Lehtileikkeitä Hesarista

[Sini]

Päivän lehti lienee aika monella Hesari. Tässä olisi oiva uutinen Avelle. Mitä Ave tähän sanoisi?




Teemat Tiede
Tutkimus: Yhä useammat miehet puhuvat nousevalla intonaatiolla
7.12.2013 13:55 21

Juho-Pekka Pekonen

Helsingin Sanomat

Johanna Tikkanen

Helsingin Sanomat

Monet Yhdysvaltain Kaliforniassa asuvat miehet ovat tuoreen tutkimuksen mukaan muuttaneet puhetapaansa. Kielitutkijoiden mukaan nuoret miehet käyttävät yhä enemmän nousevaa intonaatiota eli sävelkulkua, kertoo Britannian yleisradioyhtiö BBC.

Tutkimukseen osallistuneet nuoret olivat 18–22-vuotiaita kalifornialaisia.

Loppunousu esiintyy lauseen tai sen osan lopussa. Puhujan tarkoituksen on yleensä varmistua siitä, että puhekumppani ymmärtää hänen kertomansa asian.

Aiemmin vain nuorten naisten on tunnettu käyttävän yleisesti tällaista puhetapaa.

"Uskomme, että nuoret eteläkalifornialaiset käyttävät puhetapaa yhä yleisemmin ja järjestelmällisemmin", kertoo tutkimusryhmää johtanut äänitutkija Amanda Ritchart Kalifornian yliopistosta.

Tutkijoiden mukaan nousevan intonaation yleistyminen on merkki siitä, että kielen käyttö kehittyy jatkuvasti. Samalla puhetavasta on tulossa entistä hyväksyttävämpää. Vielä nykyäänkin nousevaa intonaatiota käyttävien puheita ei oteta vakavasti.

Puhetavan on havaittu yleistyneen myös Suomessa.

Keskusteluntutkija Sara Routarinne Helsingin yliopiston soveltavan kasvatustieteen laitokselta kertoi nousevan intonaation yleistymisestä Helsingin Sanomissa lokakuussa 2009.

Nousevaa intonaatiota käyttävä nuori nainen ei Routarinteen mukaan pärjäisi eduskunnassa.

"Häntä ei otettaisi vakavasti. Vallanpitäjät eivät millään voisi omaksua piirrettä omaan julkiseen kieleensä. Meillä ei esimerkiksi ole poliitikkoja, jotka käyttävät loppunousua", hän sanoo.

[THL tiedottaa]

.
"... nousevan intonaation yleistymisestä Helsingin Sanomissa ..."

Missä tuo puhetapa on yleistynyt, kun se on yleistynyt Hesarissa?

Tarkoittaako tuo, että nouseva intonaatio näkyy yhä yleisemmin lehden sivuilla??

[risto]

.
toistaiseksi suomessa intonaatio lauseen alussa ja lopussa on korvattu koodilla vittujos siitä luovutaan, menettääkö suomen kieli identiteettinsä.

[Esmerkix]

Intonaatio voi esiintyä vain puhutussa kielessä. Kirjoitettua tekstiä voi tietysti lukea ääneen, jolloin lukija voi käyttää nousevaa intonaatiota lauseiden tai niiden osien lopussa. Muunkinlaista intonaation muutosta olen ollut havaitsevinani nuorten toimittajien kielessä, kuten omituista moniosaisten yhdyssanojen osien painotusta. Esim. osa-AIKAInen, mielenKIINTOInen, sekaTYÖmies... tai sekatyöMIES???

[THL tiedottaa]

.
Tuotapa samaa minäkin tuolla jo ihmettelin, et miten tämä ilmiö voi olla havaittavissa Helsingin Sanomissa.
Ehkä tuossa jutussa tarkoitetaan Helsingin Sanomien palveluksessa olevia? Silloin kyllä pitäisi puhua Sanoma-yhtiön palveluksessa olevista. Sanoma on Hesarin julkaisija.

[Esmerkix]

.
Tuotapa samaa minäkin tuolla jo ihmettelin, et miten tämä ilmiö voi olla havaittavissa Helsingin Sanomissa.
Ehkä tuossa jutussa tarkoitetaan Helsingin Sanomien palveluksessa olevia? Silloin kyllä pitäisi puhua Sanoma-yhtiön palveluksessa olevista. Sanoma on Hesarin julkaisija.

Ehkä Hesari vain kirjoitti ilmiöstä.. eli ilmiön tutkimuksesta??

[Amanda]

Olin uskollinnen Hesarin lukija siihen asti, kun ne alkoivat vaatimaan rahaa 5 artikkelin jälkeen viikossa. Harmitti monta kertaa, kun aikoi lukea jonkun jutun, eikä sitten voinutkaan. Uutiset luen nyt Yleltä.. Kaleva ei maksa mitään, vielä, jopa Pyhäjokiseutu ei ole enää ilmaiseksi netissä.

Olen skeptinen luottokortin käyttämisessä missä tahansa. On ollut perheessä tapaus, kun USAssa sen tiedot varastettiin (todennäköisesti autovuokraamossa-- mies käväisi kortin kanssa takahuoneessa) ja onnistuivat maksamaan sillä 500 dollarin hammaslääkärimaksun, mutta onneksi ei auton varaosia saaneet ostettua.
Rahan saimme vain takaisin, kun siellä asuva poikamme teki rikosilmoituken poliisille.  Ulkomailta asian korjaaminen on hankalaa ja varmaan juuri siksi he ovat kohderyhmä pikkurikollisille..

Tämä voisi olla THL harvinaisen parranajon jäljiltä

'
Kuva Yle


Siskolla on nimikkometsä, jolle ei saa tehdä Mitään ikinä!
Ainut poika ei ole kiinnostunut sen puista eikä arvo ole edes talon tonttina paljon vaikkei kaukana keskustasta olekaan. Mutta kuka sitä maalle haluaa, poispäin se muuttosuunta on..
Siitä tuli luonnonsuojelumetsä eikä sinne saa mennä kuin marjastamaan ja sieneenkin vain asianmukaisesti varret katkomalla. Vaatimattomat 2 hehtaaria. Yli 20 v  kukaan ei ollut koskenut siihen ja pari vuotta sitten se rauhoitettiin.  Jos vain liito-oravat nyt älyävät sinne mennä Kyllä se näytti erilaiselta kuin vierellä oleva metsä, jota perataan ja "hoidetaan"... luontoäiti on vapaan kasvatuksen kannalla, anarkisen!

[Amanda]

Tuosta intonaatiosta.
Suomen kieli on tasaista ja vain eka tavulla korostetaan. Jos joutuu puhumaan vieraita kieliä pitempään niin siinä menee monen monta vuotta ennenkuin edes kuulee erilaiset korostukset ja alkaa itse niitä omaksumaan.. tai sitten ei koskaan.

Olen huomannut, miten englanninkielisiä lauseita korostetaan kummallisissa kohdissa, jos se ei ole puhujan äidinkieli.. keskellä lausettakin ja jopa minun korvaan särähtää Miten itse puhuu, onneksi ei ole tietoinen miltä kuulostaa..

[THL tiedottaa]

.
Aloitusviestissä olevan virkkeen, eli tämän:

"Keskusteluntutkija Sara Routarinne Helsingin yliopiston soveltavan kasvatustieteen laitokselta kertoi nousevan intonaation yleistymisestä Helsingin Sanomissa lokakuussa 2009."

Pitää tietysti olla näin (tai ainakin näin rakennettu):

"Lokakuussa 2009 ilmestyneen Helsingin Sanomien artikkelissa keskusteluntutkija Sara Routarinne Helsingin yliopiston soveltavan kasvatustieteen laitokselta kertoi nousevan intonaation yleistymisestä."


------------

Tiistai: "Miten itse puhuu, onneksi ei ole tietoinen miltä kuulostaa.."

Etkö ole saanut palautetta? Mulle tuli eräältä kääntäjältä sellainen palaute, et "Sinä puhut venäjää aivan kuin olisit britti."

Onkohan tuolla televisiolla noin suuri vaikutus, sieltä kun väkisin tunkee tuota englannin kieltä korvaan ... tosin ne puhuu siellä milloin milläkin murteella.

[Amanda]

On siitä jo toista kymmentä vuotta kuin joku englantia äidinkielenään puhuva kysyi, että olisinko skotti! .. en muista enää edes missä tilaisuudessa.   Mutta on ainakin yksi suomalainen, joka puhuu perheensä kanssa englantia jo yli 20 vuotta eikä hän vieläkään muista lausua kunnolla "sh", kyllä se on yhä "s".. kun sitä eroa ei itse kuule!

Tuon sihisevän ässän, "sch" opin jo 12 vuotiaana, kun aloitettiin saksan opinnot aidon saksalaisen avulla.  Hän oli tullut Pohjanmaalle vaimonsa kanssa ja molemmat opettivat sitä. Eka tunnilta alkaen hän puhui vain saksaa meille vaikka osasi hän Sujuvasti suomeakin. Harvinainen tapaus tuolloin..

Mitä nuorenpana alkaa vieraan kielen oppimisen sitä parempi, tuota voin koko ajan ihmetellä. Tänne kerran nuorimmaisesta laittamani kuva äskettäin 3 v. täyttäneestä Kimosta, tämä nappula puhuu jo kahta kieltä kuin äidinkieltään. Tytär vie häntä saksal. lasten leikkiryhmiin ja nyt on alkanut puhumaan sitä omasta aloitteestaan ja melkein yhtä sujuvasti kuin saksal. lapsi ja  ilman aksenttia.. sanavarasto on kyllä pienempi. Englantia oppii lastenohjelmista telkkarissa ja aloittelee jo..
Nostan nyt kissanhäntää kunnolla, 5 v. sisar on leikkikoulussa ja eilen hän luetteli minulle kuukausien nimet ranskaksi.
Sanoin, etten osaa ranskaa kuin bonjour ja merci.. katsoi hetken ja sitten sanoi, että "ei merci, vaan merci!".. en sanonut sitä hänen mielestään oikein.. ärrä eri tavalla    Oli siinä ero, miten hän sen sanoi.. noissa kouluissa ne ottaa kielten opettajiksi vain native speaker ja oikein se niin on. Vaikka kovaa ärrää minulla ei ole enää suomen kielelläkään, se on pehmennyt vuosien mittaan.