Outomaa

Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Kirjautuaksesi anna tunnus, salasana ja istuntosi pituus

Uutiset:

Outomaa on outo maa.


Sivuja: 1 ... 47 [48]   Siirry alas

Kirjoittaja Aihe: Juulin Ikioma  (Luettu 90628 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Juulianna

  • Täysjäsen
  • Poissa Poissa
  • Viestejä: 11
Vs: Juulin Ikioma
« Vastaus #1175 : 07.03.19 - klo:14:15 »




KEIJU JA VARIS

Salomailla  kuuset naavaiset
ikihongat seuraa piti toisilleen.
Ei paistanut päivä
ei oksillaan linnut laulelleet.
Ikuinen oli yö synkkä.

Ei lammessa kalat viihtyneet
liian musta oli  vesi .
Yksinäinen ruutana
lammessa uiskenteli.
Rannat sammal tummunut peitti
käsipäivää   ranta  toista tervehti.
Ei tuulikaan täällä kuiskaillut.
Kaislaparoni, osmankäämi
torkkui rantavedessä.

Pikkuinen keiju pilvissä leikki
lammelle eksyi.
Rannalla istui ja itki.
Varis musta, vanha ja viisas
kärpässienellä aikaa vietti.
Keijun huomasi, säälitti
auttaa keijua piti.

Lennähti varis taikamaahan
sieltä valon lainaksi pyysi.
Oli noitien yö
valon taikoi noidat kurpitsaan.
Kurpitsa nokassaan
pilvien halki
varis musta , vanha ja viisas
valon keijulle lammelle toimitti.

Varista keiju kauniisti kiittää
poistui suru.
Varis musta, vanha ja viisas
lähti keijua saattamaan.
Nyt kumpikin kurpitsa valonaan
sinipilvissä liitää.


j 2019
.
« Viimeksi muokattu: 08.03.19 - klo:18:56 kirjoittanut Juulianna »
Kirjattu

Juulianna

  • Täysjäsen
  • Poissa Poissa
  • Viestejä: 11
Vs: Juulin Ikioma
« Vastaus #1176 : 18.04.19 - klo:19:59 »

.

.
Kirjattu

Juulianna

  • Täysjäsen
  • Poissa Poissa
  • Viestejä: 11
Vs: Juulin Ikioma
« Vastaus #1177 : 19.04.19 - klo:09:38 »




EMILIE ja EDWARD ETANA

Sinivuorten taakse laski aurinko hiljaa.
Puppurapilvet väistyivät, illan himerrys hiipi. Syksyn kuulaat, väririkkaat lehdet tummuivat. Olivat kaikki himmeässä illassa lähes samanvärisiä. Rannan kaislat varttaan venyttelivät pinnan yläpuolella. Jostain kaukaa kuului yksinäisen lokin huuto.
Pian astuisi valtaistuimelle prinssi Syksy.

Tässä syksyisessä rantamaisemassa maahusti herra Edward Etana. Maahusteli eteenpäin hiljaa mutta varmasti.
Herra Edward oli suuren Tammilehdon asukas. Asusti herra Edward Tammenterhokodassa. Pienessä, ruskeassa.
Kovin oli Edwardherra yksinäinen. Aika kului kotopaikkoja paikkaillessa. Katsastaessa. Herra oli ruma mutta hyvin, hyvin kiltti.
Vaan yksin oli jos jos ei ihan ihmettä tapahdu.

Herra Edwardilla oli hattu sekä kävelykeppi. Hattu siksi jottei herrasmies ilman hattua liiku. Eikä ilman päivänvarjoa. Ei missään nimessä. Rahkasammalsuon varjoilukisälli vihreästä rahkasammaleesta varjon ommellut. Hattu. juolukankukasta, sinisestä. Juolukkamatsän hattumaakari  hatun vartavasten herra Edwardille huovuttanut.
Oli hatussa aukot säämittausantenneja, sarvia varten. Olivat vallan tarpeelliset nämä aukot koska usein pyydettiin sääennustusta herra Edwrdilta. Etana, Etana, näytä sarves. Ei tarvinnut joka kerta herra Edwardin hattua riisua. KävelyKkppi oli Sananjalkaviidakon kestävimmmmästä sananjalkavarresta. Herra Edwardilla se oli tunkija- ahmotteja varten. Tahtoivat useatkin siivekkäät sekä jalalliset ahmotit, ilkeät, herra Edwardin aamupalakseen.
Tämä ei kävelykepin takia onnistunut. Sillä kun herra Edward kerran, pari tunkija- ahmotteja husaisi, jo karkasivat vauhdilla näkymättömiin.
Nämä tunkiija- ahmotit.

Hiljaa, vakaana maahusti Edwardherra syksyisessä tammimetsässä. Keskellä tammenlehtien värihehkua.
Saapui vihdoin rantaan. Järveä katseli. " Voi sinua järvipolo. Pian peittää aaltosi jääkansi. Ei ui lapset. Puhaltee Pohjanviima pinnallasi." Huokaili Edwarherra. Samassa muisti luistelun, hiihtämisen. " Vaan onhan onneksi talviriemut, jottet ihan yksin talvea vietä. On iloiset lapset seurana."
 
Ei huomannut Edward-herra kuinka Tammilehdosta lähestyi herraa neito Emilie .
Kaunis Emilie.
Emiliillä vuorostaan oli keltainen kukkahattu keltaisesta unikonkukasta. Unikkolehdon hattumestarin tekemä, valkoinen päivnvarjo, päivänkakkaravarjo. Keltaisisin pilkuin. Oli eri syystä kuin Edward- Herralla. Jottei aurinko Emilien poskenpehmeää, kermanvalkeaa hipiää pilaisi. Edwardherran päivänvarjo suojasi häikäisyltä. Neito Emilien pienenpienet, huikaisevan korkeat korkokengät olivat sinisestä helmisimpukasta Sinisen Meren suutarimestari naputellut.
Kovin olivat sievät ne helmikengät.
Huudahti Emilia-neito :" Kultaseni, joko sinä kauan odotit. Minulla kun meni aikaa silmäripsien meikkaamiseen. Eikö olekin nyt kauniit. "Räpsytteli Emilieneito pitkiä silmäripsiään, loi kaipaavan katseen Edward-herraan.
Punastui neito.Edwardherra vallan häikäitsyi Emilieneidon kauniiden silmien loistaessa, Ei auttanut nyt rahakasammalvarjo. Punastui ihan. Edwardherrakin. " On. On hyvin on kauniit. Kaikkihan Sinun ylläsi kaunista on. Säkkikin varmaan. "sai Edwardherra änkytetyksi. Jotenkuten.
" Vaan voisimmeko me nyt ajatella , mikäli Sinulle sopii, lähteä lounastamaan Terhokaupunkiin. Tiedän siellä oikein mukavan, pienen terhoravintolan. Varmasti viihtyisit. Voisimme pikkuriikkisen aperitiivinkin nauttia. Lähdemmekö, rakas Emilie."
Vastasi, edelleen posket punaisina , neito Emilie : " Rakas Edward, minä tulen. Tiedäthän Sinä, kanssasi vaikka etanamaailman ääriin. "

Niin lähtivät nämä kaksi rakastunutta hiljalleen maahustamaan kaupunkia kohti.
Syksyä ihailivat. Pikkuisen sataa ropsauttikin. Vaan ei hätää, etanathan pikkusesta sateesta vain ilostuvat.Ilostui pariskunta myös syksyn väriloistosta, lehdistä. Laskevasta, luonnon kultaavasta ilta-auringosta. Niin saapuivat kaupunkiin Neito Emilie sekä Herra Eward. Aperitiivit, pikkuriikkiset, etanafingerporilliset, nautittiin.
Vietettiin aivan kahden iloinen iltapäivä. Sekä monta, monta iloista iltapäivää senjälkeen.

Viikon kuluttua julkaistiin Etana - Aviisissa ilmoitus :
- Kihlauksensa ovat julkaiseet herra Edward Etana ja neito Emilie  - .

Huuhkajien Huhutoimisto kertoi häiden olleen kauniit. Morsiusneitoina olivat toimineet pikkuiset perhostytöt.Ylimorsiusneitona toimi ihmiskansan, sitäkin oli kutsuvieraina, Leenaihmisen pieni perhostyttö. Vaaleanpunaisessa pitsimekossa. Ruusutiaarassa.
Valkeissa helmiballeriinoissa.

Onnellisia, hyvin onnellisia olivat herra Edward sekä rouva Emilie Etana.
Kaikki oli mitä parhaiten.
Näin päättyy satu, niinkuin kaikki sadut päättyvät :
Sen pituinen se.


juuli
.
« Viimeksi muokattu: 21.05.19 - klo:18:06 kirjoittanut Juulianna »
Kirjattu

Juulianna

  • Täysjäsen
  • Poissa Poissa
  • Viestejä: 11
Vs: Juulin Ikioma
« Vastaus #1178 : 07.05.19 - klo:14:52 »



Itetaiteilija Veijo Rönkkösen työ.
Parikkalan taidepuisto.
Kovasti tykkään.

juuli
Kirjattu

Juulianna

  • Täysjäsen
  • Poissa Poissa
  • Viestejä: 11
Vs: Juulin Ikioma
« Vastaus #1179 : 11.05.19 - klo:17:07 »



Onnea kaikille Äideille.

juulianna
Kirjattu

Juulianna

  • Täysjäsen
  • Poissa Poissa
  • Viestejä: 11
Vs: Juulin Ikioma
« Vastaus #1180 : 07.06.19 - klo:17:37 »




HUKKAVÄRIT

Se oli tuhansia vuosia vanha.
Tuhansien tähtisumujen
miljoonien tähtien takana
ikuisuudessa se eli.
Se muisti planeettojen elon.
Nyt piirittivät mustat tähdet
mustaa kuuta se palvoi.

Räjähdys surmasi tähtien valon
tuhoutuivat planeetat
sen pinta oli täynnä hukkavärejä
kuolevista planeetoista sinkoutuneita.

Se odotti uutta tuhoa
pääsisi eroon hukkaväreistä
planeettojen perinnöistä.

Se loistaisi taas.


juuli-19
« Viimeksi muokattu: 07.06.19 - klo:17:55 kirjoittanut Juulianna »
Kirjattu
Sivuja: 1 ... 47 [48]   Siirry ylös
 


Sivu luotiin 0.034 sekunnissa. 22 kyselyä tietokannasta.

alternate login