhää maapallolla.

Minua kyllä hirvittää enemmän tämän foorumin jäsenet. Puolet parhaillaan ryyppää itseään kuoliaaksi. Mutta en minä niille mitään kerää. Kuolkoot perkeleet.

[risto]

.
Ja sitten nämä keräykset



lasten syöpähoitoon, talvisodan veteraaneille, lottajärjestölle, nuorten huumevalistukseen.

Yhteistä näille on että kerääjä on pitänyt 90% rahoista.

Lotilla on kartanoita ja  museoita. Montako euroa lotat ovat saaneet. Ei varmaan mitään.

Harva keräys pääsee siihen että 50% tilitetään sinne mitä mainostetaan.

Suomessa on hyvä sosiaalihuolto.  Näillä keräysrahoilla on luotu työpaikkoja leionsklubin jäsen rouville. Ruotsinkiliset ovat erikoistuneet pyörittämään tätä hyväntekeväisyysrulettia.
Maksaa nin helvetisti organisaation ylläpito.

.just oli ohjelma kuinka "asunnottomille asuntoja" -järjestö saa Raylta miljoonia vuosittain.
Määrätyn ajan kuluessa asunnot muuttuvat organisaation omaisuudeksi. Sisällä asuu ihan tavallisia työssä käyviä ihmisiä. -- - äh, puh, äh.

Näitä on paljastunut viime aikoina kuin ennen pontikkatehtaita.


.

[risto]

.
Tsunamin uhrit

muistellaan nyt

Thaimaan tsunamissa tuli romua.
Eräs  saksalainen sukeltajaharrastaja halusi myös auttaa uhreja. Hän keräsi 6  mil euroa ja teki sitten hotellin sellaiselle rannalle missä ei ollut mitään vahinkoa.  totta kai, hotelli pitää olla kirkkaan veden äärellä koska se oli tarkoitettu sukellusta harrastaville.

Dominikaanisessa tasavallassa oli äsken maajäristys ja pääkaupunki tuhoutui pahasti.
Amerikkalainen avustusjärjestö alkoi ryöstää lapsia ja yritti viedä heitä maasta vastoin lasten ja vanhempien lupaa..

Hyvää joulua. Älkää hitossa lihoko. Muistakaa nälkäisiä intilalaisia. Jos siellä ansaitsee yli 38 senttiä päivässä, jää ilman valtion apuja ja ilman ruoka-apua.