Luonto

[risto]

.
No jop. Olen sentään biologian maisteri, mutta ensi kertaa kyytä sanotaan lehmäksi.
Vai että suomenkielen opetusta. Sitähän tällä foorumilla tulee kuin turkin hihasta.

Keksi nyt jotain muuta, missä olet oikeasti etevä.

Mun veli muutti ruotsiin sinne Norbotteniin 1970. Kun hän puhuu, sanavalinnat ovat kuin 60-luvulta.

Jatka vaan. Ketä haittaa. 

[risto]

En heti tajunnut mitä tarkoitat.



Voi perkele Rrape, oletin jotta sä hallitset Suomenkielen, toteat vielä senkin jotta tarkistat kaiken Wikistä!

Mutta nyt sulta on mennyt totuus sivu suun.

Lainaus Wikistä Rrapaen mieliksi:
Samalta sivulta lisänä tämä: Erään käsityksen mukaan nimitykset kyyttö ja kyyselkä johtuvat siitä, että karjatarhassa viihtyvä ja muniaan hautova tarhakäärme ymmärrettiin karjanjumalaksi tai sen edustajaksi.

Erään käsityksen mukaan kannattaisi kommunikoida sen mukaan että muutkin ymmärtävät.

Meillä oli 1940-luvulla oma kyyttö, eikä siihen liittynyt mitään taikuutta eikä käärmeen munien haudontaa.

Mun äiti oli koToisin Äyräpäästä, ja sillä oli noita taikajuttuja kyllästymiseen asti. Kun ei ollut teeveetä, piti keksiä kaikenlaista päivän iloksi.

[sniper]

V*tun maisteri sä olet etkä mitään muuta, toiselta nimeltä sua voi kutsua Besserwisseriksi.

[risto]

V*tun maisteri sä olet etkä mitään muuta, toiselta nimeltä sua voi kutsua Besserwisseriksi.

Kuulostaa paremmalta kuin pilkun nussija.

[sniper]

Erään käsityksen mukaan kannattaisi kommunikoida sen mukaan että muutkin ymmärtävät.

Meillä oli 1940-luvulla oma kyyttö, eikä siihen liittynyt mitään taikuutta eikä käärmeen munien haudontaa.

Mun äiti oli koToisin Äyräpäästä, ja sillä oli noita taikajuttuja kyllästymiseen asti. Kun ei ollut teeveetä, piti keksiä kaikenlaista päivän iloksi.

Oletpa v*tun yksinkertainen maisteriksi ja yrität sopeltaa meille muille kuinka Suomea kirjoitetaan jne, jne.

No joo, ei sit näin ainakaan hyvä maisteri: Mun äiti oli koToisin Äyräpäästä, mä kun en osaa olisin skrivannut sen näin ja jos välttämättä haluat käyttää sanaa "mun"?
Mun äitini oli kotoisin Äyräpäästä. RRRrrraaaapeee huomasitko tämän pienen eron?

[risto]

Mun äitini oli kotoisin Äyräpäästä. RRRrrraaaapeee huomasitko tämän pienen eron?

Joo mut ei kukaan käytä kirjakielessä "mun" sanaa.

Kymenlaaksossa käytetään ilmaisua mun äiti. Tai mun äiskä.   Minun äitini saisi suut loksahtamaan auki.

Mun mutsi. Mun mutsini ...  huomaatko eron.

Varmaan huomaa, jos tarkoituksena on nostaa älämölö.
.

[sniper]

Joo mut ei kukaan käytä kirjakielessä "mun" sanaa.

Koetas nyt polvihousu poju ottaa selvää ken tämän Sanan "MUN" kirjoitti oliskohan tämä ollut meidän outomaan minist ei vaan maisteri no ei hätää paskoja kummatkin.

[karpalo]

Joo mut ei kukaan käytä kirjakielessä "mun" sanaa.

Koetas nyt polvihousu poju ottaa selvää ken tämän Sanan "MUN" kirjoitti oliskohan tämä ollut meidän outomaan minist ei vaan maisteri no ei hätää paskoja kummatkin.

Moron snaippis, missäs ooot piileskellyt ?

Rrape höyryää aina välillä.

Itsekin tekisit sitä, jos olisit ollut joskus Leicesterissää.

Raumlaiste kirjakieli on nimeltään Kirikiel, siis kirjakieli !

Rauman murre (Rauman murteella rauman giäl) on voimakas suomen kielen lounaismurre, joka on hyvin omaleimainen ja eroaa paljon myös muista suomen lounaismurteista. Sille on ominaista sanojen lyhentely, oma intonaationsa ja germaanisten kielten sanalainat. Rauman murteelle ominaisia ovat nasaalikonsonanttien jälkeen puolisoinnillistuvat klusiilit (esimerkiksi ilmauksessa rauman giäl), joita on ollut kirjoituksessa tapana merkitä kirjaimilla g, b ja d. Lisäksi muiden lounaismurteiden tapaan esiintyy f-äänne, lähinnä ruotsalaislainoissa. Rauman murteeseen ovat antaneet vaikutteita ennen kaikkea merimiesten käyttämien ruotsin ja englannin kielien lisäksi viron, venäjän ja ranskan kielet.

Rauman murretta puhutaan Eurajoen, Pyhärannan kunnissa ja Rauman kaupungissa. Tästä on käyty paljon keskustelua, sillä useat sanovat aitoa Rauman giältä puhuttavan vain Raumalla ja nimenomaan Vanhan Rauman alueella.

Hj. Nortamo kirjasi paljon perinteistä Rauman murretta kirjoituksiinsa.

Testatkaa, helposti oppii, kun käy paikallisella torilla ja sölkkää itse sinne sekaan samaa kiält.

[risto]

Joo mut ei kukaan käytä kirjakielessä "mun" sanaa.

Koetas nyt polvihousu poju ottaa selvää ken tämän Sanan "MUN" kirjoitti oliskohan tämä ollut meidän outomaan minist ei vaan maisteri no ei hätää paskoja kummatkin.

Polvihousupoju..... Voi tavaton....  Olipa loukkaava ilmaus.
Hyi hitto. Äääh. Ei meinaa henki kulkea.
.

[risto]

.
Mitä luonto opettaa

Kalkkuna oli talon pihalla ja katseli varista puun latvassa. Se mietti ja mietti.
- Hevonen kysyi, mitä mietit kalkkuna.
- Mietin miten pääsisi yhtä korkealle kuin tuo varis.
- Mikset kiipeä puuhun?
- En jaksa. Ei ole energiaa.
- Noki noita mun pullia. Siellä on kokonaisia jyviä. Niissä on energiaa.

Kalkkuna ihmetteli mutta alkoi nokkia. Iltaan mennessä se tunsi itsensä niin voimakkaaksi että pääsi ensimmäiselle oksalle ja uupui siihen.

Seuraavana aamuna kalkkuna oli taas pihalla miettimässä ja hevonen kysyi mitä mietit.
- no kun pääsisi tuon puun latvaan.
- No noki noita mun pullia. Niistä saa energiaa.

Kalkkuna alkoi nokkia ja iltaan mennessä se pääsi jo puun puoliväliin.
Viisastuneena hevosen neuvoista se alkoi nokkia pullia heti aamusta. Puolilta päivin se oli jo puun latvassa.

Talon isäntä tuli ovesta ulos ja huomasi:
- Helvetti kalkkuna!. Haki pyssyn ja ampui kalkkunan alas.

Mitä me opimme tästä:
- paskaa jauhamalla voi päästä korkealle mutta et pysy kauan siellä.
.