Huomenta Allu :clown:

Yksistään se, että tulit tänne tuota sanomaan saa hyvälle tuulelle ..

Voisinko minä tehdä jotain jolla tekisin jonkun oudon mielen edes hiukkaakaan paremmaksi?


.........ai että en.

No ei sitten.


Tuli ainakin kysyttyä ........ ja itselle vähän parempi omatunto.




.

Oi, kiitos ehdotuksesta, Aakkunen!
Uskon kyllä, että terapeutin ammatti on niitä raskaimpia hommia henkisesti. Luulenpa, että se tuntuu myös fyysisenä väsymyksenä... en varmaankaan jaksaisi sitä tehdä palkan eteen. Minusta kuitenkin jokaisen ihmisen tulisi olla ymmärtäväinen kaikkia läheisiään kohtaan ja vieraitakin. Silloin tosin terapeutit saisivat vähemmän asiakkaita.
Ymmärtäväinen ei kuitenkaan sanastossani tarkoita väärintekojen ja epäoikeudenmukaisuuden hyväksymistä, päinvastoin...taidan olla aika tiukkapipoinen niissä asioissa.



Indigo

Hmmm...

Ehdotan kainosti Indigolle ammatinvaihtoa

Opiskele ammattiymmärtäjäterapeutiksi, niin viimeistään silloin kohtaan ihmiselämän kaikkein pimeimmän puolen.

Tunnen parikin tämän alan ihmistä ja toinen aikoo lopettaa ne hommat, koska se on yksinkertaisesti liian raskasta hänelle - aikoo hakeutua oikeisiin lääkärin töihin, kuulemma. Toinen, sairaanhoitaja, aikoo kuulemma vielä jaksaa jatkaa ...

Lainaus käyttäjältä: "Golden AWe"
.... myöhemmin kehittyvä geenihäiriö löytyy myös pedofiileilta. Ympäristö ja elämäntavat toki vaikuttavat mahdollisesti laukaisevana tekijänä.

Niin ja myös toisinpäin, ympäristö ja elämäntavat voivat estää "geenihäiriön" esiin tulemisen.
Siksi minusta on niin tärkeää miettiä mikä käytös aiheuttaa minkäkinlaisen ketjureaktion.

Lainaa
Henkisen ja fysiologisen pahoinvoinnin raja kun on hiuksenhieno joka tapauksessa...ja menee ristiin niin kauan kuin lääketiede ei ole vielä tarpeeksi pitkällä.

Niin, olen kanssasi samaa mieltä siitä, että se raja on hiuksenhieno. Siitä taas, kun lääketiede on pidemmällä, veikkaisin seuraavan sen, että yhä enemmän otetaan henkinen pahoinvointi huomioon osana fyysistä pahoinvointia.

Indigo