Uutiset:

Outomaa on outo maa.

Mobiili päämenu

Uuden vuoden jatkokertomus

Aloittaja Tiistai, 04.01.08 - klo:16:42

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Outomaa

Tammikuussa, vuoden juuri käynnistyttyä, unohtui jotain semmosta, mikä olisi ollut tärkeää aloittaa heti tai viimeistään tänään. Nimittäin antamani lupaukset edellyttävät ennalta suunniteltua aikataulua, mikä tarvitsee ajantajua. Juuri sisalhamppuköydenpätkällä huonosti sitomani kaunis neitokainen kiemurteli vielä inhottavasti. Aloin olla hakkaamisesta väsynyt, halusin pitsaa voimistaakseni sieluani ja uupunutta ruumistani, joka alkoi osoittamaan suoliston tyhjenemisen oireita.

Raipatirallaa huusin pitserian lippalakkipojalle, joka katseli pelokkaasti rähjäistä luolaani, uskaltautuessaan ojentamaan lättyä likaisella kynnyksellä tarjoten punatulkun* silmän rassattavaksi. Kopeloin avuttomana kylpyhuoneen ovenkahvaa lähes varmana,että seuraavassa lätyssä olisi campylobakteeri, norovirus, rotavirus, influenssavirus, alkueläin tai syyhypunkki, puhumattakaan kamalasta hämähäkistä, jonka mulkosilmät näin kelluvan katkaravun pinnalla. Silti desifioin koko siivottoman pitsakuskin ja ruokailuvälineet kloriitilla kylpyammeessa. Olin valmis puhdistautumaan ruokapöydän alla olevassa pahvilaatikossa karboolihapolla ja mineraalitärpärpätillä, vaikka tiedän ettei siitä olisi apua.

Niinpä päätinkin, että tänään ryhdyn tutkimaan postilaatikkooni tulevia, tärkeitä poliisiraportteja sekä NATOn salaisiksi luokittelemia vakoiluasiakirjoja. Roskakorini alkoi rivosti irvistelemään pömpelin vain täyttyessä. Yritin samalla saada paloilmoittimen vaikenemaan. Lopulta onnistuin, upotettuani vasemman leipäjuustoista höyryävään upporasvakeittimeen samalla tökkäisten ohimennen sanallisesti Jeesusta, vedoten omaan asiantuntemattomuuteeni, sekä mielentilatutkimukseen, jossa minut määriteltiin edesvastuuttomaksi sekä syyntakeettomaksi. Yltiöpäisesti kurkottelin yläkaapista pippurisumutinta, mutta tökkäsin vahingossa päälle eilen "lainaamani" vibraattorin, joka olikin kyynärän mittainen. Kova, mutta ei vaarallinen exäni mielestä, joka aikanaan oli hankkinut sen kyllästyttyään oikeaan hikiseen kouraansa vatkaamisessa.

Kerrostalon yhtiökokouksessa "päättivät" hankkia yhteisen harrastetilan, jossa jokainen saattoi juoda vaikka itsetehtyä pontikkaa sekä vetää tötsyä kotiviljellystä hampusta. Taloyhtiössämme on kuitenkin monenkirjavaa hörhöasukasta, joten tunnen olevani kotitarvediileri ja kasvistoni tupruttelen mieluummin yksinäisyydessäni. Joskus vuosia sitten ollessani vankilassa paniikkikohtaus aiheutti klaustrofobisen kohtauksen.

Vartijat uhkailivat pampuillaan takapäätäni, joka oli äärirajoillaan isohko kirvelevä kun ylipappi temppelissä messuten siunasi minut tuskaisen initiaaation suoritukseen.
"Nothing in the world is ever completely wrong. Even a stopped clock is right twice a day."   — Paulo Coelho (Brida)

Aakku

Tammikuussa, vuoden juuri käynnistyttyä, unohtui jotain semmosta, mikä olisi ollut tärkeää aloittaa heti tai viimeistään tänään. Nimittäin antamani lupaukset edellyttävät ennalta suunniteltua aikataulua, mikä tarvitsee ajantajua. Juuri sisalhamppuköydenpätkällä huonosti sitomani kaunis neitokainen kiemurteli vielä inhottavasti. Aloin olla hakkaamisesta väsynyt, halusin pitsaa voimistaakseni sieluani ja uupunutta ruumistani, joka alkoi osoittamaan suoliston tyhjenemisen oireita.

Raipatirallaa huusin pitserian lippalakkipojalle, joka katseli pelokkaasti rähjäistä luolaani, uskaltautuessaan ojentamaan lättyä likaisella kynnyksellä tarjoten punatulkun* silmän rassattavaksi. Kopeloin avuttomana kylpyhuoneen ovenkahvaa lähes varmana,että seuraavassa lätyssä olisi campylobakteeri, norovirus, rotavirus, influenssavirus, alkueläin tai syyhypunkki, puhumattakaan kamalasta hämähäkistä, jonka mulkosilmät näin kelluvan katkaravun pinnalla. Silti desifioin koko siivottoman pitsakuskin ja ruokailuvälineet kloriitilla kylpyammeessa. Olin valmis puhdistautumaan ruokapöydän alla olevassa pahvilaatikossa karboolihapolla ja mineraalitärpärpätillä, vaikka tiedän ettei siitä olisi apua.

Niinpä päätinkin, että tänään ryhdyn tutkimaan postilaatikkooni tulevia, tärkeitä poliisiraportteja sekä NATOn salaisiksi luokittelemia vakoiluasiakirjoja. Roskakorini alkoi rivosti irvistelemään pömpelin vain täyttyessä. Yritin samalla saada paloilmoittimen vaikenemaan. Lopulta onnistuin, upotettuani vasemman leipäjuustoista höyryävään upporasvakeittimeen samalla tökkäisten ohimennen sanallisesti Jeesusta, vedoten omaan asiantuntemattomuuteeni, sekä mielentilatutkimukseen, jossa minut määriteltiin edesvastuuttomaksi sekä syyntakeettomaksi. Yltiöpäisesti kurkottelin yläkaapista pippurisumutinta, mutta tökkäsin vahingossa päälle eilen "lainaamani" vibraattorin, joka olikin kyynärän mittainen. Kova, mutta ei vaarallinen exäni mielestä, joka aikanaan oli hankkinut sen kyllästyttyään oikeaan hikiseen kouraansa vatkaamisessa.

Kerrostalon yhtiökokouksessa "päättivät" hankkia yhteisen harrastetilan, jossa jokainen saattoi juoda vaikka itsetehtyä pontikkaa sekä vetää tötsyä kotiviljellystä hampusta. Taloyhtiössämme on kuitenkin monenkirjavaa hörhöasukasta, joten tunnen olevani kotitarvediileri ja kasvistoni tupruttelen mieluummin yksinäisyydessäni. Joskus vuosia sitten ollessani vankilassa paniikkikohtaus aiheutti klaustrofobisen kohtauksen.

Vartijat uhkailivat pampuillaan takapäätäni, joka oli äärirajoillaan isohko kirvelevä kun ylipappi temppelissä messuten siunasi minut tuskaisen initiaaation suoritukseen. Hikoilin  

Perjantai

Tammikuussa, vuoden juuri käynnistyttyä, unohtui jotain semmosta, mikä olisi ollut tärkeää aloittaa heti tai viimeistään tänään. Nimittäin antamani lupaukset edellyttävät ennalta suunniteltua aikataulua, mikä tarvitsee ajantajua. Juuri sisalhamppuköydenpätkällä huonosti sitomani kaunis neitokainen kiemurteli vielä inhottavasti. Aloin olla hakkaamisesta väsynyt, halusin pitsaa voimistaakseni sieluani ja uupunutta ruumistani, joka alkoi osoittamaan suoliston tyhjenemisen oireita.

Raipatirallaa huusin pitserian lippalakkipojalle, joka katseli pelokkaasti rähjäistä luolaani, uskaltautuessaan ojentamaan lättyä likaisella kynnyksellä tarjoten punatulkun* silmän rassattavaksi. Kopeloin avuttomana kylpyhuoneen ovenkahvaa lähes varmana,että seuraavassa lätyssä olisi campylobakteeri, norovirus, rotavirus, influenssavirus, alkueläin tai syyhypunkki, puhumattakaan kamalasta hämähäkistä, jonka mulkosilmät näin kelluvan katkaravun pinnalla. Silti desifioin koko siivottoman pitsakuskin ja ruokailuvälineet kloriitilla kylpyammeessa. Olin valmis puhdistautumaan ruokapöydän alla olevassa pahvilaatikossa karboolihapolla ja mineraalitärpärpätillä, vaikka tiedän ettei siitä olisi apua.

Niinpä päätinkin, että tänään ryhdyn tutkimaan postilaatikkooni tulevia, tärkeitä poliisiraportteja sekä NATOn salaisiksi luokittelemia vakoiluasiakirjoja. Roskakorini alkoi rivosti irvistelemään pömpelin vain täyttyessä. Yritin samalla saada paloilmoittimen vaikenemaan. Lopulta onnistuin, upotettuani vasemman leipäjuustoista höyryävään upporasvakeittimeen samalla tökkäisten ohimennen sanallisesti Jeesusta, vedoten omaan asiantuntemattomuuteeni, sekä mielentilatutkimukseen, jossa minut määriteltiin edesvastuuttomaksi sekä syyntakeettomaksi. Yltiöpäisesti kurkottelin yläkaapista pippurisumutinta, mutta tökkäsin vahingossa päälle eilen "lainaamani" vibraattorin, joka olikin kyynärän mittainen. Kova, mutta ei vaarallinen exäni mielestä, joka aikanaan oli hankkinut sen kyllästyttyään oikeaan hikiseen kouraansa vatkaamisessa.

Kerrostalon yhtiökokouksessa "päättivät" hankkia yhteisen harrastetilan, jossa jokainen saattoi juoda vaikka itsetehtyä pontikkaa sekä vetää tötsyä kotiviljellystä hampusta. Taloyhtiössämme on kuitenkin monenkirjavaa hörhöasukasta, joten tunnen olevani kotitarvediileri ja kasvistoni tupruttelen mieluummin yksinäisyydessäni. Joskus vuosia sitten ollessani vankilassa paniikkikohtaus aiheutti klaustrofobisen kohtauksen.

Vartijat uhkailivat pampuillaan takapäätäni, joka oli äärirajoillaan isohko kirvelevä kun ylipappi temppelissä messuten siunasi minut tuskaisen initiaaation suoritukseen. Hikoilin sikana

Outomaa

Tammikuussa, vuoden juuri käynnistyttyä, unohtui jotain semmosta, mikä olisi ollut tärkeää aloittaa heti tai viimeistään tänään. Nimittäin antamani lupaukset edellyttävät ennalta suunniteltua aikataulua, mikä tarvitsee ajantajua. Juuri sisalhamppuköydenpätkällä huonosti sitomani kaunis neitokainen kiemurteli vielä inhottavasti. Aloin olla hakkaamisesta väsynyt, halusin pitsaa voimistaakseni sieluani ja uupunutta ruumistani, joka alkoi osoittamaan suoliston tyhjenemisen oireita.

Raipatirallaa huusin pitserian lippalakkipojalle, joka katseli pelokkaasti rähjäistä luolaani, uskaltautuessaan ojentamaan lättyä likaisella kynnyksellä tarjoten punatulkun* silmän rassattavaksi. Kopeloin avuttomana kylpyhuoneen ovenkahvaa lähes varmana,että seuraavassa lätyssä olisi campylobakteeri, norovirus, rotavirus, influenssavirus, alkueläin tai syyhypunkki, puhumattakaan kamalasta hämähäkistä, jonka mulkosilmät näin kelluvan katkaravun pinnalla. Silti desifioin koko siivottoman pitsakuskin ja ruokailuvälineet kloriitilla kylpyammeessa. Olin valmis puhdistautumaan ruokapöydän alla olevassa pahvilaatikossa karboolihapolla ja mineraalitärpärpätillä, vaikka tiedän ettei siitä olisi apua.

Niinpä päätinkin, että tänään ryhdyn tutkimaan postilaatikkooni tulevia, tärkeitä poliisiraportteja sekä NATOn salaisiksi luokittelemia vakoiluasiakirjoja. Roskakorini alkoi rivosti irvistelemään pömpelin vain täyttyessä. Yritin samalla saada paloilmoittimen vaikenemaan. Lopulta onnistuin, upotettuani vasemman leipäjuustoista höyryävään upporasvakeittimeen samalla tökkäisten ohimennen sanallisesti Jeesusta, vedoten omaan asiantuntemattomuuteeni, sekä mielentilatutkimukseen, jossa minut määriteltiin edesvastuuttomaksi sekä syyntakeettomaksi. Yltiöpäisesti kurkottelin yläkaapista pippurisumutinta, mutta tökkäsin vahingossa päälle eilen "lainaamani" vibraattorin, joka olikin kyynärän mittainen. Kova, mutta ei vaarallinen exäni mielestä, joka aikanaan oli hankkinut sen kyllästyttyään oikeaan hikiseen kouraansa vatkaamisessa.

Kerrostalon yhtiökokouksessa "päättivät" hankkia yhteisen harrastetilan, jossa jokainen saattoi juoda vaikka itsetehtyä pontikkaa sekä vetää tötsyä kotiviljellystä hampusta. Taloyhtiössämme on kuitenkin monenkirjavaa hörhöasukasta, joten tunnen olevani kotitarvediileri ja kasvistoni tupruttelen mieluummin yksinäisyydessäni. Joskus vuosia sitten ollessani vankilassa paniikkikohtaus aiheutti klaustrofobisen kohtauksen.

Vartijat uhkailivat pampuillaan takapäätäni, joka oli äärirajoillaan isohko kirvelevä kun ylipappi temppelissä messuten siunasi minut tuskaisen initiaaation suoritukseen. Hikoilin sikana patukan tunkeutessa
"Nothing in the world is ever completely wrong. Even a stopped clock is right twice a day."   — Paulo Coelho (Brida)

Eugen

Tammikuussa, vuoden juuri käynnistyttyä, unohtui jotain semmosta, mikä olisi ollut tärkeää aloittaa heti tai viimeistään tänään. Nimittäin antamani lupaukset edellyttävät ennalta suunniteltua aikataulua, mikä tarvitsee ajantajua. Juuri sisalhamppuköydenpätkällä huonosti sitomani kaunis neitokainen kiemurteli vielä inhottavasti. Aloin olla hakkaamisesta väsynyt, halusin pitsaa voimistaakseni sieluani ja uupunutta ruumistani, joka alkoi osoittamaan suoliston tyhjenemisen oireita.

Raipatirallaa huusin pitserian lippalakkipojalle, joka katseli pelokkaasti rähjäistä luolaani, uskaltautuessaan ojentamaan lättyä likaisella kynnyksellä tarjoten punatulkun* silmän rassattavaksi. Kopeloin avuttomana kylpyhuoneen ovenkahvaa lähes varmana,että seuraavassa lätyssä olisi campylobakteeri, norovirus, rotavirus, influenssavirus, alkueläin tai syyhypunkki, puhumattakaan kamalasta hämähäkistä, jonka mulkosilmät näin kelluvan katkaravun pinnalla. Silti desifioin koko siivottoman pitsakuskin ja ruokailuvälineet kloriitilla kylpyammeessa. Olin valmis puhdistautumaan ruokapöydän alla olevassa pahvilaatikossa karboolihapolla ja mineraalitärpärpätillä, vaikka tiedän ettei siitä olisi apua.

Niinpä päätinkin, että tänään ryhdyn tutkimaan postilaatikkooni tulevia, tärkeitä poliisiraportteja sekä NATOn salaisiksi luokittelemia vakoiluasiakirjoja. Roskakorini alkoi rivosti irvistelemään pömpelin vain täyttyessä. Yritin samalla saada paloilmoittimen vaikenemaan. Lopulta onnistuin, upotettuani vasemman leipäjuustoista höyryävään upporasvakeittimeen samalla tökkäisten ohimennen sanallisesti Jeesusta, vedoten omaan asiantuntemattomuuteeni, sekä mielentilatutkimukseen, jossa minut määriteltiin edesvastuuttomaksi sekä syyntakeettomaksi. Yltiöpäisesti kurkottelin yläkaapista pippurisumutinta, mutta tökkäsin vahingossa päälle eilen "lainaamani" vibraattorin, joka olikin kyynärän mittainen. Kova, mutta ei vaarallinen exäni mielestä, joka aikanaan oli hankkinut sen kyllästyttyään oikeaan hikiseen kouraansa vatkaamisessa.

Kerrostalon yhtiökokouksessa "päättivät" hankkia yhteisen harrastetilan, jossa jokainen saattoi juoda vaikka itsetehtyä pontikkaa sekä vetää tötsyä kotiviljellystä hampusta. Taloyhtiössämme on kuitenkin monenkirjavaa hörhöasukasta, joten tunnen olevani kotitarvediileri ja kasvistoni tupruttelen mieluummin yksinäisyydessäni. Joskus vuosia sitten ollessani vankilassa paniikkikohtaus aiheutti klaustrofobisen kohtauksen.

Vartijat uhkailivat pampuillaan takapäätäni, joka oli äärirajoillaan isohko kirvelevä kun ylipappi temppelissä messuten siunasi minut tuskaisen initiaaation suoritukseen. Hikoilin sikana patukan tunkeutessa huumekätkööni
"Aye, caramba!"


Perjantai

Tammikuussa, vuoden juuri käynnistyttyä, unohtui jotain semmosta, mikä olisi ollut tärkeää aloittaa heti tai viimeistään tänään. Nimittäin antamani lupaukset edellyttävät ennalta suunniteltua aikataulua, mikä tarvitsee ajantajua. Juuri sisalhamppuköydenpätkällä huonosti sitomani kaunis neitokainen kiemurteli vielä inhottavasti. Aloin olla hakkaamisesta väsynyt, halusin pitsaa voimistaakseni sieluani ja uupunutta ruumistani, joka alkoi osoittamaan suoliston tyhjenemisen oireita.

Raipatirallaa huusin pitserian lippalakkipojalle, joka katseli pelokkaasti rähjäistä luolaani, uskaltautuessaan ojentamaan lättyä likaisella kynnyksellä tarjoten punatulkun* silmän rassattavaksi. Kopeloin avuttomana kylpyhuoneen ovenkahvaa lähes varmana,että seuraavassa lätyssä olisi campylobakteeri, norovirus, rotavirus, influenssavirus, alkueläin tai syyhypunkki, puhumattakaan kamalasta hämähäkistä, jonka mulkosilmät näin kelluvan katkaravun pinnalla. Silti desifioin koko siivottoman pitsakuskin ja ruokailuvälineet kloriitilla kylpyammeessa. Olin valmis puhdistautumaan ruokapöydän alla olevassa pahvilaatikossa karboolihapolla ja mineraalitärpärpätillä, vaikka tiedän ettei siitä olisi apua.

Niinpä päätinkin, että tänään ryhdyn tutkimaan postilaatikkooni tulevia, tärkeitä poliisiraportteja sekä NATOn salaisiksi luokittelemia vakoiluasiakirjoja. Roskakorini alkoi rivosti irvistelemään pömpelin vain täyttyessä. Yritin samalla saada paloilmoittimen vaikenemaan. Lopulta onnistuin, upotettuani vasemman leipäjuustoista höyryävään upporasvakeittimeen samalla tökkäisten ohimennen sanallisesti Jeesusta, vedoten omaan asiantuntemattomuuteeni, sekä mielentilatutkimukseen, jossa minut määriteltiin edesvastuuttomaksi sekä syyntakeettomaksi. Yltiöpäisesti kurkottelin yläkaapista pippurisumutinta, mutta tökkäsin vahingossa päälle eilen "lainaamani" vibraattorin, joka olikin kyynärän mittainen. Kova, mutta ei vaarallinen exäni mielestä, joka aikanaan oli hankkinut sen kyllästyttyään oikeaan hikiseen kouraansa vatkaamisessa.

Kerrostalon yhtiökokouksessa "päättivät" hankkia yhteisen harrastetilan, jossa jokainen saattoi juoda vaikka itsetehtyä pontikkaa sekä vetää tötsyä kotiviljellystä hampusta. Taloyhtiössämme on kuitenkin monenkirjavaa hörhöasukasta, joten tunnen olevani kotitarvediileri ja kasvistoni tupruttelen mieluummin yksinäisyydessäni. Joskus vuosia sitten ollessani vankilassa paniikkikohtaus aiheutti klaustrofobisen kohtauksen.

Vartijat uhkailivat pampuillaan takapäätäni, joka oli äärirajoillaan isohko kirvelevä kun ylipappi temppelissä messuten siunasi minut tuskaisen initiaaation suoritukseen. Hikoilin sikana patukan tunkeutessa huumekätkööni sukkalaatikossa

THL tiedottaa

Tammikuussa, vuoden juuri käynnistyttyä, unohtui jotain semmosta, mikä olisi ollut tärkeää aloittaa heti tai viimeistään tänään. Nimittäin antamani lupaukset edellyttävät ennalta suunniteltua aikataulua, mikä tarvitsee ajantajua. Juuri sisalhamppuköydenpätkällä huonosti sitomani kaunis neitokainen kiemurteli vielä inhottavasti. Aloin olla hakkaamisesta väsynyt, halusin pitsaa voimistaakseni sieluani ja uupunutta ruumistani, joka alkoi osoittamaan suoliston tyhjenemisen oireita.

Raipatirallaa huusin pitserian lippalakkipojalle, joka katseli pelokkaasti rähjäistä luolaani, uskaltautuessaan ojentamaan lättyä likaisella kynnyksellä tarjoten punatulkun* silmän rassattavaksi. Kopeloin avuttomana kylpyhuoneen ovenkahvaa lähes varmana,että seuraavassa lätyssä olisi campylobakteeri, norovirus, rotavirus, influenssavirus, alkueläin tai syyhypunkki, puhumattakaan kamalasta hämähäkistä, jonka mulkosilmät näin kelluvan katkaravun pinnalla. Silti desifioin koko siivottoman pitsakuskin ja ruokailuvälineet kloriitilla kylpyammeessa. Olin valmis puhdistautumaan ruokapöydän alla olevassa pahvilaatikossa karboolihapolla ja mineraalitärpärpätillä, vaikka tiedän ettei siitä olisi apua.

Niinpä päätinkin, että tänään ryhdyn tutkimaan postilaatikkooni tulevia, tärkeitä poliisiraportteja sekä NATOn salaisiksi luokittelemia vakoiluasiakirjoja. Roskakorini alkoi rivosti irvistelemään pömpelin vain täyttyessä. Yritin samalla saada paloilmoittimen vaikenemaan. Lopulta onnistuin, upotettuani vasemman leipäjuustoista höyryävään upporasvakeittimeen samalla tökkäisten ohimennen sanallisesti Jeesusta, vedoten omaan asiantuntemattomuuteeni, sekä mielentilatutkimukseen, jossa minut määriteltiin edesvastuuttomaksi sekä syyntakeettomaksi. Yltiöpäisesti kurkottelin yläkaapista pippurisumutinta, mutta tökkäsin vahingossa päälle eilen "lainaamani" vibraattorin, joka olikin kyynärän mittainen. Kova, mutta ei vaarallinen exäni mielestä, joka aikanaan oli hankkinut sen kyllästyttyään oikeaan hikiseen kouraansa vatkaamisessa.

Kerrostalon yhtiökokouksessa "päättivät" hankkia yhteisen harrastetilan, jossa jokainen saattoi juoda vaikka itsetehtyä pontikkaa sekä vetää tötsyä kotiviljellystä hampusta. Taloyhtiössämme on kuitenkin monenkirjavaa hörhöasukasta, joten tunnen olevani kotitarvediileri ja kasvistoni tupruttelen mieluummin yksinäisyydessäni. Joskus vuosia sitten ollessani vankilassa paniikkikohtaus aiheutti klaustrofobisen kohtauksen.

Vartijat uhkailivat pampuillaan takapäätäni, joka oli äärirajoillaan isohko kirvelevä kun ylipappi temppelissä messuten siunasi minut tuskaisen initiaaation suoritukseen. Hikoilin sikana patukan tunkeutuessa huumekätkööni sukkalaatikossa. Suursiivoa
Ei noista muiden puheista kannata välittää.

Perjantai

Tammikuussa, vuoden juuri käynnistyttyä, unohtui jotain semmosta, mikä olisi ollut tärkeää aloittaa heti tai viimeistään tänään. Nimittäin antamani lupaukset edellyttävät ennalta suunniteltua aikataulua, mikä tarvitsee ajantajua. Juuri sisalhamppuköydenpätkällä huonosti sitomani kaunis neitokainen kiemurteli vielä inhottavasti. Aloin olla hakkaamisesta väsynyt, halusin pitsaa voimistaakseni sieluani ja uupunutta ruumistani, joka alkoi osoittamaan suoliston tyhjenemisen oireita.

Raipatirallaa huusin pitserian lippalakkipojalle, joka katseli pelokkaasti rähjäistä luolaani, uskaltautuessaan ojentamaan lättyä likaisella kynnyksellä tarjoten punatulkun* silmän rassattavaksi. Kopeloin avuttomana kylpyhuoneen ovenkahvaa lähes varmana,että seuraavassa lätyssä olisi campylobakteeri, norovirus, rotavirus, influenssavirus, alkueläin tai syyhypunkki, puhumattakaan kamalasta hämähäkistä, jonka mulkosilmät näin kelluvan katkaravun pinnalla. Silti desifioin koko siivottoman pitsakuskin ja ruokailuvälineet kloriitilla kylpyammeessa. Olin valmis puhdistautumaan ruokapöydän alla olevassa pahvilaatikossa karboolihapolla ja mineraalitärpärpätillä, vaikka tiedän ettei siitä olisi apua.

Niinpä päätinkin, että tänään ryhdyn tutkimaan postilaatikkooni tulevia, tärkeitä poliisiraportteja sekä NATOn salaisiksi luokittelemia vakoiluasiakirjoja. Roskakorini alkoi rivosti irvistelemään pömpelin vain täyttyessä. Yritin samalla saada paloilmoittimen vaikenemaan. Lopulta onnistuin, upotettuani vasemman leipäjuustoista höyryävään upporasvakeittimeen samalla tökkäisten ohimennen sanallisesti Jeesusta, vedoten omaan asiantuntemattomuuteeni, sekä mielentilatutkimukseen, jossa minut määriteltiin edesvastuuttomaksi sekä syyntakeettomaksi. Yltiöpäisesti kurkottelin yläkaapista pippurisumutinta, mutta tökkäsin vahingossa päälle eilen "lainaamani" vibraattorin, joka olikin kyynärän mittainen. Kova, mutta ei vaarallinen exäni mielestä, joka aikanaan oli hankkinut sen kyllästyttyään oikeaan hikiseen kouraansa vatkaamisessa.

Kerrostalon yhtiökokouksessa "päättivät" hankkia yhteisen harrastetilan, jossa jokainen saattoi juoda vaikka itsetehtyä pontikkaa sekä vetää tötsyä kotiviljellystä hampusta. Taloyhtiössämme on kuitenkin monenkirjavaa hörhöasukasta, joten tunnen olevani kotitarvediileri ja kasvistoni tupruttelen mieluummin yksinäisyydessäni. Joskus vuosia sitten ollessani vankilassa paniikkikohtaus aiheutti klaustrofobisen kohtauksen.

Vartijat uhkailivat pampuillaan takapäätäni, joka oli äärirajoillaan isohko kirvelevä kun ylipappi temppelissä messuten siunasi minut tuskaisen initiaaation suoritukseen. Hikoilin sikana patukan tunkeutuessa huumekätkööni sukkalaatikossa. Suursiivoa pyhäkkösi

Eugen

Tammikuussa, vuoden juuri käynnistyttyä, unohtui jotain semmosta, mikä olisi ollut tärkeää aloittaa heti tai viimeistään tänään. Nimittäin antamani lupaukset edellyttävät ennalta suunniteltua aikataulua, mikä tarvitsee ajantajua. Juuri sisalhamppuköydenpätkällä huonosti sitomani kaunis neitokainen kiemurteli vielä inhottavasti. Aloin olla hakkaamisesta väsynyt, halusin pitsaa voimistaakseni sieluani ja uupunutta ruumistani, joka alkoi osoittamaan suoliston tyhjenemisen oireita.

Raipatirallaa huusin pitserian lippalakkipojalle, joka katseli pelokkaasti rähjäistä luolaani, uskaltautuessaan ojentamaan lättyä likaisella kynnyksellä tarjoten punatulkun* silmän rassattavaksi. Kopeloin avuttomana kylpyhuoneen ovenkahvaa lähes varmana,että seuraavassa lätyssä olisi campylobakteeri, norovirus, rotavirus, influenssavirus, alkueläin tai syyhypunkki, puhumattakaan kamalasta hämähäkistä, jonka mulkosilmät näin kelluvan katkaravun pinnalla. Silti desifioin koko siivottoman pitsakuskin ja ruokailuvälineet kloriitilla kylpyammeessa. Olin valmis puhdistautumaan ruokapöydän alla olevassa pahvilaatikossa karboolihapolla ja mineraalitärpärpätillä, vaikka tiedän ettei siitä olisi apua.

Niinpä päätinkin, että tänään ryhdyn tutkimaan postilaatikkooni tulevia, tärkeitä poliisiraportteja sekä NATOn salaisiksi luokittelemia vakoiluasiakirjoja. Roskakorini alkoi rivosti irvistelemään pömpelin vain täyttyessä. Yritin samalla saada paloilmoittimen vaikenemaan. Lopulta onnistuin, upotettuani vasemman leipäjuustoista höyryävään upporasvakeittimeen samalla tökkäisten ohimennen sanallisesti Jeesusta, vedoten omaan asiantuntemattomuuteeni, sekä mielentilatutkimukseen, jossa minut määriteltiin edesvastuuttomaksi sekä syyntakeettomaksi. Yltiöpäisesti kurkottelin yläkaapista pippurisumutinta, mutta tökkäsin vahingossa päälle eilen "lainaamani" vibraattorin, joka olikin kyynärän mittainen. Kova, mutta ei vaarallinen exäni mielestä, joka aikanaan oli hankkinut sen kyllästyttyään oikeaan hikiseen kouraansa vatkaamisessa.

Kerrostalon yhtiökokouksessa "päättivät" hankkia yhteisen harrastetilan, jossa jokainen saattoi juoda vaikka itsetehtyä pontikkaa sekä vetää tötsyä kotiviljellystä hampusta. Taloyhtiössämme on kuitenkin monenkirjavaa hörhöasukasta, joten tunnen olevani kotitarvediileri ja kasvistoni tupruttelen mieluummin yksinäisyydessäni. Joskus vuosia sitten ollessani vankilassa paniikkikohtaus aiheutti klaustrofobisen kohtauksen.

Vartijat uhkailivat pampuillaan takapäätäni, joka oli äärirajoillaan isohko kirvelevä kun ylipappi temppelissä messuten siunasi minut tuskaisen initiaaation suoritukseen. Hikoilin sikana patukan tunkeutuessa huumekätkööni sukkalaatikossa. "Suursiivoa pyhäkkösi", karjui
"Aye, caramba!"

Tiistai

Tammikuussa, vuoden juuri käynnistyttyä, unohtui jotain semmosta, mikä olisi ollut tärkeää aloittaa heti tai viimeistään tänään. Nimittäin antamani lupaukset edellyttävät ennalta suunniteltua aikataulua, mikä tarvitsee ajantajua. Juuri sisalhamppuköydenpätkällä huonosti sitomani kaunis neitokainen kiemurteli vielä inhottavasti. Aloin olla hakkaamisesta väsynyt, halusin pitsaa voimistaakseni sieluani ja uupunutta ruumistani, joka alkoi osoittamaan suoliston tyhjenemisen oireita.

Raipatirallaa huusin pitserian lippalakkipojalle, joka katseli pelokkaasti rähjäistä luolaani, uskaltautuessaan ojentamaan lättyä likaisella kynnyksellä tarjoten punatulkun* silmän rassattavaksi. Kopeloin avuttomana kylpyhuoneen ovenkahvaa lähes varmana,että seuraavassa lätyssä olisi campylobakteeri, norovirus, rotavirus, influenssavirus, alkueläin tai syyhypunkki, puhumattakaan kamalasta hämähäkistä, jonka mulkosilmät näin kelluvan katkaravun pinnalla. Silti desifioin koko siivottoman pitsakuskin ja ruokailuvälineet kloriitilla kylpyammeessa. Olin valmis puhdistautumaan ruokapöydän alla olevassa pahvilaatikossa karboolihapolla ja mineraalitärpärpätillä, vaikka tiedän ettei siitä olisi apua.

Niinpä päätinkin, että tänään ryhdyn tutkimaan postilaatikkooni tulevia, tärkeitä poliisiraportteja sekä NATOn salaisiksi luokittelemia vakoiluasiakirjoja. Roskakorini alkoi rivosti irvistelemään pömpelin vain täyttyessä. Yritin samalla saada paloilmoittimen vaikenemaan. Lopulta onnistuin, upotettuani vasemman leipäjuustoista höyryävään upporasvakeittimeen samalla tökkäisten ohimennen sanallisesti Jeesusta, vedoten omaan asiantuntemattomuuteeni, sekä mielentilatutkimukseen, jossa minut määriteltiin edesvastuuttomaksi sekä syyntakeettomaksi. Yltiöpäisesti kurkottelin yläkaapista pippurisumutinta, mutta tökkäsin vahingossa päälle eilen "lainaamani" vibraattorin, joka olikin kyynärän mittainen. Kova, mutta ei vaarallinen exäni mielestä, joka aikanaan oli hankkinut sen kyllästyttyään oikeaan hikiseen kouraansa vatkaamisessa.

Kerrostalon yhtiökokouksessa "päättivät" hankkia yhteisen harrastetilan, jossa jokainen saattoi juoda vaikka itsetehtyä pontikkaa sekä vetää tötsyä kotiviljellystä hampusta. Taloyhtiössämme on kuitenkin monenkirjavaa hörhöasukasta, joten tunnen olevani kotitarvediileri ja kasvistoni tupruttelen mieluummin yksinäisyydessäni. Joskus vuosia sitten ollessani vankilassa paniikkikohtaus aiheutti klaustrofobisen kohtauksen.

Vartijat uhkailivat pampuillaan takapäätäni, joka oli äärirajoillaan isohko kirvelevä kun ylipappi temppelissä messuten siunasi minut tuskaisen initiaaation suoritukseen. Hikoilin sikana patukan tunkeutuessa huumekätkööni sukkalaatikossa. "Suursiivoa pyhäkkösi", karjui kyrmy