Fysiikasta (vähän)

[Amanda]

Toisin sanoen tähdenlento...

[Suti]

Sehän se on vaikkei siinä mikään tähti lennä.
Lähin tähti meillä on Aurinko, sen kokoluokan lentäjistä siis on kysymys kun tähdistä puhutaan.

[Syrinx]

Se on vähän miten tuon lentämisen määrittelee... kaikki ne siellä taivaalla killuvat ja suhteellisia liikkeitä niillä kaikilla on suuntaan jos toiseenkin ja kaiketi absoluuttistakin jos universumi koko ajan laajenee...

[Suti]

kysymys ei ollut siitä lentääkö se tähti vai ei vaan siitä, onko se mikä lentää tähti.

[risto]

kysymys ei ollut siitä lentääkö se tähti vai ei vaan siitä, onko se mikä lentää tähti.

Äidinkieli ja avaruustiede. Verraton yhdistelmä.

Ja suhteellinen liikehdintä.

[Suti]

ei kun avaruustähtitiede, mitä se sellainen avaruustiede on?
Esko Valtaoja on avaruustähtitieteen professori. Onko niitä muita tähtitieteitä kuin avaruustähtitiede? No tietysti vaikkapa iskelmätähtitiede. Iskelmätähdet myös lentää.

[risto]

ei kun avaruustähtitiede, mitä se sellainen avaruustiede on?
Esko Valtaoja on avaruustähtitieteen professori.

Katso googlesta.

Niin, avaruustähti. On niitä  tosiaan muitakin.

[Suti]

Älä masennu Rrape. Termit ovat vähän vinksallaan.
Kyllä Marsin ja Jupiterin tutkimuskin on tähtitiedettä vaikka Mars ja Jupiter eivät tähtiä olekaan.

[risto]

Älä masennu Rrape. Termit ovat vähän vinksallaan.
Kyllä Marsin ja Jupiterin tutkimuskin on tähtitiedettä vaikka Mars ja Jupiter eivät tähtiä olekaan.

Tämä nerous on siivittänyt minua koko päivän. Aina oppii jotain. Termit ovat hienoja. Niillä voi aina kusettaa.
Astrologi. Melkein kuin Agrologi.

.

[Syrinx]

kysymys ei ollut siitä lentääkö se tähti vai ei vaan siitä, onko se mikä lentää tähti.

Nooo.... Karpalon alkuperäinen kysymyshän koski pienen pieniä avaruuden kiertolaisia törmäämässä suurempiin, kaikkihan nuo tähtiä myöten ovat avaruuden kiertolaisia. Ja on siellä joukossa niinkin suuria vastaantulijoita, vaikkapa nyt nämä kaksi puheena ollutta galaksia, että yksinäinen tähtikin niiden rinnalla kutistuu pienen pieneksi avaruuden kiertolaiseksi. Sellainen yksittäinen tähti saattaa jäädä ihan hyvin sen galaksin vangiksi, vaikkei mihinkään muuhun massamöykkyyn siellä törmäisikään...

Mutta jos törmääjien kokoero on pieni, sitä todennäköisemmin rakenteet ruttaantuvat. Sellaiseksi ruttaantumiseksi voidaan laskea nuo meteoritkin jotka palavat ilmakehässä ja jäävät siis kaasuina sinne joksikin aikaa leijumaan (kaikki leijunomit huom!), tai sitten hajoavat ja putoavat tänne maahan murikoina. Ja noiden kahden galaksin törmäys varmasti muotoilee niistä joko yhden tai kaksi uutta erimuotoista galaksia.