Älykkyyden merkit

[Tuppence]

Tässä.

Riittääkö tämä kertomaan älykkyydestä? Onko Mensan testit turhia jallituksia?

Onko päihteitä käyttämätön automaattisesti käyttävää tyhmempi? Ja kuinka pitkään pysyy älykkäänä jos kovinkin runsaasti niitä päihteitä käyttää?

Ja onko erikoisen älykästä kasvaa hiton pitkäksi? Mitä etuja älykkyydestä on?

[THL tiedottaa]

Mitä etuja älykkyydestä on?

On siitä ainakin se etu, ettei usko ihan kaikkea, mitä jokin lehti, tässä tapauksessa Taloussanomat, kirjoittaa.
Taloussanomat esmes hoiti oman taloutensa niin huonosti, että se ilmestyy nykyisin vain ja ainoastaan digitaalisena versiona.

Haittapuolia muita sukankuluttajia huomattavasti korkeammassa älykkyydessä on paljonkin, tottakai, niin kuin kaikessa poikkeavuudessa.

Huippuälykkäillä onkin alati ongelmia, ankara taistelu, sosiaalisten kontaktien luomien tilanteiden ja oman itsensä hillinnän suhteen.

"Voi v-ttu, että noi on tyhmiä!"
Näin ei saa missään tapauksessa sanoa.

[Tuppence]

"Voi v-ttu, että noi on tyhmiä!"
Näin ei saa missään tapauksessa sanoa.

Miksi ei? Kai se on sama sanooko, vai antaako ymmärtää.

[karpalo]

Vapaasti soveltaen, ainakin Suomessa.

- Sä ittes ylennät, niin sun alennetaan.

[THL tiedottaa]

"Voi v-ttu, että noi on tyhmiä!"
Näin ei saa missään tapauksessa sanoa.

Miksi ei? Kai se on sama sanooko, vai antaako ymmärtää.

Heh, riippuu vastaanottajasta. Eli siitä, minkälaiset vihjeet menevät viestin vastaanottajassa perille.

Joskus käy niin, ettei pelkät 'antaa ymmärtää' mene lainkaan perille.
Itse asiassa, useinkin.

Ymmärsit, terävänä ihmisenä, kyllä sen, että tuo edellä siteerattu lause on ikään kuin yläkäsite kaikelle sellaiselle viestinnälle, jonka sisältönä on muiden älykkyystason arvioiminen omaansa alemmaksi.

[Tuppence]

Mä näkisin kuitenkin, että kyse on savosta.

[THL tiedottaa]

Tällöin vastuu siirtyy välittömästi kuulijalle.

Entä, jos ja kun vuoronperään ollaan kahdessa eri roolissa: viestin lähettäjänä ja sen kuulijana?

[S]

Todellakaan ei kannata uskoa kaikkea mitä erilaiset talous/teknologialehdet puolivillaisesti tästäkin ikuisuusaiheesta kirjoittavat. Älykkyydestä on tehty jos jonkinlaisia tutkimuksia, jotka kaikki ovat periaatteessa vain suuntaa-antavia. Älykkyystestitkin mittaavat tietyntyyppistä älyllistä lahjakkuutta, eli ovat yleisluontoisia käsitteistöihin nojaavia määritelmiä älyn ilmenemisestä eri ihmistyypeillä.

- Ihmiset ovat kuitenkin kaikki yksilöitä, sekä älykkyydeltään eritasoisia; eikä näin voida tehdä mitään tarkkoja listoja siitä miten äly kussakin yksilössä yleispätevästi ilmenee, - tai mitkä tietyt piirteet & ominaisuudet ovat ehdottomasti älykkyyden merkkejä. Tietenkin geeniperimä tai ympäristö vaikuttaa ratkaisevasti ihmisen älykkyyteen - mutta pelkät valmiudetkaan ei yksin riitä, jos olosuhteet eivät ole otolliset älyn ilmenemiselle.

- Älykkyyteen vaikuttaa tosiaankin perustavanlaatuisesti myöskin sosiaaliset/ kulttuurilliset kontekstit, sekä monia muitakin muuttujia - joten ei voida sanoa, että vain jotkut tietynlaiset asiat ovat tärkeitä älykkyyttä arvioitaessa. Siksi en annakaan juuri suurta painoarvoa kaikenmaailman älykkyystutkimuksille, koska ne eivät kerro kuin murto-osan yksilön todellisista älyn lahjoista!

[karpalo]

Ihmisen perusolemukseen kuuluu määrätynlainen laiskuus. Älykäs ihminen, onko hän myös usein laiska.?

Kun on älykäs, niin osaa viekkaasti väistellä tilanteita, joissa joutuisi ruumiillisiin ponnistuksiin.

Älykäs henkilö saattaa tietoisesti välttää hikoilua muualla kuin saunassa.

[S]

Ei taida tuokaan laiskuuden väite pitää täysin paikkansa älykkäiden keskuudessa. Toki, tietty turhanaikainen energioiden hukkaamisen välttäminen saattaa olla hyvinkin älykkyyden merkki. Eli jos tajuaa selviävänsä vähemmälläkin, niin miksi sitä rehkisi älyttömyyksiin asti itsensä uuvuksiin. Luova joutilaisuus on mielestäni yksi hyvä esimerkki älykkäästä ajattelusta.

Älykäs osaa lisäksi hyödyntää älyllisen energiansa oikeassa suhteessa resursseihinsa, sekä potentiaaliinsa nähden. Hän kykenee myöskin parhaimmillaan tarkoituksenmukaisesti käyttämään tietojaan & taitojaan olennaisten asioiden esiintuomiseksi, eikä näin turhaan hötkyile käytännön elämässään. Asiat hoidetaan kunnolla, tai sitten ei ollenkaan. Toimiva ongelmanratkaisukyky on myös älykkäälle yksilölle oleellinen piirre.  

- Lisäksi älykäs ihminen saattaa visaasti välttää konfliktitilanteita, jossa joutuu ikävyyksiin. Viisaus on siis myöskin eräänlainen jalostunut muoto älykkyydestä. Tätäkin luonnehdintaa voisi jatkaa vaikka kuinka pitkälle, mutta tässä oli kuitenkin kiteytettynä joitain tärkeitä ominaisuuksia, jotka itse miellän älykkyyden ilmentymiksi.