Palkat ja hinnat

[THL tiedottaa]

Mikä yhteys on palkkojen ja kuluttajahintojen välillä?

Johtuuko öljyn raju hinnanvaihtelu siitä, että palkat välillä äkkiä nousevat ja välillä taas laskevat? Olivatko öljykentillä työskentelevien palkat huipussaan viime vuoden kesäkuussa, jolloin öljyn hinta oli noin kolminkertainen nykytasoon verrattuna?

Ovatko alennusmyynnit – 70 % ALE! – seurausta siitä, että myyjien palkat ovat alentuneet?

--------------------------------------

Hinnat eivät seuraa palkkakehitystä. Miksi eivät?

Syitä on monia.

Hinnat määräytyvät markkinoilla. Kun jostain tuotteesta tai raaka-aineesta on pulaa, sen hinta nousee. Kun taas on ylitarjontaa, tuotteiden hintoja joudutaan laskemaan, jotta ne saataisiin myytyä. Tämä on tietenkin karkeistus. Eräs hintoja nostava tekijä on suurtuottajien muodostama kartelli. EU:n alueella laki kieltääkin kartellit. Tästä huolimatta, kuten tiedämme, kartelleja paljastuu tuon tuostakin.

Suunnitelmataloudessa – joksi esimerkiksi itäisen naapurimaamme monikymmenvuotista vaihetta viime vuosisadalla kutsutttiin – voidaan hinnat määrätä valtion taholta. Esimerkiki asuminen oli Neuvostoliitossa tavattoman edullista – vuokrat eivät kattaneet asumiskustannuksia.

Me suomalaiset elämme markkinataloudessa. Täällä hintoja ei määrätä valtion toimesta (joitain harvoja poikkeuksia lukuunottamatta). Hinnat määräytyvät markkinoilla.


Seuraavassa tuotteen tuotantokustannuksista ja hinnanmuodostuksesta hieman (kyseessä karkeistus).

Tuotteen valmistamiseksi tarvitaan mm.:

– pääomaa
– energiaa
– raaka-aineita
– koneita ja laitteita
– työvoimaa
– tietämystä ja osaamista
– valmistus- ja varastointitiloja
(Eräissä maissa näiden lisäksi on poliittisia johtajia 'voideltava' = korruptio)


Valmiin tuotteen markkinoille saamiseksi tarvitaan mm.:

– pääomaa
– energiaa
– markkinointiponnistuksia
– henkilökuntaa eli jälleen työvoimaa
– tietämystä ja osaamista
– kuljetuksia
– myyntitiloja


Työvoimakustannukset vaihtelevat eri aloilla. Esimerkiksi suomalaisessa paperiteollisuudessa työvoimakustannukset ovat alle 10 % kaikista tuotantokustannuksista. Samoin esimerkiksi ruisleivän hinnassa on maataloustuottajan osuus vain noin 10 %.

Tyypillisesti teollisuustuotteiden tuotantokustannuksista työvoimakustannukset muodostavat alle kolmanneksen, palveluissa niiden osuus on hieman korkeampi, joskus jopa yli 50 %.

------------------

Palkat ovat nousseet jo kymmeniä vuosia hintoja nopeammin. Miten tämä on mahdollista?

Taikasana on tuottavuus. Samalla työvoimakustannuksella on voitu tuottaa entistä enemmän. Näin ollen tuotantokustannukset tuotettua yksikköä kohden ovat aiempaa pienemmät.

Pääomatulot (esimerkiksi osingot) ovat nousseet vielä palkkojakin nopeammin. Tässä törmätäänkin jo sitten tasa-arvoon – tai siis sen puutteeseen – joka onkin kinkkinen keskustelunaihe.

[rapevainaa]

Mikä yhteys on palkkojen ja kuluttajahintojen välillä?

Ainakin sellainen että jos palkkataso on liian korkea tuotteen myymiseksi maailmalle, semmonen tuotanto loppuu.
Esim. Norjassa oli iso kodinkoneteollisuus, mutta kun öljyä löytyi ja palkkataso nousi, valmistus loppui siihen paikkaan.

Viimeisen hinnan nousun öljyssä aiheutti dollarin arvon heikkeneminen.

Ajatellaan vaikka että Suomessa kasvatetaan strutseja. Miksei niitten lihaa kannata tuoda Afrikasta jossa palkkataso on varmaan 1:20 meihin verrattuna?

Osat kotimaista strutsia!

[mrsFox]

Oijoi.. kyllä se niin on, ettei palkkatasoni meinaa millään riittää tarvittavista tuotteista pyydettyihin hintoihin.. tuosta taas veikkaisin pikaisesti seuraavan jonkinlaista tuotehintojen ylöshilautumista, kun ei hyväkään tavara meinaa mennä kaupaksi. No, eihän se sittenkään mene, ja seuraa tuotteiden hinnanlasku. Se ei vaikuta valmistuskustannuksiin, ainakaan alentavasti. Kun tuotteiden valmistaminen maksaa, ovat niiden hinnatkin sitten taas kalliimmat, eivätkä ne mene yhtä supsakkaasti kaupaksi, ellei kuluttajan palkkataso ole riittävä.

Vai miten se nyt menikään

Tuosta kettumaisen kimurantista ja sotkuisesta ajatuskiemuroinnista suoraan asiaan:

Palkkakustannukset nostavat tuotteiden valmistamiskustannuksia, mikä vaikuttaa hintoihin. Tietenkään valmistaminen ei saisi viedä voittoja tuotantolaitoksen omistajilta, joten niiden vuosittainen prosentuaalinen nousu on jokatapauksessa hinnannousulla erikseen varmistettava. Muuten alkaa mennä huonosti!

Kuluttajahinnat eivät ainakaan elintarvikkeissa ole tällä päiväyksellä kohtuulliset, eivätkä palkat kaikilta osin ole riittävän kohtuulliset elintarvikkeiden hankkimiseen. Olen ehtoisa emäntä ja teen paljon itse. Silti pitää venyttää sentti kerrallaan, ja joka kerran kaupassa kauhistuttaa..

[THL tiedottaa]

Oijoi...

Oijoi, oijoi, rakkaus...  vai miten se nyt menikään.

Palkat on yritykselle eräs osa tuotantokuluista. Palkoilla ei ole kuitenkaan suoraa kytkenkää hintoihin. Niin kuin tuolla edellä olen jo osoittanut.

Nousiko esimerkiksi Saksassa 1920-luvulla palkat ja hinnat samaan tahtiin?

Hintoihin vaikuttaa monet eri tekijät. Viimeisten viidentoista vuoden aikana tapahtunut roima pääomatulojen nousu on vaikuttanut hintoihin enemmän kuin palkkakehitys.

Tuottavuuden lisääminen alentaa tuotantokustannuksia. Jaa, ettäkö mikä tuottavuus?

Tuotantokustannuksilla kokonaisuudessaankaan ei ole suoraa linkkiä hintojen kehitykseen.


Tuossa tuli nyt noita pitkiä ja vaikeita sanoja, anteeksi.

[Tiistai]

Oijoi...

Hintoihin vaikuttaa monet eri tekijät. Viimeisten viidentoista vuoden aikana tapahtunut roima pääomatulojen nousu on vaikuttanut hintoihin enemmän kuin palkkakehitys.

Tuottavuuden lisääminen alentaa tuotantokustannuksia. Jaa, ettäkö mikä tuottavuus?

Tuotantokustannuksilla kokonaisuudessaankaan ei ole suoraa linkkiä hintojen kehitykseen.


Tuossa tuli nyt noita pitkiä ja vaikeita sanoja, anteeksi.

Oliko kovinkin vaikeaa kirjoittaa noita pitkiä sanoja ja lauseita, ja eihän itseltään pyydetä anteeksi.. tai no ?

Hinnat syntyvät ensi sijassa kysynnän ja tarjonnan suhteesta. Jos on vaikka paljon pottuja, niin ne on myytävä halvemmalla kuin jos olisi huono sato. Silloin niitä on vähänlaisesti ja hinnat nousevat. Tietenkin on tuotettava tavaroita hinnoilla, jotka ovat kilpailukykyisiä, muuten mennään konkrussiin.   Onnellisessa asemassa ovat ne, jotka pystyvät tuottamaan pienillä kokonaiskustannuksilla ja voivat myydä ne hyvällä voitolla. Kiinan yli 10% kasvu viime vuosina on johtunut tästä, valuuttojen epäsuhteesta,  tuottavat taskurahalla ja saattavat ulkomaalaiset firmat ahdinkoon.

Pörssissä se toimii vähän eri lailla, siellä on kyse luottamuksesta. Raakaöljyn hinta varsinkin on suoraan riippuvainen tarjonnasta ja pelosta, että sen saatavuuteen tulisi katkoksia.

[reedik]

Tuotteen hintaan vaikuttaa myös tuoteesta luotu mielikuva. Usein korkean hinnan kuvitellaan takaavan sen, että myös laatu on korkeatasoinen. Ja kääntäen, halpaa tuotetta pidetään usein huonona. Kosmetiikka(anteeksi arvoisat kosmeettisten tuotteiden käyttäjät) on tästä hinnan laadun takuusta hyvä esimerkki. Eräässä hintakokeilussa kosmeettisen tuotteen raju hinnannosto lisäsi tuon tuotteen menekkiä. Onkohan minkään muun alan tuotetta, jota ihmiset ovat ostaneet itselleen ja maksaneet turhasta niin paljon kuin kauneudenhoitotuotteista, jotka lupaavat esimerkiksi nuorekkaan ihon palauttamisen tai perinnöllisen kaljun tilalle tuuhean hiuspehkon kasvamisen? Tuollaisten tuotteiden vaikutukset perustuvat lähinnä itsepetokseen.

Kyllä tuntuvat palkankorotukset ilman muuta vaikuttavat hintakehitykseen. Hinnat nousevat kahdestakin syystä. Tuotteen tuotanto- ja muut kustannukset nousevat palkkojen myötä ja palkkojen nousun kautta ihmisten ostovoima lisääntyy, mikä puolestaan lisää kysyntää ja kysynnän ja tarjonnan laki toimii. Nopeasti lisääntyneeseen kysyntään ei kyetä vastaamaan yhtä nopeasti, vaan tarjontaa lisätään sitten viiveellä.