Mielenkiintoisia uutisia

[karpalo]

. On ihan eri Atmosfääri kun Nettisivustoilla

Kyl maar, mutta onko täällä foorumilla tarkoitus kerrata kaikki maailman typeryydet?
Kai se sitten on lukeneisuutta ja opiskelua. Siitä syntyy lööppikanditaatti.

Ei kannatai kerrata kaikkia., tämäkin olisi kuulunut tonne Ilta-Sanomat- uutisiin. Ei nyt sitten vaan myönteisimpiä uutisia sattunut silmiin tällä kerralla

[rapevainaa]

.
Sulla on toisessa silmässä krooninen vika. Joku näärännäppy.

Tästä saat taustakuvan monitoriin.  Tytsä on sinkku edelleen.

En vaan saanut näkymään http://imageworldblog.blogspot.com/2010/01/deanna-pappas-in-red-bikini-photos.html

[Tiistai]

Aivan Ihana nainen!




Temmeksen viikatenainen


http://wwwmedia.kaleva.fi/plus/img/mega/20100701/mega_9548151_105520041.jpg

Temmesläinen Katri Molander, 76, muistaa vieläkin, kun sai viikatteen ensimmäistä kertaa käsiinsä.

"Olin silloin kymmenvuotias. Viikatetta piti päästä kokeilemaan ja tein sen varkain", Molander naurahtaa. Luvan kanssa hän pääsi niittämään päästyään ripille. Sittemmin hän on niittänyt sekä töitä tehdäkseen että kilpailumielessä.

Lauantaina Limingassa käytävät viikateniiton maailmanmestaruuskilpailut ovat Molanderille kahdeksannet. Yksiä kilpailuja lukuunottamatta hän on taistellut maailmanmestaruudesta joka kerta, kun kilpailut on järjestetty. Molander lähtee kilpailuihin rennolla mielellä, mutta itse kilpailutilanteessa ei ole kyse leikistä.

"Kyllä se ihan tosissaan pitää ottaa. Kilpailuissa on aina kiva fiilinki." Hänen mukaansa tunnelma nousee kattoon jo kilpailupaikalle mentäessä, kun kilpailuihin osallistujat saavat ajaa kilpailualueelle autolla omaa kaistaansa.

Viikatteen käsittely on tullut Molanderille verenperintönä: hänen isä ja isoisä ovat viikateseppiä. Siltikin Molander sai etenkin nuorempana kuulla, että niittäminen on miesten työtä.

"Kyllähän sitä sanottiin, että sitä ollaan niin miesmäisiä", hän muistelee ja sanoo että myöhemmin suhtautuminen naiseen viikatteen varressa on muuttunut tasa-arvoisemmaksi.

Kilpailutilanteessa Molander nauttii niittämisestä joka kerta. Entäpä sitten töitä tehdessä, ovatko niittopuuhat tuntuneet ikinä tylsiltä?

"Ei se ole työtä kummempaa", hän pohtii, mutta myöntää että raskasta niittäminen todella on. "Ei sitä silti niin paljon ole tullut niitettyä. Ja kyllähän sitä nuorena jaksaa."

Pudasjärveltä, Jongunjärven rannalta kotoisin oleva Molander meni aikanaan karjanhoitokouluun. Karjakkona leivän perässä kuljettuaan hän päätyi Tyrnävän Temmekselle. Aviomieheensä, Pentti Molanderiin, hän tutustui jo ammattikouluaikoina.

Katri Molander uskoo olevansa niittohommissa parhaimmillaan viikatteen liippauksessa. Viikateniiton maailmanmestaruuskilpailuissa liippaus on yksi arvosteltavista lajeista. Tuomareiden tehtävä on pitää huolta, että liippaus on irtonaista ja rentoa. Toispuoleisesta liippauksesta tai liipan pään tökkäämisestä tulee virhepisteitä.

Niin liippaamisen kuin viikatteen käytön oppii parhaiten tekemällä paljon toistoja, Molander arvioi.

Viikateniiton maailmanmestaruuskilpailuihin osallistuvat ovat etupäässä kokeneita niittäjiä, mutta Molander muistaa, että kilpailuihin on tuotu aikanaan polttarisankareitakin niittämään ensimmäistä kertaa.

"Se on lystin näköistä, kun laitetaan miehelle ensimmäistä kertaa viikate käteen ja pitäisi alkaa niittämään", Molander nauraa. Hän kuitenkin muistuttaa, että viikate ei ole missään nimessä lelu.

Lauantain kilpailuihin säätoive olisi mahdollisimman aurinkoista. Molander lupaa osallistua maailmanmestaruuskilpailuihin jatkossakin.

"Niin kauan kuin terveyttä riittää osallistun kilpailuihin."

Ville Koivuniemi

[Paha setä]

Setä on enemmän tottunut olemaan se kuoppaavampi osapuoli. Viikatenainen tuntuu oudo kiihottavalta. Kutsun kuolemaa neidiksi, koska se ihan todella on sitä.

Meiän neitiä ei tarvii pelätä.

[Amanda]

Sopiva teema laittaa tämä    eikun   







Taavetti Lukkarisen hirttopuu säästyi


Oulun seudun ammattiopiston Kontinkankaan yksikön tontilta kaadettiin torstain ja perjantain välisenä yönä runsaasti puustoa. Puita kaadettiin tontille rakennettavan lisärakennuksen tieltä.

Tontilla sijaitseva Taavetti Lukkarisen hirttopuu jätettiin kaatamatta, sillä muistomerkki on suojelukohde.

Hirttopuulla on traaginen tausta, sillä vuonna 1916 paikalla surmattiin saksalaisia sotilaita avustanut keminmaalainen Taavetti Lukkarinen.

Taavetti Lukkarisen hirttopuu on ympäröity metallisella aidalla, joka on koristeltu risteillä.

On esitetty arvioita, ettei muistomerkkipuu olisikaan oikea hirttopuu, vaan varsinainen hirttopuu olisi ollut jokin viereisistä puista. Nyt viereiset puut saivat väistyä uudisrakennuksen tieltä. Oulun seudun ammattiopiston Kontinkankaan yksikön lisärakennukseen tulee hallinto- ja opetustiloja sekä kirjasto.

Kontinkankaan yksikössä on noin 1100 opiskelijaa.


Saga Skiftesvik

[THL tiedottaa]

Hirttäminen vaatii melko matalalla olevan oksan.
Kuvan puussa ei ole ollut oksia alle seitsemän metrin enää vuonna 1916.
(Onko tuo uutisessa mainittu hirttovuosi edes oikea??)

[Amanda]

Siinä se koko uutinen oli. 

SIKSIKÖ puut kaadettin yöllä, ettei kukaan tule protestoimaan? Ihmettelinkin..

[karpalo]

Hirttäminen vaatii melko matalalla olevan oksan.
Kuvan puussa ei ole ollut oksia alle seitsemän metrin enää vuonna 1916.
(Onko tuo uutisessa mainittu hirttovuosi edes oikea??)

Samaa mieltä asiassa, kuin se.  Sitäpaitsi (julkaisematon) osa perimätiedosta kertoo, että Taavetti Lukkarinen itse hirtti itsensä eteen tulleiden henk.koht. syiden vuoksi (Sydänsurut. talousvaikeudet, masennus ja alkoholi.) Siis Sum summarum., aivan niinkuin nytkin.

Mutta eishe mitäh., miksei puun saisi antaa olla siinä, ei se kuitenkaan ole se puun syy, jos kohde on väärä. Tyhmempiäkin muistomerkkejä on, siinähän olisikin hyvä ketjunaloitus "Mielestäni Maailman Tyhmimmät Muistomerkit"

[Paha setä]

Hirttäminen vaatii melko matalalla olevan oksan.
Kuvan puussa ei ole ollut oksia alle seitsemän metrin enää vuonna 1916.
(Onko tuo uutisessa mainittu hirttovuosi edes oikea??)

Mistä olet saanut "Mataalla olevan oksan" päähäsi? Tärkeintä on se, että köyden mukanaolo katkaisee niskan. Vaatii pudotusta noin 0,7 metriä, sitten jos köysi on huonoa hamppua niin sitten vain tukehdut kuoiliaaksi.

Sellaista on elämä. Ja kuolema.

[karpalo]

Miksei olis voinut ostaa sen Lukkarisen hirttämistä Ostopalveluna Englannista, siellähän on ollut monisatavuotiset perinteet asiassa.


Hirttäminen Englannissa:

Käytäntö alkoi Britanniassa 1241, jolloin Maurice-niminen aatelismiehen poika hirtettiin merirosvoudesta.lähde? Hirttämisen häpeällisyyden vuoksi sotilaat ammuttiin, milloin kysymys ei ollut vakoilusta tai petturuudesta.

Varsinkin entisajan Englannissa on hirtettävien hitaaseen ja tuskalliseen menehtymiseen kiinnitetty paljon huomiota käyttämällä esimerkiksi lyhyttä pudotusta, tiukkoja solmuja ja karkeita köysiä. Silloin hirtettävä potki, sätki ja kamppaili jopa puoli tuntia ennen kuolemaansa. Varsinkin naisten hirttäminen keräsi suuren yleisön. Teloituspaikalla ihmisjoukoille olutta ja muuta kaupittelevilta perittiin vero, jonka tuotosta pyöveli sai osuutensa. Siten hänellä oli motivaatiota järjestää näyttävä teloitus. Tuomioiden perusteet olivat huteria. Englannin lain mukaan 100 varkaustuomiota toi automaattisesti kuolemantuomion hirttämällä. Usein tuomio langetettiin köyhille pelkän epäilyn perusteella. Varakkaammat palkkasivat päteviä asianajajia tai lahjoivat itsensä vapaaksi. Alle 15-vuotiaiden hirttäminen oli lain mukaan kiellettyä, mutta tätä harvoin noudatettiin. Yhtä sääntöä ei kuitenkaan rikottu koskaan: raskaana olevien naisten hirttämistä lykättiin, kunnes he synnyttivät lapsensa. Joskus hirtettäväksi tuomittujen naisten sallittiin elää, kunnes lasta ei enää tarvinnut imettää.