Suomalaisten juuret

[Suti]

Hyvä, että sniper tarttui tuohon. Nyt eläisi, ellei sniper olisi asettanut sitä kyseenalaiseksi, väite että kveeni on jotenkin halventava nimitys.

Liian helposti ei pidä omaksua ihan mitä tahansa asenteita.

[risto]

.
Täällä maalla meitä haukutaan hesalaisiksi.
Todella halventavaa.

[karpalo]

.
Täällä maalla meitä haukutaan hesalaisiksi.
Todella halventavaa.

Sitten kun käyt Tallinnassa oletkin jo Poro.

[Esmerkix]

Osa 3/6 Ruijan rannoilla ja Enontekiöllä
Suomalaiset siirtotyöläiset olivat Norjan 1800-luvun halpatyövoimaa. Norjaan muuttaneet suomalaissiirtolaiset elivät hyvin tiiviissä suomalaisyhteisöissä. Keskenään puhuttiin suomea, eikä norjan kieltä välttämättä tarvittu. Norjalaisten silmissä suomalaiset olivat kuitenkin uppiniskaisia ja haluttomia oppimaan norjan kieltä. Kveeni oli haukkumasana suomalaissiirtolaisille Norjassa. Osa suomalaistaustaisista sopeutui kuitenkin hyvin norjalaiseen elämäntapaan. Eritoten Altan alueella siirtolaiset norjalaistuivat ja nimetkin saivat norjalaisen muodon. (YLE, Elävä arkisto)

[risto]

.
Näyttää siltä että murheet olivat pieniä kveenien maassa. Eikä sotimiset ulottuneet sinne asti.
1800-luvulla orjuuskin oli yleistä Euroopassa.
.

[sniper]

Onkohan tästä tehty mitään tutkimuksia näistä kveeneistä, mutta kuten tässä lainauksessa wikistäkin sanotaan "nykyäänkin se saatetaan mieltää sellaiseksi". Onko se haukkumasana no ei ainakaan näiden kveenien mielestä jotka ovat täällä asumassa ja lähtöisin Altan seudulta.

1700- ja 1800-luvuilla kveeni-nimitys siirtyi tarkoittamaan Norjalle kuuluvalle Jäämeren rannikolle muuttaneita suomalaissiirtolaisia. Norjalaistamiskaudella, joka jatkui 1870-luvulta aina toiseen maailmansotaan saakka, kveeni-sanalla oli kielteinen merkitys ja nykyäänkin se saatetaan mieltää sellaiseksi. Toisen maailmansodan jälkeen nimityksen käyttö on vaihdellut ja sen tarkoituksesta on keskusteltu. On kiistelty esimerkiksi siitä, lasketaanko suomalaisen ja norjalaisen yhteinen lapsi kveeniksi.

Lainaus otettu täältä: http://fi.wikipedia.org/wiki/Kveenit

[risto]

. On kiistelty esimerkiksi siitä, lasketaanko suomalaisen ja norjalaisen yhteinen lapsi kveeniksi.

Lainaus otettu täältä: http://fi.wikipedia.org/wiki/Kveenit

Pohtimista riittää.  Arvokasta asiaa. Liittyy johonkin vähemmistöjen valtionapuun ja kulttuurikeskuskuksen ylläpitokuluihin.

[Suti]

Minä uskon että 1800-luvulla kveeninä olo ei ollut kunnioitettavaa.
En ole vielä löytänyt todisteita sille että nykyäänkin pitäisi välttää ihmisen nimittämistä kveeniksi.
Minulle ei yksi utsjokelainen opas riitä todisteeksi.

Ainahan toisen kansallisuuden/heimon ihmisiä on nimitelty halventavasti: ryssä, hurri, heinäkenkä mutta ne on eri sanoja kuin venäläinen, ruotsalainen, lappalainen.

[risto]

Minä uskon että 1800-luvulla kveeninä olo ei ollut kunnioitettavaa.

Kenellä sitten oli ja  noissa oloissa.

Esim 1950-luvulla Ruotsin Haaparannassa koulun pihalla ei saanut puhua suomea. Siitä rangaistiin. Samoin rangaistiin jos Suomen koulussa lapsi puhui saamea.

Ihan hölmöä alkaa miettimään, kuinka surkeaa oli elämä 200 v sitten jossain maalaiskylässä....nykyisellä mittapuulla. Hyvin ovat pärjänneet koska ovat jääneet eloon.

[Suti]

Esim 1950-luvulla Ruotsin Haaparannassa koulun pihalla ei saanut puhua ruotsia. Siitä rangaistiin.

suomea?