Netti Suomessa 20 v

[Aakku]

Opiskelin 70-luvulla ja silloin olisi oppilastyönä pitänyt tehdä jotain atk-ajoja tilastoista.
En osannut antaa mitään arvoa atk:lle tuolloin.
Näin kyllä että Paperinkeräys Oy:n varastoon kertyi reikäkortteja.

Käpyinstituutin ATK-keskuksessa on tavallaan museoituna sellainen reikäkorttien lävistäjälaite, jossa on myös lukija - kuulemma aivan toimintakunnossakin vielä, mutta sen liittäminen nykyisiin koneisiin vaatii erillisen "välikoneen" kun suoraan ei onnistu. Hieman edistyksellisempi on reikänauhaa tekevä ja lukeva Teletype-pääte ja siitä seuraavan sukupolven huikea harppaus putkinäyttöiseen ja kolhonäppäimistöiseen päätteeseen ... sellaisella putkinäyttöisellä päätteellä aikanaan opettelin itsekseni Fortranin alkeet --> luin pätkän kirjasta ja menin kokeilemaan, olinko ymmärtänyt oikein. Niihin aikoihin NEC toi päätteisiinsä grafiikkakortit ja se oli huimaa - sai käppyrät heti näkyviin, eikä tarvinnut vartoilla hitaan piirturin lonksuttelua. Vasta kun oli omasta mielestä riittävän hyvä, niin sitten piirturilla dokumentti paperille ... laserkirjoittimet hyvine graafisine ominaisuuksineen sitten syrjäyttivät nämäkin vermeet.

Yksi tyyppi kertyi että hän oli paperitehtaan atk-operaattori Ruotsissa.
Hän kyseli Inkeroisten paperitehtaalta töitä, atk-hommia, jotain 1975 paikkeilla.
"Ei oo töitä kun ei oo atk:ta, oli vastaus.

Nykyään on vaikeaa kuvitella tehdasta, jossa ei olisi ATK:ta - automaation myötä on moni joutunut työttömäksi kun muutama ihminen riittää työvuoroa kohti vahtimaan, että ohjaussysteemit toimivat. Valmiiden rullien käsittelyssä sentään vielä tarvitaan ihmisiäkin, etteivät koneet aivan kaikkea [onneksi] osaa vielä tehdä.

Taloustieteen historian proffa kertoi että akateeminen työttömyys alkoi Ranskassa ja
Englannissa 80-luvulla, eli 10 vuotta aikaisemmin kuin Suomessa. Tiedän että näin myös Saksassa. He havaitsivat
että atk:ta otettiin käyttöön 10 vuotta aikaisemmin kuin meillä.

Hmmm... nykyään esim. TEKES ja muut rahoittajat eivät edes anna hynää tutkimukseen, ellei kohteessa ole riittävän tuhtia ATK-kalustoa ...

Jossain vaiheessa tuli tieto että Hesarin päätoimituksesta lehden painatus lähetteään tehtaalle atk-signaalina.
Menikö se oikeasti ilmaa pitkin vai kaapelia pitkin?  Ja mikä se vuosi oli.

Kaapelia pitkin se on mennyt - langattomat yhteydet ovat aika uusi tekninen ratkaisu. Radiotaajuuksia vapautui tietoliikennekäyttöön lisää vasta kun Suomessa siirryttiin dägälähetyksiin ja kännykkätaajuksilla toimivat tiedonsiirtoratkaisut ovat WLAN-verkkojakin uudempi idea.

[THL tiedottaa]

Jossain vaiheessa tuli tieto että Hesarin päätoimituksesta lehden aineisto alettiin lähettää painoon digitaalisena tiedostona.
Menikö se oikeasti ilmaa pitkin vai kaapelia pitkin?  Ja mikä se vuosi oli.

Tarkan ajankohdan saa selville Hesarin historiikeista. Lienee ollut jotakuinkin vajaa parikymmentä vuotta sitten.
Itse asiassa tuo meni (ainakin eräässä vaiheessa siten), että toimituksesta digitaalinen aineisto lähetettiin sivunvalmistukseen (Helsingissä), josta muokattu aineisto edelleen lähetettiin useille eri paikkakunnille (mm. Forssaan ja Varkauteen) kirjapainoihin.  Hesarin painos, nykyisin noin 410 000 on niin suuri, että tarvitaan monta rotaatiota tuoreen lehden saamiseksi lukijoille.

Useimpien lehtien kohdalla digitaalisen, valmiiksi taitetun aineiston lähettäminen kirjapainoon tuli ajankohtaiseksi 1990-luvulla, jolloin tietoliikenne oli riittävän kehittynyttä. Eräässä välivaiheessa käytettiin täysin erillisiä tietoliikenne-puhelinlinjoja. Pienenkin paikallislehden lähettäminen latomosta painoon kesti useita tunteja.

Nykyisin käytetään hyväksi sähköpostin liitetiedostoja tai nopeita suoria yhteyksiä toimitusten ja kirjapainojen välillä. Muutamia sivunvalmistamoja (entisiä latomoita) on vieläkin jäljellä ikään kuin muistoina entisiltä ajoilta. Useat lehdet ovat ulkoistaneet koko sivunvalmistuksen, lukuunottamatta toimituksen tekemää lehtien taittoa.

Ala on koko ajan suuressa muutoksessa. Pyrkimys on tehokkaampaan ja vähemmän resursseja vaativaan sekä tietenkin entistä nopeampaan tiedonvälitykseen.

Internet-julkaisuun ollaan siirtymässä. Pulmana on rahastus. Miten saadaan ilmoitustuloja Internetissä julkaistusta lehdestä?

[S]

Siinä se verkkojulkaisun probleema juuri onkin. Vaikka mainostajat ja muut ilmoittajat panostavatkin nykyisin entistä enemmän sähköiseen viestintään, sekä erilaisiin internetpohjaisiin verkkojulkaisuihin, jossa rahastajat & muut markkinoijat ottavat maksun mm. sähköisestä lehtiversiosta, niin aika pienistä summista & tienesteistä on silti loppupeleissä kysymys. Tietysti erilaisten nettijulkaisujenkin merkitys tulevaisuudessa tulee kasvamaan entistä enemmän.

- Pitäisikö Outomaankin ruveta ilmoittelemaan verkkolehtensä sivuilla ja repimään maksua julkaisustaan. Ei vaikuttaisi kovin kuluttajaystävälliseltä toiminnalta. Markkinointikikat tai laskelmointi kyllä kuuluvat aina sähköiseen mediaan, mutta silkka omaan pussiin rahastaminen onkin sitten jo oman alansa juttu!

[Tiistai]

Onnea 20-vuotias Suomen netti!

Suomen liittämisestä internet-verkkoon on kulunut 20 vuotta. Marraskuussa 1988 Pohjoismaiden Nordunet-verkko sai satelliittilinkin kautta yhteyden kansainväliseen internet-verkkoon.
Verkko oli tuolloin ja vielä vuosia myöhemminkin pelkästään tutkijoiden käytössä. Kehitys kohti nykyistä internetiä alkoi vauhdittua vasta 1990-luvun puolivälissä.

No, minä myöhästyin sitten nettielämälläni vain 4 vuotta, 1999 alkoin roikkumaan foorumeilla

[THL tiedottaa]

Se on tuo matematiikka ihmeellistä. Silloin, kun kävin koulua, puhuttiin Ojalan laskuopista.

Nyt on näemmä vallannut alaa Tiistain laskuopas.




Hmm... saako Tiistain laskuopasta käyttää näin torstaina?

[Tiistai]

Mitä tuossa on väärin?

1999-1995 tekee 4 vuotta! 



Muoks:
ai nii, netti on Suomessa 20-vuotias  

.. mulla on ajatukset vähän hajallaan nykyään..

[rapevainaa]

Mitä tuossa on väärin?

1999-1995 tekee 4 vuotta! 



Muoks:
ai nii, netti on Suomessa 20-vuotias  

.. mulla on ajatukset vähän hajallaan nykyään..

Kyllähän netti tosiasiassa tuli Suomeen  1995, iha niiku muuallekin.
Alussa netissä ei ollut oikeastaan mitään sisältöä mutta siitä se parani.

Tutkijat väittävät tehneensä asioita jo ennen syntymäänsä mutta väittäkööt.
Mullakin oli Windows 1988 koneessa mutta ei sillä mitään tehnyt.
Vasta kun tuli koneisiin virtuaalimuisti, exelillä sai tehtyä 2 aanelosta isomman laskelman.

[ville]

Netti on varmaankin sen 20 vuotta vanha (Suomessa), mutta webbi on nuorempi. Ennen webbiä luin niitä nyyssejä ja Gopheria, joka siis on myös webbiä vanhempi. Mikrobitin lukijoillekin netti lienee tuttu jo vuotta 1995 edeltävältä ajalta.

Webin alkuaikoina en osannut arvostaa sitä yhtään. Tuntui ihan turhakkeelta.

[THL tiedottaa]

Tutkijat väittävät tehneensä asioita jo ennen syntymäänsä mutta väittäkööt.

Heh, onneksi en ole tutkija!

Ensimmäisen kerran tutustuin tietokoneeseen jo 1960-luvulla. Mutta, mutta... se kone ei muistuttanut mitään näistä nykyisistä, paremminkin se oli kirjoituskone, jota oli ryyditetty joillakin tieokonepiireillä tai mitä ne palikat sitten siihen aikaan olivatkaan.
Vuonna 1972 tutustuin sitten jo varsinaiseen tietokoneeseen, jossa oli useita kolmannesneliömetrin kokoisia piirikortteja täynnä erikokoisia ja näköisiä hipsejä ja transistoreita ym. kahdeksan- ja kaksitoistajalkaisia otuksia. Kussakin piirikortissa satoja hipsejä.
Vuodesta 1973 alkaen tein kokopäiväisesti työni tietokoneella. Tosin silloinen härveli painoi parisataa kiloa eikä siinä ollut lainkaan kuvaruutua, vain sellainen pieni valomatriiseista koottu näytöntapainen, jossa kirjaimet vilisivät sitä mukaa kun kirjoitti. Viimeksi kirjoitetut 16 merkkiä näkyi, ei muuta. Mitään muistia ei ollut, eipä tietenkään. Siinä kun kirjoitti suurinpiirtein sokkona tunnin tai pari piti välillä kehittää koneen täysin pimeässä valottama paperi, jotta pääsi näkemään mitä oli tullut kirjoitettua. Oli ne aikoja ne!

[Aakku]

Tätä meistä kukaan ei vissiin muista - ei siellä kai ollut ainuttakaan suomalaista ...

ENIAC - mualiman ensimmäinen varsinainen tietokone.

Tuossa Eniacissa [lyhenne sanoista Electronic Numerical Integrator And Computer] kuulemma ohjelmointi tehtiin johtoja kytkemällä Pääosa ajasta meni huoltoon ... putkilla toimi ja ne kuprahtelevat aika ajoin. Sähkönkulutus oli noin 160 kilowattia !