Suomalaisten juuret

[Jaska]

Täällä on lyhyet lause-esimerkit suomen kielen eri esimuodoista:
http://jaska.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/151276-suomen-kielen-kehitys-konkreettisesti

Kiitos näistä tiedotteista.

Ovat aivan toista luokkaa, siis paljon parempia, kuin Usarin "Juha" nimisen huuhaa kommentoijan älynpomppaukset.

PS.

Missä päin maailmaa puhutaan vielä arkikielessä kaikkein vanhinta kantasuomalaista puhetta hipovaa/tunnistettavaa tyyliä. ?

Kiitoksia!
Jos tarkoitat murrealuetta, niin "eteläpohjassa" sanahahmo on monin paikoin säilynyt kulumiselta parhaiten. Myöhäiskantasuomen *laulamahan on Etelä-Pohjanmaalla edelleen laulamahan, kun se kirjasuomessa on laulamaan, muissa murteissa laulamhan, laulaan jne., virossa laulma jne.

No nyt kissa pyyhkäisi koko hienon vastaukseni pois, enkä jaksa aloittaa alusta.
Teki mieli kirjoittaa kantakielten kirjoitusasuista, joita ei kai ole koskaan ollut olemassakaan. Nehän ovat rekonstruoituja kieliä muiden suomalais-ugrilaisten kielten pohjalta historiallis-vertailevan menetelmän avulla. Kaikkia niitä ei välttämättä ole edes puhuttu. Mutta joskus toise sitten...

Tästä on jo joskus väännetty...
Kantaurali on ollut olemassa, vaikka emme nykykielten pohjalta voikaan rekonstruoida kaikkia yksityiskohtia satavarmasti. Äännejärjestelmän ja sanahahmon kuitenkin vertaileva menetelmä tavoittaa yleensä hyvinkin luotettavasti, johtuen äänteitä koskevista "universaaleista" (toki vain Maapallon laajuudelta) lainalaisuuksista. Muistutettakoon, että vertaileva menetelmä rekonstruoi kantaindoeurooppaan laryngaalit jo ennen kuin heetti löytyi ja todisti ne oikeiksi.

Kaikki välikantakielet eivät sen sijaan ole välttämättä olleet olemassa - tai pikemminkin: ne eivät välttämättä todellisuudessa eronneet mitenkään edeltävästä tai seuraavasta välikantakielestä.

Kantakielen kirjoitusasu (ja aakkoston [latinalainen, kyrillinen, gruusialainen, thaimaalainen jne.], tavukirjoituksen tai hieroglyfien valinta) on sopimuskysymys niin kuin jokaikisen muunkin kielen kirjoitusasu. Saksassa äänne "suhu-s" merkitään kirjainyhdistelmällä <sch> ja meidän y:mme kirjaimella <ü>. Kumpikin tapa on ihan yhtä paljon sopimuskysymys.

[Esmerkix]

Täällä on lyhyet lause-esimerkit suomen kielen eri esimuodoista:
http://jaska.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/151276-suomen-kielen-kehitys-konkreettisesti

Kiitos näistä tiedotteista.

Ovat aivan toista luokkaa, siis paljon parempia, kuin Usarin "Juha" nimisen huuhaa kommentoijan älynpomppaukset.

PS.

Missä päin maailmaa puhutaan vielä arkikielessä kaikkein vanhinta kantasuomalaista puhetta hipovaa/tunnistettavaa tyyliä. ?

Kiitoksia!
Jos tarkoitat murrealuetta, niin "eteläpohjassa" sanahahmo on monin paikoin säilynyt kulumiselta parhaiten. Myöhäiskantasuomen *laulamahan on Etelä-Pohjanmaalla edelleen laulamahan, kun se kirjasuomessa on laulamaan, muissa murteissa laulamhan, laulaan jne., virossa laulma jne.

No nyt kissa pyyhkäisi koko hienon vastaukseni pois, enkä jaksa aloittaa alusta.
Teki mieli kirjoittaa kantakielten kirjoitusasuista, joita ei kai ole koskaan ollut olemassakaan. Nehän ovat rekonstruoituja kieliä muiden suomalais-ugrilaisten kielten pohjalta historiallis-vertailevan menetelmän avulla. Kaikkia niitä ei välttämättä ole edes puhuttu. Mutta joskus toise sitten...

Tästä on jo joskus väännetty...
Kantaurali on ollut olemassa, vaikka emme nykykielten pohjalta voikaan rekonstruoida kaikkia yksityiskohtia satavarmasti. Äännejärjestelmän ja sanahahmon kuitenkin vertaileva menetelmä tavoittaa yleensä hyvinkin luotettavasti, johtuen äänteitä koskevista "universaaleista" (toki vain Maapallon laajuudelta) lainalaisuuksista. Muistutettakoon, että vertaileva menetelmä rekonstruoi kantaindoeurooppaan laryngaalit jo ennen kuin heetti löytyi ja todisti ne oikeiksi.

Kaikki välikantakielet eivät sen sijaan ole välttämättä olleet olemassa - tai pikemminkin: ne eivät välttämättä todellisuudessa eronneet mitenkään edeltävästä tai seuraavasta välikantakielestä.

Kantakielen kirjoitusasu (ja aakkoston [latinalainen, kyrillinen, gruusialainen, thaimaalainen jne.], tavukirjoituksen tai hieroglyfien valinta) on sopimuskysymys niin kuin jokaikisen muunkin kielen kirjoitusasu. Saksassa äänne "suhu-s" merkitään kirjainyhdistelmällä <sch> ja meidän y:mme kirjaimella <ü>. Kumpikin tapa on ihan yhtä paljon sopimuskysymys.

Kirjoiettua kieltä ei siis ollut olemassa silloin kun kantakieltä puhuttiin, jos puhuttiin. Ei varmaankaan tarvittu gruusialaista ei varsinkaan thaimaalaista kirjoitusasua, mutta nuolenpääkirjoitusta olisi voitu yrittää siellä jossakin vuorilla...

[karpalo]

Olisi vaan mielenkiintoista kuulla kaksi tuhatta vuotta vanha äänitallenne luola-asunnossa asuvan, kantasuomalaista kieltä puhuvan perheen arkipäivän asiakeskustelusta ?

Sellaista on tietysti aivan mahdoton rekonstruoida.

[Jaska]

Olisi vaan mielenkiintoista kuulla kaksi tuhatta vuotta vanha äänitallenne luola-asunnossa asuvan, kantasuomalaista kieltä puhuvan perheen arkipäivän asiakeskustelusta ?

Sellaista on tietysti aivan mahdoton rekonstruoida.

Olisihan se mahdollista rekonstruoida, ottaen tietysti huomioon, että rekonstruktio ei luultavimmin olisi täysin yksi yhteen vastine muinaiselle todelliselle kantasuomelle. Elokuvassa Unna ja Nuuk käytetään jonkin verran "varhaiskantasuomea", esim. *vanšaemä = 'isoäiti'.

P.S. Ei silloin enää luolissa asuttu, vaan ihan taloissa ainakin maanviljelyvyöhykkeellä (eikä Suomessa paljon luolia olisikaan). Hirsisalvostekniikkaa ei vielä tunnettu, mutta muunlaisia kiinteitä seinärakenteita kyllä. 

[risto]

.
että niiku mielikuvitus on mennyt jo noin pitkälle.

.

[karpalo]

Olisi vaan mielenkiintoista kuulla kaksi tuhatta vuotta vanha äänitallenne luola-asunnossa asuvan, kantasuomalaista kieltä puhuvan perheen arkipäivän asiakeskustelusta ?

Sellaista on tietysti aivan mahdoton rekonstruoida.

Olisihan se mahdollista rekonstruoida, ottaen tietysti huomioon, että rekonstruktio ei luultavimmin olisi täysin yksi yhteen vastine muinaiselle todelliselle kantasuomelle. Elokuvassa Unna ja Nuuk käytetään jonkin verran "varhaiskantasuomea", esim. *vanšaemä = 'isoäiti'.

P.S. Ei silloin enää luolissa asuttu, vaan ihan taloissa ainakin maanviljelyvyöhykkeellä (eikä Suomessa paljon luolia olisikaan). Hirsisalvostekniikkaa ei vielä tunnettu, mutta muunlaisia kiinteitä seinärakenteita kyllä.  

esim. *vanšaemä = 'isoäiti'. siis tavallaan vanhaemäntä.

Joo, kaksituhatta vuotta sitten oltiin jo aikamoisen nykyaikaisia viljelijöitä:

Maanviljelyn tulosuuntia voidaan osoittaa olleen useita. Lounainen saaristo ja rannikko vastaanottivat vaikutteita ensimmäisinä, mutta lännestä tuli vaikutteita kaiketi myös Merenkurkun ja Tornionjoen kautta. Karjalan kannaksella ja Laatokan alueella viljelyyn siirtyminen ajoittunee rautakauteen, mutta Kymenlaaksossa perinne alkoi jo aikaisemmin. Kaakkois-Suomesta on varhaispronssikautisia siitepölyajoituksia: Taipalsaari noin 1400 eKr., Joutseno, Valkeala ja Vehkalahti ajalta 1200–1000 eKr. Ylitorniosta on niin ikään varhaispronssikautinen todiste viljelystä. Pronssikauden lopulla viljely vakiintui Lounais-Suomessa ja Hämeessä huolimatta kylmästä ajanjaksosta. Pohjoisempana sisämaassa on useilta paikoilta löydetty todisteita lyhyistä viljelyvaiheista.

.......................

Mutta sen sijaan se asumismuoto ennen Wanhaan.

Tuossapa kivikauden arkkitehtuuria.
http://www.nba.fi/fi/kansallismuseo/opetus/opetuspaketit/esihistoria/tietoa/kivikausi/13

Minkähänlaista Kantakieltä puhuttiin esim. n. 5000 v. eaa kotamaisessa asunnossa, josta isäntä oli juuri  lähdössä kiukkuisena yksipuisella ruuhellaan ongelle.

Isäntä oli vielä nyreissään, koska emäntä oli moittinut edellispäivän huonosta kalasaaliista.

Mukulat hyppivät rantakivillä ja huutelivat alkusuomalaisella kielellä:

- Mun ooon nälkhä

[Jaska]

Minkähänlaista Kantakieltä puhuttiin esim. n. 5000 v. eaa kotamaisessa asunnossa, josta isäntä oli juuri  lähdössä kiukkuisena yksipuisella ruuhellaan ongelle.

Isäntä oli vielä nyreissään, koska emäntä oli moittinut edellispäivän huonosta kalasaaliista.

Mukulat hyppivät rantakivillä ja huutelivat alkusuomalaisella kielellä:

- Mun ooon nälkhä

Isja, toxik kalaj sewitakmin! 'Isä, tuo kalaa meidän kahden syödäksemme!'
(Kaikki nämä sanat ovat ikivanhoja.)

Kantauralia ulkomaan eläville:
http://www.elisanet.fi/alkupera/Kantaurali.pdf

[Amanda]

Isja, toxik kalaj sewitakmin! 'Isä, tuo kalaa meidän kahden syödäksemme!'
(Kaikki nämä sanat ovat ikivanhoja.)

Tuo on kantauralia, ymmärtää suomalainenkin kun lausuu ääneen.. puhutaanko sitä vielä jossain.. joo, ajattelematon vähän ihmettelee.. ja kun ei saisi kirjoittaa asioista, joista ei mitään tiedä ..mutten jaksa nyt alkaa muinaiskieliä opiskelemaan ..

[Jaska]

Isja, toxik kalaj sewitakmin! 'Isä, tuo kalaa meidän kahden syödäksemme!'
(Kaikki nämä sanat ovat ikivanhoja.)

Tuo on kantauralia, ymmärtää suomalainenkin kun lausuu ääneen.. puhutaanko sitä vielä jossain.. joo, ajattelematon vähän ihmettelee.. ja kun ei saisi kirjoittaa asioista, joista ei mitään tiedä ..mutten jaksa nyt alkaa muinaiskieliä opiskelemaan ..

Ei puhuta missään enää, se on rekonstruoitu nykykielten pohjalta. Eri indoeurooppalaisista kielentasoista lainattujen sanojen avulla on myös saatu paljon tärkeää tietoa kantauralista.

No joo, kyllähän kala-sanan tunnistaa, ja isä-sanaa voi arvailla, mutta muu sisältö jäänee useimmille nykysuomalaisille hämäräksi. 

[Esmerkix]

Kuuntelin juuri saamenkielisiä uutisia, joista ymmärsin tuskin sanaakaan.
Mielenkiintoista. Saame ja suomi ovat etäsukukieliä, mutta kansat asuvat nykyään lähekkäin. Eikö tämä kerro siitä, että alun perin suomen kieltä puhuvat ovat asuneet etäällä saamen kieltä puhuvista? Jos suomalais-ugrilaiset sukukielet sijaitsevat jatkumolla, jolloin lähimpänä ovat lähisukukielet, niin mitähän kieliä on suomen ja saamen välissä? Ovatko mahdollisesti jo kaikki kuolleita kieliä?