Paikallishistoriaa

[risto]

.
Innostuin lainaamaan Kymin ja Kotkan historian kirjan osa 1 sekä Kymenlaakson muinaishistoriaa käsittelevän kirjan.

Kymijoen suu on näköjään tärkeä paikka Suomen historiassa. Se on lähellä Tallinnaa ja ja hansakauppiaden myötävaikutuksella Suomen puolelle on rantautunuut yhtä sun toista innovaatiota.

Muutamia mieleen jääneitä asioita...

- muinaisia asutuksen jäänteitä 30 m nykyisen merenpinnan yläpuolella.
- sitten pitkä tauko muinaisjäänteissä. Ilmeisesti alue on ollut kuitenkin asuttu.

- Ruotsin kuningas perustaa Kymenkartanon 1300 luvulle Kymijoki-suulle, koska se oli Venäjän ja Ruotsin raja.
- 1300-luvulta lähtien saksalaiset ovat käyneet kauppaa  Itämeren alueella. Tallinna oli tärkeä tukipiste.
- Kymijoen suu oli kalastuksen takia tärkeä alue. Silakkaa ja kilohailia suolattiin kuten Pohjanmerellä silliä. Kauppatavara.
- Vesivoimalla toimiva saha keksittiin Normandiassa 1200-luvulla mutta se rantautui 250 v myöhemmin Kymijoen suulle. Myöhemmin käytettiin hollantilaisia sahan teriä ja niillä saatiin kovalla nopeudella sahatavaraa.

- Saksalaiset painetut opaskirjat ja kuvitus opettivat suomalaisia kehittämään teknologiaa.
- Saksan kieli oli arkikäytössä 1900 luvun alkuun asti Kymin alueella. Se oli paitsi kauppakieli niin myös alueelle oli muuttanut saksalaisia yrittäjiä.
- tervanpoltossa Saksasta ja Hollannista tuli "konsultteja" opettamaan miten tervaa poltetaan tehokkasti laivateollisuuden tarpeisiin.
Suomalainen talonpojan menetelmä oli heikko.

[risto]

.
Kyminkartanosta

http://fi.wikipedia.org/wiki/Kyminkartano

Tallinna ja hansakauppiaat

http://fi.wikipedia.org/wiki/Hansaliitto

[risto]

.
Neuvoton-kylän nimen historia lähellä Kotkaa

Uusi valkoinen = new white


Historia

Saksalaiset hansakauppiaat ovat myötävaikuttaneet erityisesti Neviton kylän kehitykseen. Tällöin Kymenlaaksosta tarjottiin myyntiin muun muassa kalaa, jota esimerkiksi Tallinnan saksalaiset kauppiaat kävivät täältä ostamassa. Moni hansapursi matkasi tuolloin Kaarniemeen lahden pohjukkaan, josta paikallisilta asukkailta sai ostaa niin lohta kuin silakkaa. Alkujaan kyliä oli kaksi: nimeltään Suur-ja Pien-Nefitte, myöhemmin kylät tunnettiin myös Suur-ja Pien-Newingtoninalähde?. Suur-Newingtonin nimeksi vakiintui vähitellen Saksala/Kaarniemi. Pien-Newington nimi jäi nykyiselle Neuvottoman lahden ympäristölle. Kalan ostossa liikkuneet saksalaiset eivät osanneet suomea. Jostakin syystä he ristivät Kaarniemenlahden ja Neuvottomanlahden lastauspaikat uusiksi kalasatamiksi engl. 'new white'. Nimitys tarttui suomalaisten korvaan ja jäi väännöksenä pysyvään käyttöön. Aikaa myöten kauppiaiden New Whitestä tuli suomenkielen muunnos Nefitte-Newington-Neuvottoma ja lopulta Neuvoton. 1600–1800-luvun asiakirjoissa, jotka ovat useimmiten kirjoitetut ruotsiksi, nimi on asussa Nevitto.[1]

Perimätiedon mukaan nykyisessä Neuvottoman lahdessa on käyty myös kauppaa ja valmistettu isoja käsinveistettyjä proomuja. Muistona tästä ovat melkoiset lastukerrostumat lahden pohjakerrostumissa.[2] Neuvoton on tunnettu myös veneveistämöistään. 1960–1970-luvun kuuluisimpia veistämöitä olivat muun muassa Suntion veneveistämö, missä valmistettiin mahonkisia veneitä ulkomaita myöten.

Hansakauppiaiden matkat päättyivät viimeistään 1500-luvun alussa. Neuvottomalaiset ryhtyivät itse viemään kalansa Viron puolelle: näin sai tuotteesta paremman hinnan. Muistoksi saksalaisista jäi läheisen Saksalan kylän nimi.

[AveLazio]

Kymijoki on vanha Suomen ja Karjalan raja.

[risto]

Kymijoki on vanha Suomen ja Karjalan raja.

Mikä ihmeen Karjala?

[AveLazio]

Karjalankannas. Siellä oli kantasuomen itäisin populaatio (karjalaiset). Kymessä törmäsi läntiseen (suomalaiset, erit. hämäläiset). Raja siihen.

Etkö Rape tiedä yhtään mitään yhtään mistään. Sun kanssas on kuin puhuis esikoululaiselle. En viitti enää tehdä rautalankamalleja.

[risto]

.
Se oli Venäjän ja Ruotsin raja. Ei Karjalla ole ollut koskaan mitään rajaa.

Kymijoen itäpuolella Kouvolan yläpuolella asui hämäläisiä  murteita puhuvaa porukkaa Savitaipeleelle asti.

[AveLazio]

Käsittääkseni olet väärässä. Ei Ruotsin ja Ryssän rajaa vedetty Kymijokeen. Vaan Kannakselle. Kymijoki oli Suomen heimojen raja. En kuule jaksa opettaa sulle nyt enempää.

[THL tiedottaa]

Turun rauha 1743
Pääartikkeli: Turun rauha
Turun rauhassa Ruotsi luovutti Venäjälle itäisimmän osan Uudestamaasta ja hieman Hämettä, kaakkoisen Savon ja Etelä-Karjalan. Raja kulki Kymijokea pitkin, Mäntyharjun reittiä ja Saimaata Savonlinnan länsi- ja itäpuolelta.

Et sillee.

(Nykyisen Suomen kohdalla) rajaa on siirrelty useasti historian kuluessa, nimenomaan Ruotsin ja Venäjän* tekemien rauhansopimusten mukaisesti.

*) Venäjä laajasti käsitettynä.

Täältä lisää:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_rajamuutokset

[AveLazio]

Raja on siirtyillyt, joo. Eka raja 1323. Suomen karjalaiset, jotka Kymiin etenivät, ovat eri joukkoa kuin ryssänkarjalaiset.

Onko kysyttävää?