Levylautasella...

[mrsFox]

Brubeck ilahduttaa aina!

[S]

Todellakin, The Dave Brubeck Quartet on soinut meikäläisenkin levypesässä useasti. Herrahan on mm. west coast-jazzin pioneereja, useiden tunnettujen jazz-standardien säveltäjä - joka jatkaa edelleen uraansa vielä yli 90-vuotiaanakin. Taisi aloittaa aktiivisena jo joskus 40-luvulla.

- Tältä kyseiseltä combolta on muuten jäänyt toinenkin tarttuva kipale mieleen soimaan; Blue Rondo A la Turk, jonka ainakin Al Jarreau on 80-luvulla levyttänyt. Tämä virtuoosimainen äänitaituri on taas esittänyt Take Fivenkin ikimuistoisena vokaaliversiona live-levyllään!

[AveLazio]

THL ja S ovat siis tarkka-ampujia. Pyydän anteeksi kyynisyyttäni. Minä olen ampunut lähinnä vihollisia.

[Patu]

Noin yleisesti ottaen minä en vokaalimusiikkia kuuntele. Siinä on ns. extramusikaalista ainesta, sanat ja laulajan/laulajien persoonallisuus.

On poikkeuksia, toki. Tuomari Nurmio on yksi poikkeus, häntä kuuntelen.
Aavaa preeriaa...
...tulilientä tappavaa kuivat kurkut lutkuttaa....

[S]

Minulle taas laulajat edustavat musiikissa monipuolisuuden ilmentymistä. He antavat soundillaan & ilmaisullaan lisäväriä kappaleiden rakenteeseen, täydentäen kokonaisuutta omalla persoonallisella tulkinnallaan. Lisäksi sanojen puhuttelevuus on tärkeä elementti, joka lisää laulun syvyyttä entisestäänkin.

- Parhaimmillaan vokalistien ääni on yksi instrumentti muiden soittimien joukossa. En muutenkaan kuunnellessani luokittele musiikkia instrumentaaleihin tai laulettuihin kategorioihin. Kuunneltava musiikki on puhuttelevaa; jos se liikuttaa/koskettaa minua, tai saa minussa aikaan ansaittuja värinöitä!   

[Patu]

Tunnettu (?) ja tunnustettu pianisti Juho Pohjonen määrittelee: Yritän ilmaista musiikkia itseni kautta enemmän kuin itseäni musiikin kautta.

Suoraan sanottuna en ymmärrä mitä tarkoittaa "laulajat edustavat musiikissa monipuolisuuden ilmentymistä". Onko ko. musiikin tehtävä, tarkoitus, ilmentää monipuolisuutta? Siksikö teos sävellettiin?
Kylähän sitä monipuolisuutta lisäävät saksofonit, ukulelet, tamburiinit ja kastanjetit siinä sinfoniaorkesterin ohella.
"Persoonallinen tulkinta" taitaa useimmiten olla ko. esittäjän persoonan esittelyä.

[S]

Musiikkiesitys on itsessään kokonaisvaltainen melodioiden, sävelkulkujen, sointujen yms. rakennelma, jossa laulu on todellakin yksi inhimillinen osa musiikillista kokonaisuutta. Taitava äänenkäyttö todellakin moninaisuudessaan rinnastautuu yhdeksi instrumentiksi muiden soitinten joukossa. Siinä persoonallisella tulkinnalla on tärkeä rooli - eli miten esittäjä kykenee ilmaisukyvykkyydessään tuomaan tunnetilansa laulun kautta kuulijan tietoisuuteen.

- On puhtaasti kuuntelutottumuksellinen makuasia, pitääkö vokaalisuudesta - vai enemmän instrumentaalisuudesta, vai peräti kummastakin. Mutta laulun merkitystä musiikissa ei voi kuitenkaan kiistää, se on yksi olennainen osa-alue ilmaisuksellisessa esityksessä. Ihmisääni on näin monipuolinen instrumentti, jolla voi tehdä taitavimmillaan varsin persoonallisia vokaalitaiteellisia juttuja; jotka äänellisesti sulautuvat kokonaisuuteen - aivan yhtä vetoavasti, mihin joku soittimensa virtuoosimaisesti hallitseva instrumentalisti parhaimmillaan kykenee.

- Joten kyllä musiikin tehtävä & tarkoitus on mielestäni ilmentää monipuolisuuden toteutumista sen kaikilla mahdollisilla tasoilla. Se ei tee mielestäni eroa, onko kappale esitetty laulullisin tai pelkästään instrumentaalisin keinoin - kaikki sen eri muodot ovat yhtä arvokkaita. Siksi kuuntelen itsekin mielelläni kaikenlaisia musiikkityylejä, koska se avartaa näkemyksiä siitä mitä musiikki koko sen laajuudessaan käsittää. 

[Patu]

Minun mielestäni musiikin tehtävänä ei ole ilmentää monipuolisuutta. Jo yhdellä soittimella soitettu esitys voi olla täydellinen.
Monipuolisuuden kaipaaminen on yksityiskohtien tajun puutetta.

Laulaja/laulajat, asut, liikehdintä, tehosteet - minulle ei maistu. Oopperassa käyn vain ollakseni kiltti. On kuin hajuvesi lihapullissa.

Persoonallisella tulkinnalla eli "miten esittäjä kykenee ilmaisukyvykkyydessään tuomaan tunnetilansa laulun kautta kuulijan tietoisuuteen" on merkitystä, mutta vaikkapa Finlandia-hymnin kohdalla pitää tulkitsijan tunnetiloineen pysyä housuissaan.

Sääli että THL on lomalla, hänen kommenttejaan odotan.

[S]

Jokainen tietenkin tulkitsee musiikin kieltä omalla tavallaan. Kyse onkin ennen kaikkea omista makumieltymyksistä, millainen tulkinta saa aikaan ns. ahaa-elämyksen. Tietysti huippuunsa hiottu musiikillinen osaaminen, ilmaisutavasta riippumatta tekee ainakin itseeni suuren vaikutuksen.

- Totta kai myös yhdenkin soitimen, tai pelkän yksiäänisen laulunkin tulkinta voi olla täydellisen monipuolista kuunneltavaa. Se riippuu ihan kuuntelijasta, millaisia yksityiskohtia & tunnetasoja hän esityksestä henkilökohtaisesti löytää. Joitain miellyttää juuri tietynlainen muusikon tai orkesterin tapa ilmaista itseään.  

- Itse en ole kuitenkaan omissa ambitioissani rajoittunut vain yhdenlaiseen musiikilliseen ilmaisutapaan. Kuuntelen sekä tuotan itse musiikkia lähes sen kaikissa monimuotoisissa elementeissään. En halua fakkiintua vain tietyntyyppiseen genreajattelun kaavoihin, koska se sulkee monia ovia musiikin kokonaisvaltaiselta kokemiselta!

[AveLazio]

"Anarkiaa Karjalassa" by Sleepy Sleepers.