Suomen pyhä sota

[risto]

https://www.jyu.fi/ajankohtaista/arkisto/2012/10/tiedote-2012-10-02-11-00-29-364978

Väitös:   5.10. Papit kutoivat jatkosodan osaksi raamatullista pelastusdraamaa (Tilli)

Päärakennus, sali C5



Jouni TilliYTM Jouni Tillin valtio-opin väitöskirjan "The Continuation War as a Metanoic Moment. A Burkean Reading of Lutheran Hierocratic Rhetoric" (Jatkosota metanoian momenttina. Burkelainen luenta luterilaisen papiston retoriikasta) tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä professori Clarke Rountree (University of Alabama) ja kustoksena professori Mika Ojakangas (Jyväskylän yliopisto).

Tilli tarkasteli suomalaisten luterilaisten pappien toimintaa retoriikan näkökulmasta. Tilli nostaa jatkosodasta esiin aiheen, josta ei tätä ennen ole systemaattista tutkimusta. Hän huomasi, että papillinen retoriikka oli tiukasti sidoksissa valtion sotapolitiikkaan. Jatkosodan luonteen vaihtuminen hyökkäyssodasta asemasodaksi ja lopulta lähes paniikinomaiseksi vetäytymiseksi kudottiin osaksi raamatullista draamaa, eikä valtion, kirkon tai papiston ratkaisuja ja auktoriteettia näin ollen ollut tarpeen kyseenalaistaa.

- Toisaalta papit eivät lopulta olleet pelkkä valtion propagandan äänitorvi, vaan he rakensivat vakaumuksensa pohjalta systemaattisen tulkinnan Suomen jatkosodasta, Tilli toteaa.

Tillin mukaan eettisesti merkittävä seuraus oli, että papisto ja luterilainen kirkko siunasivat väkivallan, koska sodalle oli löydettävissä uskonnollinen oikeutus esimerkiksi pyhän sodan ja ristiretken avulla.

Jatkosota ja papillinen valta

Papin valta perustuu yksilön sielun "hallinnointiin". Hän kykenee tarkastelemaan uskovan mielen ja sielun sisältöä suhteessa perimmäisiin kysymyksiin. Yhtä aikaa identiteetin kanssa muodostuu sekä oikeaan oppiin että pappiin perustuva tottelemissuhde. Papillisen vallan päämäärä onkin yksilön harjoittama itsen kontrollointi ja mielen perinpohjainen muutos, metanoia, siihen nojaten, miten saarnassa ja sielunhoidossa tähän johdatetaan.

Tilli käyttää käsitettä luterilainen metanoian politiikka kuvaamaan tilannetta, jossa pastoraalinen valta nivoutuu nationalistisiin tai valtion ajamiin päämääriin tilanteissa, joissa olemassa oleva poliittinen järjestys on uhattuna esimerkiksi juuri sodan vuoksi. Tällöin yksilön uskonnollinen identiteetti kudotaan osaksi valtion, isänmaan tai kansakunnan identiteettiä. Saarna ja sielunhoito puolestaan tukevat esimerkiksi juuri valtion auktoriteettia.

Pyhästä sodasta ja ristiretkestä kohti jeremiadia ja "Jumalan koulua"

Papiston retoriikasta on luettavissa kuusi niin sanottua typosta, uskonnollisten ja raamatullisten analogioiden selittämää toimintaohjetta: apokalypsi, pyhä sota ja ristiretki, valittu kansa ja missio, jeremiadi, sisäinen kamppailu sekä totteleminen ja mortifikaatio. Sodan alussa Suomi oli osa lopunaikojen taistelua, pyhää sotaa ja ristiretkiä, jota kävivät Kristuksen sotilaat Jumalan itsensä oikeuttamana ja johtamina "ikuista vihollista" vastaan. Bolshevismi symboloi sekä primitiivistä kaaosta että raamatullista pahan huipentumaa. Kristillisen Euroopan pelastamisen lisäksi Suomen, Pohjolan valitun kansan, missioon kuului myös Suur-Suomen luominen.

Alkuvuonna 1943 papiston retorinen fokus siirtyi jeremiadiin, valitusvirteen. Jeremiadin avulla oli mahdollista keskittyä sekä yksittäisten sotilaiden ja kotirintaman naisten syntisyyteen että yleiskansalliseen moraalikatoon. Erityisesti Paavalin teologiaan nojaten kerrottiin, miten jokaisen yksilön sisällä käytävä kamppailu paholaista vastaan tulisi ratkaisemaan myös jatkosodan lopputuloksen. Kevääseen ja kesään 1944 tultaessa vaatimukset uskonnollisesta suhtautumisesta esivaltaan kiihtyivät. Tällä tavoin papisto pyrki reagoimaan tilanteeseen, jossa kurittomuus ja sotilaskarkuruus olivat lisääntyneet huomattavasti.

Syksyllä 1944 Moskovan välirauhan myötä tapahtui jälleen retorinen siirtymä. Suomi oli nyt kollektiivisesti ja ansaitusti joutunut vaeltamaan polttavassa erämaassa. Kansakunta oli laitettu Jumalan kouluun tottelemattomuutensa vuoksi, ja suomalaisten tulikin olla kiitollisia, ettei heitä ollut tuhottu kokonaan. Radikaali mielenmuutos oli looginen suhteessa tuolloiseen poliittiseen tilanteeseen. Tällä tavoin luterilainen metanoian politiikka seurasi notkeasti valtiotason poliittisia muutoksia.

[risto]

.
heh heh heh. Pitäskö tommoset tutkijat viedä saunan taa?

.rajua tekstiä pyhistä arvoista

Viimeinen kappale: kelkan käännös ja taas mennään

.

[AveLazio]

Sota markkinoidaan AINA pyhäksi, uskonnosta riippumatta. Siten saadaan myös neutraali väestö mukaan,

Kysyttävää?

[risto]

Kysyttävää?

Minä ainakin katson wikipediasta jos on jotain kysyttävää.

[sniper]

Kysyttävää?

Ja mä soitan Rrapelle jos on kysyttävää. 

[karpalo]

Sota markkinoidaan AINA pyhäksi, uskonnosta riippumatta. Siten saadaan myös neutraali väestö mukaan,

Kysyttävää?

Joskus joku sota voidaan nimetä puolustussodaksi. Muistaakseni Talvsovas oli maanpuolustushenkeä päällekäyvää ylivoimaista vihollista vastaan.

Älkää nyt taas vaan joku sanoko:

- Joo sekin oli uskonsota, Ateistit kävi päälle !

[risto]

- Joo sekin oli uskonsota, Ateistit kävi päälle !

Uskoa se vaatii.

Suomi on käynyt 76 sotaa Venäjää vastaan ja hävinnyt kaikki. Vai oliko 78?
.

[karpalo]

- Joo sekin oli uskonsota, Ateistit kävi päälle !

Uskoa se vaatii.

Suomi on käynyt 76 sotaa Venäjää vastaan ja hävinnyt kaikki. Vai oliko 78?
.

Melkoinen määrä on tullut takapakkia. Ihmetellä täytyy, että täs kuitenkin ollaan vielä, jotenkin ymmärtää, että suurin osa karsastaa ryssiä, tai ainakin on varautunut.

[sniper]

Mutta poijjaat eiks jossain sodassa suomi ollut hyvä kakkonen, tuntemattomassa joku näin tokaisi. 

[AveLazio]

Ei Suomi kovin usein ole sodassa Ryssältä selkäänsä saanut. Ja toisin päinkin on päädytty (Stolbovan voittoisa rauha ym.). Talvi- ja jatkosota päättyivät tasapeliin.