Kuolleiden päivä

[THL tiedottaa]

Hermot ja aivot uudistuvat koko ajan! Mitäs kirjoja Rape ny on lukenu. Vissiin samoja kuin S... Mutta olennasta on, että nano- ja pikobotit korjaavat kaikki sairautta aiheuttavat poikkeamat.

Kirjastoon ja heti huomenna, Rape!!!

Mitäs täällä taas kinataan!?

"Näihin päiviin asti on uskottu, että aivoissa ei ole erilaistumattomia kantasoluja ja että vaurioitunut neuronipopulaatio ei kykene uusiutumaan. Uudet tutkimukset aivojen neurogeneesistä ja aivojen vaurionjälkeisistä regeneraatioprosesseista ovat pakottaneet hylkäämään nämä käsitykset. Tietyt aivojen osat muokkautuvat rakenteellisesti normaalin kypsymisen aikana aikuisiälläkin, ja jatkuva neurogeneesi saattaa osallistua siihen. Myös erityyppisten aivosairauksien käynnistämä neurogeneesi ja rakenteellinen plastisuus näyttävät yhä todennäköisemmin myös korjaavan aivotoimintoja.

Käytössä olevissa neurologian ja neurobiologian oppikirjoissa opetetaan, että aivoissa ei tiettävästi ole erilaistumattomia kantasoluja ja että vaurioitunut neuronipopulaatio ei kykene uusiutumaan. Oppikirjailijat eivät ole huonossa seurassa. Aivojen solusiirrehoidon pioneerit Anders Björklund ja Olle Lindvall kirjoittivat nimittäin vielä v. 2000 - omasta näkökulmastaan - että vaikka myös aivoista on löydetty neuraalisia kantasoluja, ne eivät kykene merkittävästi erilaistumaan ja korjaamaan menetettyjä toimintoja vaurioiden yhteydessä. Tuoreet tutkimusraportit kyseenalaistavat nämä näkemykset. Myös nuoren aikuisen aivot näyttävät olevan jatkuvan rakennemuuntelun kohteena, ja tämä pystytään havaitsemaan kuvantamistutkimuksin makrotasollakin. Mikrotasolla aivojen muokkautuvuuden tekee ymmärrettäväksi rakenteellinen plastisuus, hermopäätteiden muodostumisen säätely ja ilmeisesti myös uusien neuronien muodostuminen, neurogeneesi. Sekin käynnistyy aivojen vaurioprosessin jälkeen (Nakatomi ym. 2002). Vaikka uudet havainnot keskushermoston solujen regeneraatiosta eivät terveysohjeisiin ja arjen lääketieteeseen vaikutakaan, tutkijoille ne luovat kuvan aivoistamme aiempaa muuntautuvampana elimenä."

"Vainajilla tehdyissä vertailevissa tutkimuksissa on aiemmin opittu, että mm. Sylviuksen uurteen ympärillä oleva kielellisistä toiminnoista huolehtiva aivokuori on yksi rakenteellisesti vaihtelevimmista aivojen osista."

"Perintötekijät yksilöllistävät vahvimmin kielellisistä toiminnoista huolehtivia aivokuoren alueita, jotka itse asiassa paikantuvat paljolti samoin kuin puberteetissa ja sen jälkeen vahvimmin kasvavat temporoparietaaliset puhetta ja spatiaalista ajattelua prosessoivat aivokuoren alueet (kuva 1) (Thompson ja Toga 2002). Perinnöllisyys siis määrää puheaivokuoren rakenteen, joka sitten oppimisen ja ympäristövaikutusten ja rakenteellisen plastisuuden vuorovaikutuksessa »veistyy» ja kasvaa edelleen. Kenties paras peritty rakenne yhdistyneenä kehityspotentiaaliin (nature+ nurture) tuottaa lisääntymiskykyisimmän yksilön, ja piirteet periytyvät."

"Uusi kokeellinen tieto viittaa siihen, että mm. ympäristön signaalit vaikuttavat kasvu- ja geenien transkription säätelytekijöiden kautta myös aivosolujen apoptoottiseen kuolemaan, jota tapahtuu itsestään. Virikkeellinen asuinympäristö vähentää apoptoottista solukuolemaa, mutta mielenkiintoista kyllä lisää neurogeneesiä eli uusien aivosolujen syntyä jopa kädellisillä (Kempermann ym. 1997, Kornack ja Rakic 1999, Young ym. 1999, Sivenius ym. 2002). On tosin hieman ristiriitaisia havaintoja siitä, esiintyykö aikuisilla kädellisillä aivokuoressa merkittävää neurogeneesiä fysiologisissa oloissa vai tuottaako aivokuoren uudissolumuodostus pääasiassa hermotukisoluja (Gould ym. 1999, Kornack ja Rakic 2001)."

Lisää:

http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/etusivu?p_p_id=dlehtihaku_view_article_WAR_dlehtihaku&p_p_action=1&p_p_state=maximized&p_p_mode=view&p_p_col_id=column-1&p_p_col_count=1&_dlehtihaku_view_article_WAR_dlehtihaku__spage=%2Fportlet_action%2Fdlehtihakuartikkeli%2Fviewarticle%2Faction&_dlehtihaku_view_article_WAR_dlehtihaku_tunnus=duo93424&_dlehtihaku_view_article_WAR_dlehtihaku_p_auth=


Tuo artikkeli on vuodelta 2003...

Tässä perustietoa:
http://www.biomag.hus.fi/braincourse/L2.html

Laaja luentomoniste (sisältää kemiaa ja matemaattisia kaavoja):
http://www.biomag.hus.fi/braincourse/luentomoniste2001.html


Ihan turha näistä asioista on täällä kinata pää punaisena.

[rapevainaa]

.
Lääkärit ovat erittäin lahjakkaita ja opiskelevat yleislääkäriksi 6 vuotta. Parin vuoden praktiikan jälkeen heidät hyväksytään erikoisopetukseen. Esim poikani opiskelee kirurgiksi ja haluaa erikoistua luukirurgiaan. Nyt on kai kolmas vuosi menossa ja hän on päässyt aloittamaan peruskirurgin opiskelussa neurokirurgian. Pääsi tekemään itse selkäytimen leikkauksen. Leikkaus tehtiin mikroskopin avulla jotta leikkausreiät olisivat minimaalisia eikä hermoja viotettaisi.  leikkaustiimissä on aina useita ihmisiä.

Tunnettu tosiasia on että katkenneita hermoyhteyksiä ei pystytä uusimaan. Siinä mielessä hermosolu on parantumaton. Nyt toivotaan että kantasoluilla voitaisiin yhdistää katkennut selkäydin. Nähtäväksi jää, meneekö siinä piuhat sekaisin ja varvashermo käskyttää peukaloa.

Kyllä me voidaan lukea wikipediaa 5 cm ja sitten tiedämme kaiken - muistaakseni lisäyksellä.
Sitten ne jotka eivät edes viitsi vilkaista googlea, ne vasta syntymäfiksuja onkin. Kaikki hanskassa. Ja usko riittää että tulevaisuudessa.....asiat ovat......


Pelkkää tekopyhyyttä.


Entä tämä galaksitiede - vielä vaikempaa mutta kaikki hanskassa.


.

[Sini]

"Näihin päiviin asti on uskottu, että aivoissa ei ole erilaistumattomia kantasoluja ja että vaurioitunut neuronipopulaatio ei kykene uusiutumaan. Uudet tutkimukset aivojen neurogeneesistä ja aivojen vaurionjälkeisistä regeneraatioprosesseista ovat pakottaneet hylkäämään nämä käsitykset. Tietyt aivojen osat muokkautuvat rakenteellisesti normaalin kypsymisen aikana aikuisiälläkin, ja jatkuva neurogeneesi saattaa osallistua siihen. Myös erityyppisten aivosairauksien käynnistämä neurogeneesi ja rakenteellinen plastisuus näyttävät yhä todennäköisemmin myös korjaavan aivotoimintoja.

Käytössä olevissa neurologian ja neurobiologian oppikirjoissa opetetaan, että aivoissa ei tiettävästi ole erilaistumattomia kantasoluja ja että vaurioitunut neuronipopulaatio ei kykene uusiutumaan. Oppikirjailijat eivät ole huonossa seurassa. Aivojen solusiirrehoidon pioneerit Anders Björklund ja Olle Lindvall kirjoittivat nimittäin vielä v. 2000 - omasta näkökulmastaan - että vaikka myös aivoista on löydetty neuraalisia kantasoluja, ne eivät kykene merkittävästi erilaistumaan ja korjaamaan menetettyjä toimintoja vaurioiden yhteydessä. Tuoreet tutkimusraportit kyseenalaistavat nämä näkemykset. Myös nuoren aikuisen aivot näyttävät olevan jatkuvan rakennemuuntelun kohteena, ja tämä pystytään havaitsemaan kuvantamistutkimuksin makrotasollakin. Mikrotasolla aivojen muokkautuvuuden tekee ymmärrettäväksi rakenteellinen plastisuus, hermopäätteiden muodostumisen säätely ja ilmeisesti myös uusien neuronien muodostuminen, neurogeneesi. Sekin käynnistyy aivojen vaurioprosessin jälkeen (Nakatomi ym. 2002). Vaikka uudet havainnot keskushermoston solujen regeneraatiosta eivät terveysohjeisiin ja arjen lääketieteeseen vaikutakaan, tutkijoille ne luovat kuvan aivoistamme aiempaa muuntautuvampana elimenä."

"Vainajilla tehdyissä vertailevissa tutkimuksissa on aiemmin opittu, että mm. Sylviuksen uurteen ympärillä oleva kielellisistä toiminnoista huolehtiva aivokuori on yksi rakenteellisesti vaihtelevimmista aivojen osista."

"Perintötekijät yksilöllistävät vahvimmin kielellisistä toiminnoista huolehtivia aivokuoren alueita, jotka itse asiassa paikantuvat paljolti samoin kuin puberteetissa ja sen jälkeen vahvimmin kasvavat temporoparietaaliset puhetta ja spatiaalista ajattelua prosessoivat aivokuoren alueet (kuva 1) (Thompson ja Toga 2002). Perinnöllisyys siis määrää puheaivokuoren rakenteen, joka sitten oppimisen ja ympäristövaikutusten ja rakenteellisen plastisuuden vuorovaikutuksessa »veistyy» ja kasvaa edelleen. Kenties paras peritty rakenne yhdistyneenä kehityspotentiaaliin (nature+ nurture) tuottaa lisääntymiskykyisimmän yksilön, ja piirteet periytyvät."

"Uusi kokeellinen tieto viittaa siihen, että mm. ympäristön signaalit vaikuttavat kasvu- ja geenien transkription säätelytekijöiden kautta myös aivosolujen apoptoottiseen kuolemaan, jota tapahtuu itsestään. Virikkeellinen asuinympäristö vähentää apoptoottista solukuolemaa, mutta mielenkiintoista kyllä lisää neurogeneesiä eli uusien aivosolujen syntyä jopa kädellisillä (Kempermann ym. 1997, Kornack ja Rakic 1999, Young ym. 1999, Sivenius ym. 2002). On tosin hieman ristiriitaisia havaintoja siitä, esiintyykö aikuisilla kädellisillä aivokuoressa merkittävää neurogeneesiä fysiologisissa oloissa vai tuottaako aivokuoren uudissolumuodostus pääasiassa hermotukisoluja (Gould ym. 1999, Kornack ja Rakic 2001)."

Lisää:

http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/etusivu?p_p_id=dlehtihaku_view_article_WAR_dlehtihaku&p_p_action=1&p_p_state=maximized&p_p_mode=view&p_p_col_id=column-1&p_p_col_count=1&_dlehtihaku_view_article_WAR_dlehtihaku__spage=%2Fportlet_action%2Fdlehtihakuartikkeli%2Fviewarticle%2Faction&_dlehtihaku_view_article_WAR_dlehtihaku_tunnus=duo93424&_dlehtihaku_view_article_WAR_dlehtihaku_p_auth=


Tuo artikkeli on vuodelta 2003...

Tässä perustietoa:
http://www.biomag.hus.fi/braincourse/L2.html

Laaja luentomoniste (sisältää kemiaa ja matemaattisia kaavoja):
http://www.biomag.hus.fi/braincourse/luentomoniste2001.html

M A H T A V A A !
V A U ! Tässä riittää opiskeltavaa. Outomaalla on niin paljon postauksia, ettei perässä pysy. Minä en ollenkaan huomannut THL:n viestiä, joka on todellinen H E L M I . Miten te muut oikein aina tiedätte, että juuri jossakin on jotain mielenkiintoista. Minä olen edelleen vähän pää pyörällä Outomaalla. Mutta kohta alan lukea noita artikkeleita... menee varmaan huomiseen...

[THL tiedottaa]

Jaa, ettäkö miten me tiedetään, mikä on tietämisen arvoista?

Jaa, ettäkö miten me osataan hakea miljardien tiedostojen joukosta juuri ne oikeat?

Salaisuus on siinä – tämä on totta! – että salaisuutta ei ole.

Kyse on koko elämän pituisesta jatkumosta, kyltymättömästä tiedonjanosta.
Sitä tässä on tyydytetty erilaisista lähteistä.
Mitä enemmän – monilta eri aloilta – tietoa alkaa kertymään päänuppiin, sitä paremmin osaa tiensä tiedon ääreen. Sen olennaisen tiedon.

Jotkut osaavat ulkoa kaikki filmitähdet, jalkapalloijat, formula- ja rallikuskit, pystyvät luettelemaan kuka missäkin kisassa menestyi – horoskooppeja unohtamatta. Otsikkoon viitaten, joiltakin hepuilta tulee kuin apteekin hyllyltä vaikkapa A. Sennan kuolinvuosi.

Mulla vielä vähän tökkii tossa triviassa. Mun piti kattoo googlesta: vuosi oli 1994.

[S]

Jotkut itsenäisesti ajattelevat yksilöt taas löytävät oleellisen tiedon lähteille omaehtoisesti, tukeutumatta valmiiksi pureskeltuun informaatioon, tai ulkopuolisiin tietolähteisiiin. Heille on tärkeää muodostaa omat käsityksensä asioista, eivätkä he luota auktoriteettien luomaan vallitsevaan maailmankuvaan.

Heidän mielestään säännönmukaisuuksiin perustuva tiedekään ei saavuta perimmäistä todellisuutta, vaan selitysmaailma kaipaa jotain syvempää, omakohtaista erilaista todellisuuskäsitystä, joka parhaimmillaan kyseenalaistaa totutut kaavat.

- Oma tiensä kulkijat kartuttavatkin monesti tietojaan itseopittujen kokemusten, sekä näkemystensä valossa. Kirjaviisauteen perustuva muuttuva tieto, tai epämääräiset lähteet ovat heille pelkästään haitaksi. He haluavat erottua massasta omine ajatuksineen, vaikka muut olisivat eri mieltä, tai jopa niitä vastaan!  

[AveLazio]

Ikävä sanoa, Rape. Mutta olet tästä yhtä pihalla kuin S.

Lyse on siis vahingoittumattomien solujen uudistumisesta. Tapahtuu koko ajan. Vaurioituneet solut pitää korjata esim boteilla. Sadan vuoden päästä viimeistään ihminen on kuolematon. Pelottaako tämä? Sanokaa sitten, miksi ihmisen muka pitäisi kuolla. Onko tää jotenkin sidoksissa noitauskontoihinne, Rape ja S?

[rapevainaa]

Ave, sähän et edes tiedä mistä puhut. Olet lukenut kohtaa hevosen keinosiemennys.
Lyse ja Botti ovat hyviä ravureita. Veikkaa vain niit.

Lääkkeet ja viina ei sovi sulle, vaikka viina olisikin ilmaista.

2 vuoden ja yhden kuukauden päästä tulee maailmanloppu. Helppohan noita ennusteita on heitellä 100 vuoden päähän. Ja miksi juuri 100 vuotta? Mihin se perustuu?

Ei ole muuten kivaa jos ihminen muutenkin 100 vuotias ja jää sitten ikuisiksi ajoiksi eloon kuin vamppyyritappaja. Ja joku toinen joutuu vaihtamaan tämän vaippoja seuraavat 1000 vuotta.

[THL tiedottaa]

Onneksi rationaalinen älyni leikkaa vielä niin terävästi, että erotan selkeän konkretian haihattelevista utopioista.

Entä erotatko selkeän utopian haihattelevasta konkretiasta?

[rapevainaa]

Onneksi rationaalinen älyni leikkaa vielä niin terävästi, että erotan selkeän konkretian haihattelevista utopioista.

Entä erotatko selkeän utopian haihattelevasta konkretiasta?

leikkimielisesti ei, eiku siis kyllä.

[THL tiedottaa]

Noiden kahden erottaminen toisistaan ei ole kovin helppo nakki.
Edes kirkolla.