Suomalaisten juuret

[Toope]

Eikös tuosta näyttäisi olevan jäljellä n. kahden miljardin kristityn yhteisö ympäri maailmaa?

Ei kristinusko luonut vain Eurooppaa, loi paljon muitakin mantereita. Ei aina hyvin, mutta mielestäni lopulta positiivisesti. Eihän esim. atsteekkien valtakunnan romahdus espanjalaisten kautta ollut sinänsä niin paha juttu, koska atsteekkivaltakunta oli erittäin brutaali sortovaltio. Conquistadorit todennäköisemmin loivat paremman yhteiskuntamallin, vaikka rasistinen hyväksikäyttävä sortovaltio sekin oli. Mutta niin oli se vanhakin hallinto!

Monin paikoin, kuten Intiassa ja Afrikassa, länsimainen siirtomaavalta loi edellytyksiä myöhemmälle kehitykselle rakentamalla esim. rautateitä ja tieyhteyksiä levittäessään samalla kristinuskoa. Toki se oli kolonialismia, mutta kolonialismin ja kristinuskon levittämisen pyrkimykset eivät ole olleet vain kielteisiä. Ne ovat osin myös hyödyttäneet näitä maita, sikäli kun on osattu hyödyntää...

Plussaa ja miinusta löytyy. On aika mahdotonta arvioida objektiivisesti länsimaisuuden ja kristinuskon levittämisen vaikutusta.

[Jaska]

Kuuntelin juuri saamenkielisiä uutisia, joista ymmärsin tuskin sanaakaan.
Mielenkiintoista. Saame ja suomi ovat etäsukukieliä, mutta kansat asuvat nykyään lähekkäin. Eikö tämä kerro siitä, että alun perin suomen kieltä puhuvat ovat asuneet etäällä saamen kieltä puhuvista? Jos suomalais-ugrilaiset sukukielet sijaitsevat jatkumolla, jolloin lähimpänä ovat lähisukukielet, niin mitähän kieliä on suomen ja saamen välissä? Ovatko mahdollisesti jo kaikki kuolleita kieliä?

Itse asiassa saame ja itämerensuomi (uralilaisen kielikunnan kaksi läntisintä säilynyttä kielihaaraa) ovat kehittyneet pitkään toistensa naapureina: niissä on eri-ikäisiä lainasanoja sekä toisiltaan että vieraskielisiltä naapureilta (iranilaisilta, germaaneilta ja balteilta). Vuosituhansien aikana kieliyhteisöt ovat kuitenkin pysyneet erillään ja kehittyneet omiin suuntiinsa, aluksi länsiuralin murteina, myöhemmin tytärkielinä ja välikantakielinä.

Viime aikoina on päästy myös kadonneiden uralilaisten ja ei-uralilaisten muinaiskielten jäljille. Suomen alueen kielistä kautta aikain löytyy yleisesitys täältä:
http://www.elisanet.fi/alkupera/Kielet_Suomessa_kautta_aikain.pdf

Olen sen verran pihalla kielitieteissä, että oletin suomen ja saamen kielen olevan ihan vieraita toisilleen. Mutta jos ovat etäisesti sukukieliä niin se johtunee siitä, että ovat olleet erillään toisistaan ja vasta uudemman historian aikana on ollut enemmän kanssakäymistä. Väestö on kasvanut ja kielet ovat saaneet vaikutteita toisiltaan. Tai alkulähde on ollut sama, Uraalin tienoilla?

Ehkä saapuivat aikoinaan eri reittiä länteen päin, poromiehet pitkin tundraa ja etelämpänä metsästäjäsuomalaiset.

Vähän tuohon suuntaan. Saame näyttää levinneen länteen Volgan-Laatokan linjan pohjoispuolella (havumetsävyöhykkeen metsästäjät), itämerensuomi eteläpuolella (lehtimetsävyöhykkeen maanviljelijät). Poronhoito on tällä tietoa kehitetty Lapissa vasta keskiajalla.

Tästä tulee taas mieleen turkin kieli. Miten on nykytutkimusten perusteella, onko se sukua suomelle. Sen kielioppi muistuttaa kovasti suomea ja on sanojakin, jotka ovat melkein suomea. Ihan äskettäin oli jossain tuotepakkauksessa sana joka oli kuin suomen murretta, kun nyt muistaisi mitä se oli  Täällä on paljon elintarvikkeita ja muutakin sieltä päin.
Turkissa ollaan yhä vahvasti sitä mieltä, että se on sukua suomen kielelle!

Joo, siellä uskotaan yleisesti siihen. Kuitenkaan edes altailaisia kielikuntia (turkkilainen, mongolilainen ja tunguusilainen, joissain malleissa mukana myös korea ja japani) ei ole voitu uskottavasti osoittaa toistensa sukulaisiksi. Ja kun mitään "kanta-altaita" ei ole ollut, ei uralilaista kielikuntaakaan voida ympätä sen alle. Pelkkä typologinen samankaltaisuus - esim. agglutinoivuus - ei riitä todistamaan sukulaisuutta, jos konkreettisia yhteisiä aineksia ei löydy. Esim. se, että kielissä on paikallissijoja, ei todista sukulaisuudesta mitään, elleivät ne molemmilla tahoilla palaudu äänteellisesti yhteiseen alkumuotoon.

Sen sijaan on perusteltu, että "ural-altailainen typologia" olisi alueellisesti kehittynyt ja kielikontaktien välityksellä levinnyt ilmiö, millä sitten on alueellisia seurauksia: esiuralilaista kieltä olisi puhuttu altailaisten kielikuntien syntyseudulla, jossain Etelä-Siperian tienoilla.

[Esmerkix]

Arvasinkin, että kohta tulee vastaus... kiitoksia!
Aikoinaan minua kiinnostivat kovasti samojedikielet ja heidän kulttuurinsa.
Minusta nganasanit tuntuivat niin saman tyyppisiltä kuin saamelaiset joskus aikoinaan. Kielessäkin oli jotain samaa, mutta erityisesti perinteisissä tavoissa, uskonnollisissa rituaaleissa jne. Jotain hyvin primitiivistä. Nganasanitkin asuivat kotamaisissa rakennuksissa tundralla, monilla oli vakavia ongelmia alkoholin kanssa ja heillä oli myös poroja. Kun heille rakennettiin kerrostaloja asunnoiksi, jotkut hyppäsivät alas parvekkeelta, koska tulivat hulluiksi sellaisesta elämisen muodosta. Muistelen että he "hautasivat" kuolleensa puuhun ja olettivat, että kuoleman jälkeen ihminen muuttuu linnuksi... Nganasanien tarinat olivat kiehtovia, mutta toisinaan aika karmaisevia tappamistarinoita.

[Toope]

Tästä tulee taas mieleen turkin kieli. Miten on nykytutkimusten perusteella, onko se sukua suomelle. Sen kielioppi muistuttaa kovasti suomea ja on sanojakin, jotka ovat melkein suomea. Ihan äskettäin oli jossain tuotepakkauksessa sana joka oli kuin suomen murretta, kun nyt muistaisi mitä se oli   Täällä on paljon elintarvikkeita ja muutakin sieltä päin.
Turkissa ollaan yhä vahvasti sitä mieltä, että se on sukua suomen kielelle!

Joo, siellä uskotaan yleisesti siihen. Kuitenkaan edes altailaisia kielikuntia (turkkilainen, mongolilainen ja tunguusilainen, joissain malleissa mukana myös korea ja japani) ei ole voitu uskottavasti osoittaa toistensa sukulaisiksi. Ja kun mitään "kanta-altaita" ei ole ollut, ei uralilaista kielikuntaakaan voida ympätä sen alle. Pelkkä typologinen samankaltaisuus - esim. agglutinoivuus - ei riitä todistamaan sukulaisuutta, jos konkreettisia yhteisiä aineksia ei löydy. Esim. se, että kielissä on paikallissijoja, ei todista sukulaisuudesta mitään, elleivät ne molemmilla tahoilla palaudu äänteellisesti yhteiseen alkumuotoon.

Monet kielet voivat kuulostaa samankaltaisilta, mutta se ei todista kielten yhteisestä alkuperästä. Agglutinoivat kieletkään eivät ole niin harvinaisia maailmassa, kuin ehkä Suomessakin kuvitellaan. Sanoja väännetään ympäri maailmaa monissakin kielissä, vaikka suomenkieli saattaa olla sijamuotoineen jopa aika ääriesimerkki. Silti, kuinkas monta muotoa substantiiveista tai verbeistä suomenkielessä voidaankaan muodostaa, sadoista vähintäänkin puhutaan, riippuen tosin kieliopin tulkinnasta. Mitä väännöstä pidetään yhtenä sanana?

Yksi esimerkki:
http://www.kysy.fi/kysymys/hei-176

[sniper]

Kyllä kävin. Pykeija eli Bugøynes sijaitsee Varangin vuoron rannalla Pohjois-Norjassa. Siellä asuvat kveenit, joita ei pidä sillä nimellä kutsua, sillä se on halventava nimitys maahanmuuttajista, jotka lähtivät Suomesta nälänhätää pakoon.

Oho olipas outo toteamus, mistähän sekin on lähtöisin, vai Halventava nimitys enpäs ole ennen tätä kuullutkaan. No, oppia ikä kaikki.

Kveenit on vanha nimitys kainuulaisista, joka nykyisin yhdistetään Pohjois-Norjan suomenkieliseen vähemmistöön. Nykyiset kveenit ovat Pohjois-Norjaan eli Ruijaan (Finnmark) 1700- ja 1800-luvuilla pääasiallisesti Tornionjokilaaksosta, Peräpohjolasta ja Lapista sekä Savosta ja Karjalasta muuttaneiden suomalaisten jälkeläisiä. Tästä väestöryhmästä käytetään joskus myös nimitystä Ruijan suomalaiset sekä norjansuomalaiset. Kveenit on hyväksytty Norjassa kansalliseksi vähemmistöksi vuonna 1999. Kveenin kieli sai Norjassa kansallisen vähemmistökielen aseman vuonna 2005.

[Esmerkix]

Kyllä kävin. Pykeija eli Bugøynes sijaitsee Varangin vuoron rannalla Pohjois-Norjassa. Siellä asuvat kveenit, joita ei pidä sillä nimellä kutsua, sillä se on halventava nimitys maahanmuuttajista, jotka lähtivät Suomesta nälänhätää pakoon.

Oho olipas outo toteamus, mistähän sekin on lähtöisin, vai Halventava nimitys enpäs ole ennen tätä kuullutkaan. No, oppia ikä kaikki.

Kainu-institutin mukaan kveenit eivät perinteisesti ole käyttäneet itsestään kveeni-nimitystä. Ensisijaisesti nimeä ovat käyttäneet naapurikansat. Ensimmäisen kerran kveeni-nimitystä on käytetty Ottarin puheessa 800-luvun loppupuolella. Saagoista Egilin saaga on tärkein kveenejä koskeva lähde. Saagan on todennäköisesti kirjoittanut Snorre Sturlason n. vuonna 1230. Kveeni-nimitys löytyy useista keskiajan muinaisnorjalaisista lähteistä. Nimityksenä kveeni tuli yhä yleisempään käyttöön 1800-luvun kuluessa. Samaan aikaan sana alkoi saada ei-toivottua halventavaa merkitystä, joka johtui poliittisesta ja kulttuurisesta syrjinnästä. Syrjintä johti siihen, että kveenit itse alkoivat ottaa etäisyyttä nimitykseen.

Norske Kveners Forbund / Ruijan Kveeniliitto
perustettiin vuonna 1987. Sanan etymologia eli alkuperä on yhä kiistanalainen.

[Amanda]

Kyllä sen huomaa, että Esmerkix on kielinaisia.. minulle oli koko sana ihan tuntematon.

[sniper]

Ei perkele, oudolta tuntuu vieläkin tämä Esmerkex'in kirjoitus, mutta ehkä jotkut Kveeniliiton jäsenet tykkäävät sanan olevan halventava, mutta kun lukee liiton sääntöjen vaikka kolmatta pykälää mikä liiton tarkoitus on (lainaus liite) ja missään liiton säännöissä ei ole mainittu halventavasta sanallakaan eikä myöskään ruotsin kveenit ole tietääkseni näin todenneet

§ 3 Formål
Norske Kveners Forbund/Ruijan Kveeniliitto har som formål å arbeide for å bedre og fremme kvenenes og de finskættedes stilling, sosialt, kulturelt og økonomisk.

Suomennos: § 3 Tarkoitus
Norjan Kveenien Liitto/Ruijan Kveeniliitolla on tarkoitus työskennellä ja parantaa ja esiintuoda Kveenien ja suomenjälkeläisten asemaa, sosiaalisesti ja ekonoomisesti. Linkki sääntöihin: http://kvener.no/oss/vedtekter/

Olen nyt kuukkeluttanut virastojen ja Kveeniliiton näkemystä asiasta jossa sanaa kveeni kutsutaan halventavaksi, joko olen etsinyt väärin tai sitten siitä ei löydy tietoa.
Ymmän kyllä jos jotkut Kveeniläiset näkevät tämän näin eivätkä hyväksy sanaa.
Mutta yleisesti eikä virallisesti se ei ole halventava sana.

[Esmerkix]

Ei perkele, oudolta tuntuu vieläkin tämä Esmerkex'in kirjoitus, mutta ehkä jotkut Kveeniliiton jäsenet tykkäävät sanan olevan halventava, mutta kun lukee liiton sääntöjen vaikka kolmatta pykälää mikä liiton tarkoitus on (lainaus liite) ja missään liiton säännöissä ei ole mainittu halventavasta sanallakaan eikä myöskään ruotsin kveenit ole tietääkseni näin todenneet

§ 3 Formål
Norske Kveners Forbund/Ruijan Kveeniliitto har som formål å arbeide for å bedre og fremme kvenenes og de finskættedes stilling, sosialt, kulturelt og økonomisk.

Suomennos: § 3 Tarkoitus
Norjan Kveenien Liitto/Ruijan Kveeniliitolla on tarkoitus työskennellä ja parantaa ja esiintuoda Kveenien ja suomenjälkeläisten asemaa, sosiaalisesti ja ekonoomisesti. Linkki sääntöihin: http://kvener.no/oss/vedtekter/

Olen nyt kuukkeluttanut virastojen ja Kveeniliiton näkemystä asiasta jossa sanaa kveeni kutsutaan halventavaksi, joko olen etsinyt väärin tai sitten siitä ei löydy tietoa.
Ymmän kyllä jos jotkut Kveeniläiset näkevät tämän näin eivätkä hyväksy sanaa.
Mutta yleisesti eikä virallisesti se ei ole halventava sana.

Oppaamme kielsi meitä käyttämästä kveeni-sanaa, kun vierailimme Pykeijassa, koska se on halventava nimitys. Oppaamme asuu Utsjoella, joten ehkä hän tietää.

[sniper]

Oppaamme kielsi meitä käyttämästä kveeni-sanaa, kun vierailimme Pykeijassa, koska se on halventava nimitys. Oppaamme asuu Utsjoella, joten ehkä hän tietää.

Jep aivan kuten oletinkin yksityishenkilön toteamus joka ei vaikka olisikin opas ja kveeni alkujaan hänen toteamuksensa ei kata koko kveenikansakuntaa jota niin Norjassa, ruotsissa kuin suomessakin pidetään ja lasketaan vähemmistö kansaksi, suurin osa heistä ovat muuten ylpeitä meänkielestään vaikka norjassa asuvat ovat paljolti vierautuneet kielestä ja unohtaneet sen.

Tässäkin 193 huoneiston taloyhtiössä asuu eräs kveenipari ja kun kerroin tuon jutun heille eivät he tajunneet jotta tällaista edes joku esittää, he olivat ihan ymmällään tällaisesta huhusta. Mutta opashan varmaan sen tietää heitäkin paremmin.