Maailmantalouden näkymät

[risto]

.
On kuultu positiivisia viestejä maailmantaloudesta....mutta missä mennään

Kuva on tehty erilaisten talouden indikaattorien perusteella. Kuvasta ainakin näkyy että syvälltä on oltu.

Mikähän analyytikko se nyt oli, kun sanoi että laman jälkeen on turha odottaa henkilöiden elintason kasvua, koska kasvun hedelmät syödään etukäteen lainaa ottamalla.

[risto]

.
Tämän päivän uutinen USA:n työttömyydestä. Tällä hetkellä 8,3% ja se on paras  lukema 3 vuoteen.
Kuviosta kuitenkin näkyy että kehitys on nykivää ja jankkaa enemmän vaakaa kuin kohti koillista.
http://flaglerlive.com/33863/unemployment-jan-2012

On myös ennustettu että Suomen talouden kehitys ottaisi pohjat tänä keväänä. Riippuu sitten, alkaako maailman talouden kysyntä työllistämään Suomen teollisuutta ja vientiä.

USA:n työttömyys on paras indikaattori blobaaliin kulutukseen koska USA:n tuotanto on 30% koko maailman tuotannosta.

[THL tiedottaa]

Kiina oli ennen teollista vallankumousta maailman suurin yksittäinen talous. Se on jälleen nousemassa maailman suurimmaksi, arviot siitä milloin tämä tapahtuu vaihtelevat, mutta jokaisen varteenotettavan arvion mukaan Kiina on maailman suurin talous viimeistään vuonna 2030.

Toinen suuri tekijä, Intia, nousee taloudeltaan hieman hitaammin kuin Kiina, mutta esimerkiksi väestön lisäys on Intiassa voimakkaampaa kuin Kiinassa.

USA:n talouden merkitys on hiipunut viimeisten vuosikymmenten aikana juuri Aasian nousun vuoksi. Tämä kehitystrendi näkyy esimerkiksi Suomen osalta siten, että investointimme USA:aan ovat supistuneet, mutta nousseet Aasian maihin.

Afrikka on toistaiseksi arvoitus: sillä on raaka-aine- ja väestöpotentiaalia, mutta yhteiskuntien organisoituminen edelleen alkeellista. Myös moninaiset konfliktit vaivaavat miltei koko Afrikkaa.

Kiinan talouskehitys (mikäli maailmalta kantautuvat tiedot pitävät paikkansa) on hiipumaan päin. Onko se tilapäinen ilmiö ja miten paljon siinä vaikuttaa USA:n ja Euroopan kokema syvä lama ja hidas toipuminen vuoden 2009 kuopasta?

Joka tapauksessa USA on velkaa roppakaupalla, ja ennen kaikkea Kiinaan. Kiinasta onkin tullut monessa merkityksessä ratkaisija maailman talouden suhteen. Myös ympäristön pilaajana Kiina on merkittävässä asemassa.

[risto]

.
Saapi nähä miten USA.n käy.

Viime lama USA:ssa syntyi siitä että 80% Aasian ja Kiinan talouden voitoista ajautuu USA:n sijoitusmarkkinoille.
USA:n sijoittajat ja pankit kylpevät rahassa. Rahaa tyrkytetään ja USA elää velaksi. Se puolestaan nostaa hintoja ja ajaa tuotantoa pois kilpailusta.

Suomella on sama ongelma. Korkeaa elintasoa (lue hintatasoa)  pidetään yllä lainarahalla eikä anneta raakojen realiteettien huolehtia kilpailukyvystä.

Hui halvattu. Tänä aamuna TeeVeessä demareiden varapuheenjohtaja julisti että nyt pitäisi luoda työpaikkoja eikä säästää. Luoda työpaikkoja ihan tosta noin vaan.

Nykyisissä firmoissa on työpaikkoja mutta kun myynti ei vedä.

Kukaan ei voi olla noin tyhmä. Näillä jutuilla tehdään tietoista politiikkaa. Kun demerien pitää nylkeä milloin milläkin höylällä valtion budjettia, jonkun täytyy huolehtia köyhille suunnatusta propagandasta.

Kokoomukselta upea veto että antoivat lahtarihommat demareille keskellä pahinta lamaa..

Mites se demarien kannatus jaksaa....

.

[risto]

.
Eräs enti´sen Jugolaslavian kanslainen kertoi, että hänen kotikaupunkissaan venäläiset ostavat parhailta paikoilta arvokkaimmat vanhat kiinteistöt haltuunsa. Venäläiset vallottavat maat tällä tavalla.

Tuskin nyt sentään.

Kiinteistöbisnes on hyvä tapa sijoittaa voittoarahoja maailmalle. Niin ovat tehneet muutkin öljyvaltiot kuten arabit ja norjalaiset.  Jos ei ole kovin selvillä yleisestä bisneksestä, kiinteistöt ovat turvallinen sijoitus. Kiineitsö harvoin häviää taivaan tuuliin kuten firmat. Arvokkainta on yleensä tontti ja rakennusoikeus. Se ei katoa minnekään. Jos kiinteistö sijaitsee hyvällä bisnespaikalla, se on loistohomma sekin. Ja niin edelleen.

[karpalo]

Kiinteistöbisnes on hyvä tapa sijoittaa voittoarahoja maailmalle. Niin ovat tehneet muutkin öljyvaltiot kuten arabit ja norjalaiset.  Jos ei ole kovin selvillä yleisestä bisneksestä, kiinteistöt ovat turvallinen sijoitus. Kiineitsö harvoin häviää taivaan tuuliin kuten firmat. Arvokkainta on yleensä tontti ja rakennusoikeus. Se ei katoa minnekään. Jos kiinteistö sijaitsee hyvällä bisnespaikalla, se on loistohomma sekin. Ja niin edelleen.

Tuo on aivan totta, niillä kenellä on mahdollisuus, niin kannattaa, olen se tiedostanut omalla kohdallani jo pikkupoikana

Nyt on vain monella Suomessakin   niin, että kansaneläkkeen perusosalla ei kovin kummoisia kioskeja ostella, kun samalla  yrittää elää kituuttaa päivästä päivään..

[risto]

Nyt on vain monella Suomessakin   niin, että kansaneläkkeen perusosalla ei kovin kummoisia kioskeja ostella, kun samalla  yrittää elää kituuttaa päivästä päivään..

Pyrit siis kansankapitalismiin vai?

[karpalo]

Nyt on vain monella Suomessakin   niin, että kansaneläkkeen perusosalla ei kovin kummoisia kioskeja ostella, kun samalla  yrittää elää kituuttaa päivästä päivään..

Pyrit siis kansankapitalismiin vai?

En pyri kulirintamaan mukaan. Mutta totesin lakoonisesti, että sijoittaminen kiinteistöihin kannattaa, niillä kellä rahkeet riittää.

[risto]

.
vertailukohde oli kyllä surkea. Kansaneläkkeen lisäosa, että sillä ei osteta. Ihan uusi tieto että joku olisi edes yrittänyt?  - Meinaan että joku taso pitäisi olla.

[karpalo]

.
vertailukohde oli kyllä surkea. Kansaneläkkeen lisäosa, että sillä ei osteta. Ihan uusi tieto että joku olisi edes yrittänyt?  - Meinaan että joku taso pitäisi olla.

Olihan se surkea vertailukohde. Mutta tossakin olisi teoriassa mahdollisuus. Jos olisi edes pieni pääoma jossakin sukanvarressa ja saisi lainaa, niin hankkisi pienen asunnon vaikkapa Porin suunnasta, ovat halpoja siellä, laittaisi sen vuokralle, vuokratulolla maksaisi lainaa pois.

Tietenkin voisi olla, että pitäisi hankkia jotakin sivutuloja. Esim. sienenkeräilijä suppilovahveroita hyvästä paikastaa napsii vaikkapa 20 ltr päivässä myy ne pois ravintolaan tai torilla 4-6 €/ltr.

Kirpputoreilla pitävät ammattitrokarit myyntilooshejaan vuodesta toiseen maksamatta veroja myyntituotosta.

Täälläkin suunnalla on silloin tällöin SPR;n kirpputorilla ns. kassipäivä.

Silloin saa SPR:n muovikassiin sulloa niin paljon hyvää lasten, nuorten ja aikuisten vaatetavaraa. Kassillisen hinta on 5 ecua.  Viime lauantaina huomasimme eräänkin trokarin ostavan viisi kassillista. Hetken päästä on tavaraa hinnoteltuna toisessa kirppiksessä. Kyllähän toimelias ihminen, oli eläkeläinen tai ei, niin kyllä keksii. Pitää olla vain aktiviteettia.