Suomalaisten juuret

[risto]

.
Talon nimet isolla kuten Kottaraispönttö.

[Syrinx]

Suomalaisuus identiteettinä alkoi nousta arvoonsa 1890-1900 lukujen taitteessa.

Ruotsinkielisiä sukunimiä muutettiin kovaa vauhtia suomalaismallin mukaisiksi. Niin oli minunkin isäni isän isä päättänyt päätyä tähän nimeen, mikä meillä nyt on.

Jatkuivat nuo nimenmuutokset tämänkin vuosisadan puolella. Itsekin kun kynttilöitä vien suvun haudoille jouluaattona, samalla hautuumaalla on sekä tätä nykynimeä että vanhaa ruotsinkielistä nimeä käyttäneitä sukulaisia, suomenkielistä sukua kuitenkin ollut aina... kumpikin nimi kyllä tuntuu keksityltä, ei mitenkään johdettavissa esimerkiksi kotipaikasta, ammatista tms...

[risto]

.
Kukapa niitä talon nimiä enää näyttää. Maataloustöissä on vain 5%. Ja ulkopuolinen ei ymmärrä talon nimistä mitään.  Eipä niistä mitään selitystä saa suomalaisten juurille. Koko kylä on sukua toisilleen muutaman hiekkaisen tien mutkan kierrettyään.

[Syrinx]

No maalla kylläkin kun piti välttää tilusten hajoamista viimeiseen asti, siis naitiin naapurista...

[risto]

No maalla kylläkin kun piti välttää tilusten hajoamista viimeiseen asti, siis naitiin naapurista...

80 v rouva kertoi minulle tässä kylässä, että puolet nuotista isännistä on ilman vaimoa. Minjä on talon hierarkiassa viimeisenä ja tekee eniten töitä. Siksi tyttäret asuvat mieluummin kaupungissa yksiössä yksin, kuin tulevat nokittavaksi "sukutilalle".  Kun tämä oli kerrottu, näin sen tapahtuvan naapureissa.

No mitä tekemistä tällä on suomalaisten juurien kanssa - ei mitään.

[Esmerkix]

No maalla kylläkin kun piti välttää tilusten hajoamista viimeiseen asti, siis naitiin naapurista...

80 v rouva kertoi minulle tässä kylässä, että puolet nuotista isännistä on ilman vaimoa. Minjä on talon hierarkiassa viimeisenä ja tekee eniten töitä. Siksi tyttäret asuvat mieluummin kaupungissa yksiössä yksin, kuin tulevat nokittavaksi "sukutilalle".  Kun tämä oli kerrottu, näin sen tapahtuvan naapureissa.

No mitä tekemistä tällä on suomalaisten juurien kanssa - ei mitään.

Rengeillä ja torppareilla oli elämänsä aikana hirvittävä määrä sukunimiä. Minunkin esi-isäni (äidinäidin isä) oli ensin monessa talossa renkinä ja sitten hankki oman torpan, joka jäi jälkeläisten sukunimeksi: Leppälä. Se muuttui sitten heidän Kanadaan muutettuaan Lepaksi.

[risto]

.
Kun tarkastelee minun sukunimeni historiaa, nimi on vaihtunut ja tuskin kukaan tietää miksi.

[Amanda]

Isän sukuhaara tuli jostain Kannakselta päin ja Pohjois-Pohjanmaalla siitä jätettiin pois "-nen" loppu.

Miksihän, ruotsalainen virkamieskö ei tykännyt siitä? Olen googlettanut nimeä ja alkuperäistä nimeä löytyy koko maasta, mutta meitä vain lähiseuduilla.

[Esmerkix]

Isän sukuhaara tuli jostain Kannakselta päin ja Pohjois-Pohjanmaalla siitä jätettiin pois "-nen" loppu.

Miksihän, ruotsalainen virkamieskö ei tykännyt siitä? Olen googlettanut nimeä ja alkuperäistä nimeä löytyy koko maasta, mutta meitä vain lähiseuduilla.

-nen-päätteen pois jättämiseen saattaa olla moniakin syitä, mutta yksi voi olla se, että se oli alunperin itämurteinen "pääte". Toisaalta, esim. oman syinnyinpaikkani ihmiset käyttivät alkuperäisestä talosta, siis sisarusten syinnyinkodista nimitystä Leppälä ja kaikki ne sisarukset, jotka joutuivat lähtemään (talo jäi vanhimmalle pojalle perimyssäännön mukaan) alkoivat käyttää sukunimeä Leppänen. He olivat tavallaan pikku-Leppälöitä. -nen-päätehän merkitsee pientä, siis poikanen on pieni poika, tyttönen on pieni tyttö, Leppälä on päätalo ja Leppäset ovat päätalon pikku-Leppäsiä. Jotain tollaista luulisin.

[risto]

.
Savolaisilla on oma kielensä. Vaimo esimerkiksi sanoo : Käännä tuosta vähän oikealle.  Tie haarautuu yleensä suorassa kulmassa, mutta savolainen ilmaisee että 'käännä vähän'. Ehkä on tarkoitus minimoida ponnistelun tuntu, että kaikki tuntuu helpolta ja  leppoisalta.