Suomalaisten juuret

[Syrinx]

Tuo 'vähän' on viestin kannalta tarpeeton sana, ehkä sitä savolaisuutta on enemmän monisanaisuus...

[risto]

.
Vähän tarpeeton  sana.

[Jaskax]

.
Tyhmin ketju mitä minä muistan tästä foorumista on suomalaisten juuret.

Jotkut sekoittivat geenikartoituksen 60-luvun verityyppi-määrityksiin. Suomalaiset saapuivat Siperiasta eläinlaumoja paimentaen. Mitä eläimiä, ei aavustustakaan. Ei edes luita ole säilynyt ja millä elukat ruokittiin talvella? Keräilijät jotain, mutta ei aavistustakaan. Mustikoita heinäkuun lopulla?

Kirjan verran tekstiä, mutta tuskin sivuakaan asiaa.

Jaa, minusta juuri suomalaisten juuret -ketjussa oli kaikkein mielenkiintoisinta keskustelua, ainakin alkuvaiheessa, ennen kuin ketju kaatui väittelyyn asiasta, josta ei kellään ole varmaa tietoa. Tutkin Helsingin yliopiston julkaistuja väitöksia, mutta en edelleenkään löytänyt Jaskan väitöstä suomalaisten juurista. Missähän viipyy. Rahoituskin on jo tainnut katketa, pelkään... Minusta olisi niin kiva nähdä, mitä siitä tiedepiireissä sanotaan. Outomaa on aina asia erikseen.

Tiedepiireissä minä edustan nykyistä valtavirtanäkemystä:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Uralilaiset_kielet#Kantauralin_ajoitus_ja_paikannus

[risto]

.
Geenitutkimukset ovat panneet  monet asiat uuteen pinoon. Mutta ketäpä se haittaa, jos edustaa koulukuntaa.

"Tiedepiireissä minä"....... En tuhkaisi aikaa Outomaassa.... Muutama kaheli eläkeläinen "piiri".

Tämä yksi tiedetohtorimme uskoi kuolemattomuuteen.  Että kantasoluilla saadaan burn out  aivot toimimaan. Eli voi ryypätä itsensä haudan partaalle ja sitten viime hetkellä  ruiskutetaan pääkoppaan uudet aivosolut.... Ja voi jatkaa ryyppäämistä.

.

[Syrinx]

Tiedepiirejäkin on monenlaisia, kuten selviää vaikkapa lukemalla tuon wikilinkin takana olevaa keskustelua.

Kielitieteen eväät tuntuvat loppuvan siihen mistä historia alkaa, ja näyttää ilmeiseltä että näiden isojen kieliryhmien synty on paljon historian syntyä aikaisempi asia. Se vain jää auki koska kielistä ja tavoista s.o. puheesta ja eleistä ei jää fossiileja eivätkä ne näy geeneissäkään...

[Esmerkix]

Tiedepiirejäkin on monenlaisia, kuten selviää vaikkapa lukemalla tuon wikilinkin takana olevaa keskustelua.

Kielitieteen eväät tuntuvat loppuvan siihen mistä historia alkaa, ja näyttää ilmeiseltä että näiden isojen kieliryhmien synty on paljon historian syntyä aikaisempi asia. Se vain jää auki koska kielistä ja tavoista s.o. puheesta ja eleistä ei jää fossiileja eivätkä ne näy geeneissäkään...

Ihmisistä jää fossiileja, mutta... Mistä sitä tietää, mitä kieltä juuri se henkilö on aikoinaan puhunut. Ehkä tarkempi kielentutkimus olisi pitänyt aloittaa jo keskiajalla?! Valitettavasti kaikki kielentutkimus ei ole ollut aivan rehellistäkään, ehkä juuri siitä syystä, että on puuttunut välineitä.

Kun olin Lapissa viime syksynä, yksi minua nuorempi saamelaisnainen kertoi, minkälaista oli lähteä kouluun ensimmäiselle luokalle, kun ei osannut kieltä, jota koulussa puhuttiin. Viikot 7-vuotias tyttö asui täysin vieraassa kulttuurissa, jossa ei hänen äidinkieltään puhuttu. Koulussa ei ensimmäisenä lukukautena ymmärtänyt juuri mitään, kun opettaja puhui vain suomea. Säälitti niin lapsiparat, että monet kuulijat pyyhkivät silmiään... ja häpesivät. Kuitenkin, myös täällä Pirkanmaan seudulla on maantieteellistä nimistöä, joka puhuu sen puolesta, että saamelaiset ovat kerran asuneet myös täällä, ennen kuin heidät ajettiin ylös pohjoiseen.

[Syrinx]

Niin, kantauralin synty on liittynyt varhaiseen metsästäjä-keräilijäkulttuuriin. Sitä on harjoitettu jo tuhansia vuosia ennen minkään historiallisen lähteen syntyä, jopa ennen viime jääkautta, joten sen synnystä on turha puhua historiallisiin lähteisiin vedoten yhtään mitään.

Maanviljelykulttuurien synnyttämät kielet ovat sitten eri asia. Niiden synty voidaan paikantaa jonnekin suht pienelle alueelle, mutta metsästäjä-keräilijäkulttuurin syntysija ei varmasti ole mikään kadonnut kaupunki, tuskin edes kylä vaan kieli syntyi siellä missä liikkuvat ihmiset toisiaan milloinkin tapasivat. Kaikkein keskittyneintä se varmaan oli lohijokien tai vastaavien kalapaikkojen tuntumassa ja suurriistaa pyydettäessä.

[Jaskax]

Tiedepiirejäkin on monenlaisia, kuten selviää vaikkapa lukemalla tuon wikilinkin takana olevaa keskustelua.

Totta, yksillä esiintyy muutosvastarintaa ja toisilla parhaat argumentit. 

Kielitieteen eväät tuntuvat loppuvan siihen mistä historia alkaa, ja näyttää ilmeiseltä että näiden isojen kieliryhmien synty on paljon historian syntyä aikaisempi asia. Se vain jää auki koska kielistä ja tavoista s.o. puheesta ja eleistä ei jää fossiileja eivätkä ne näy geeneissäkään...

En oikein hahmota mitä tarkoitat tällä. Toki kielitiedettä sovelletaan myös historialliseen aikaan. Kielissäkin on "fossiileja", esim. taivutustyypit kertovat onko sana kielessä vanha vai uudempi. Suomen sana vesi : veden on ikivanha (< *weti jo kantauralissa), kun taas vati : vadin on uusi (muinaisruotsalainen lainasana). Eroa on sekä konsonantistossa että vartalovokaalissa.

[Jaskax]

.
Geenitutkimukset ovat panneet  monet asiat uuteen pinoon. Mutta ketäpä se haittaa, jos edustaa koulukuntaa.

En ymmärrä mitä tarkoitat.

"Tiedepiireissä minä"....... En tuhkaisi aikaa Outomaassa.... Muutama kaheli eläkeläinen "piiri".

Tiede on hyvä tuoda kansan keskuuteen. Ei jää niin paljon tilaa ja kysyntää huuhaateorioille.

[Jaskax]

Niin, kantauralin synty on liittynyt varhaiseen metsästäjä-keräilijäkulttuuriin. Sitä on harjoitettu jo tuhansia vuosia ennen minkään historiallisen lähteen syntyä, jopa ennen viime jääkautta, joten sen synnystä on turha puhua historiallisiin lähteisiin vedoten yhtään mitään.

Maanviljelykulttuurien synnyttämät kielet ovat sitten eri asia. Niiden synty voidaan paikantaa jonnekin suht pienelle alueelle, mutta metsästäjä-keräilijäkulttuurin syntysija ei varmasti ole mikään kadonnut kaupunki, tuskin edes kylä vaan kieli syntyi siellä missä liikkuvat ihmiset toisiaan milloinkin tapasivat. Kaikkein keskittyneintä se varmaan oli lohijokien tai vastaavien kalapaikkojen tuntumassa ja suurriistaa pyydettäessä.

Jokainen kieli "syntyy" (eroaa kantakielestä eri suuntaan kuin muut tytärkielet) välttämättä suppealla puhuma-alueella. Vaikka metsästäjät liikkuvampia ovatkin kuin maanviljelijät, niin kyllä heilläkin vähintään talvikylä on tietyssä paikassa. Tietenkään niin tarkkaa syntypaikkaa ei voida jälkeenpäin määrittää, vaan riittää muutaman sadan kilometrin tarkkuus.